Vuoden ensimmäisen numeron henkilöhaastattelussa haastateltava "päätti aikoinaan ohjaamansa joogatunnit 15 minuutin hiljaisuuteen. Joogan kautta hän lähti etsimään syvempää sisältöä rauhoittumiselle ja hiljaisuudelle."
Siionin virsien uudistustyön tekstijaoston puheenjohtaja, Raudaskylän opiston rehtori Jukka Hautala "kertoo tutustuneensa Malmivaaran virsityöhön, vaikka Malmivaaran Siionia ei ole enää hänen aikanaan veisattu seuroissa.
...
Jukka Hautalan johtaman tekstijaoston tavoitteena on reagoida ympäristön muutoksiin uudistamalla kokoelmaa kielellisesti ja sisällöllisesti. Erityisenä silmäteränä ovat nuoret sukupolvet. Tavoitteena on, että Siionin virret toimisivat siltana sukupolvien välillä, ajan kielellä ja teemoilla rikastettuna.
...
ilmaisun uudistaminen on välttämätöntä, jos herännäisyydellä ajatellaan olevan merkitystä ajassa ja kasvavien sukupolvien keskuudessa.
...
Sävelmätyöryhmän puheenjohtaja helsinkiläinen Ulla Tuovinen, 42, on Sibelius-Akatemiasta valmistunut musiikin maisteri, kanttori ja musiikin opettaja.
...
– Tavoitteena on saada aikaan kokoelma, joka jatkaa Siionin virsien perinnettä, uudistaa sitä, on uskollinen herännäisyyden uskontulkinnalle ja uudistaa sitä. Tätä sävelmäjaosto ei pysty, eikä tee, yksin, Ulla Tuovinen kertoo."
Virrellä on viihdearvoa -jutun tekijä on Mika Ijäs, helsinkiläinen nuorisotyöntekijä, joka Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa vuonna 2008 teki opinnäytetyönään tutkimuksen rockmusiikista virsikasvatuksen menetelmänä. Hän kirjoittaa, että "Populaarikulttuuri on länsimaisen teollistumisen ja kapitalismin kehityksen alkuajoista lähtien kohdannut vastustusta valtakulttuurin taholta. 1800-luvun luokkaerot loivat pohjaa elitistisille kulttuuriteorioille, joiden mukaan sivistynyt kulttuuri oli taiteellisesti korkeatasoista ja henkisesti rikastuttavaa, ja josta osattiin nauttia yleensä vain porvariston keskuudessa, niissä kuuluisissa paremmissa piireissä. Taiteellisesti vähäarvoisempi viihde kuului rahvaalle eli työväenluokalle."
Jaakko Elenius kirjoittaa otsikolla "Puheessa aika ja paikka, virressä ikuinen", että "Rukoilevalla kansalla ja heränneillä Siionin virret jäivät käteen perintöosana, jo o u d o k s i k ä y n e e n (harvennus minun) herrnhutilaisuuden hengellisenä lahjana neljännesvuosituhannen takaa."