Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: Pirska - 16.08.09 - klo:10:04
-
Ajattelin pistää pystyyn äänestyksen, koska Jampe oli sitä mieltä, että kirkot kumisevat tyhjyyttään ihmisten osallistuessa oman kuppikuntansa seuroihin. Minä olen sitä mieltä, että herännäisyydessä on aina painotettu sitä, että käydään kirkossa. Itse aion äänestää, että käyn kirkossa.
-
Ei ole
-
En ihan tajunnut kysymystä ja en ole varma tästä vastauksestakaan meneekö oikein.
Hesassa minusta on aina välillä kirkkopäivät tai pyhä tai joku ja se menee niin, että enste on Jumis ja sitten on körttiseurat sen jälkeen ja silloin tulee osallistuttua Jumalanpalvelun menoihin ja sen jälkeen seuroihin.
Muuten taitanee täälläpäin olla seurat viikolla, että ei nekään vaikuta paljoakaan jumiksessa käyntiin.
Vetääköhän brw. toi Löytty vaivaisen messua vielä, tai vähäväkisenmessua mikä nimi sillä nyt olikaan.
Olin kerran Vivamossa joku taiteidentapahtumassa ja siellä hän piti sen.
Tykkäsin siitä paljon ja ois kiva kuulla uudestaan..
-
Ei todellakaan ole. Terveiset vaan kirkosta.
-
Ennenkuin ollaan pidemmällä tässä "seurat-eivät-ole-pois-jumalanpalveluksista"-teemassa, niin katsotaan rehellisesti asiaa kokonaisuuden eikä täällä olevien yksilöiden kannalta. Lestadiolaisessa liikkeessä on aina ollut että käydään huomattavasti enemmän omissa seuroissa, omien puhujien kuulossa koska "ne puhuvat paremmin". Kirkossa käydään vaan suunnilleen nimeksi. Sama viidesläisyydessä pääsääntöisesti, sama nykyään evankelisuudessa paljolti naispappeuden syystä, sama rukoilevaisuudessa alusta asti, sama pitkälti nykykörttiläisyydessäkin ainakin pohjanmaalla. Tunnen koko liudan ihmisiä jotka käyvät paljon enemmän körtytiseuroissa kuin jp:ssa ja kertovat sieltä saavansa mitä tarvitsevat. kaikkia herätysliikkeitä tämä koskee vaikka nyt tapahtuisikin sellainen suuri ihme ettäjuuri TÄLTÄ palstalta sattumoisin löytyisi mitä uskollisin kirkossakävijöiden jengi.
Ja puhutaan myös lähetysvarojen suuntautumisesta, rukoushuoneiden rakentamisesta, siitä minne rahaa annetaan, miten puhujia erotellaan jne. jne. Ja kaikki tämä ainoastaan rakkaissa herätysliikkeissämme" Kirkon "rikkauksissa"...
-
Täytyy myöntää, että suurelta osin Jampe on oikeassa. Halusin vain tuoda esiin sitä, että perinteisesti körttiläisyydessä on käyty ahkerasti kirkossa ja sitouduttu seurakunnan elämään. Täytyyhän sitä kehua omaa herätysliikettä. :eusa_clap:
Kieltämättä olen ihmetellyt lestadiolaisia, joissa on paljon sellaisia, jotka eivät juurikaan kirkon penkkiä kuluta. Nykyään tosin heidänkin kohdallaan on tapahtunut muutosta parempaan suuntaan. Ihmettelen vain, miten voi olla mielestään niin uskovainen ja silti pytyä pois ehtoolliselta vuositolkulla. Tietääkseni missään seuroissa ei jaeta ehtoollista.
-
Terveisiä kirkosta!
Oli mukava konfirmaatiomessu. Mukana noin 750 seurakuntalaista. Suuri osa heistä oli esikoislestadiolaisia, jotka käyvät mielellään omissa seuroissa. Kun tähän rippikouluun oli tullut paljon siihen liikkeeseen kuuluvia poikia ja tyttöjä, tulivat nyt suurella joukolla messuun.
Tekis mieli pyytää: älkää karttako konfirmaatiokirkkojakaan!
Mauno
-
Kieltämättä olen ihmetellyt lestadiolaisia, joissa on paljon sellaisia, jotka eivät juurikaan kirkon penkkiä kuluta. Nykyään tosin heidänkin kohdallaan on tapahtunut muutosta parempaan suuntaan. Ihmettelen vain, miten voi olla mielestään niin uskovainen ja silti pytyä pois ehtoolliselta vuositolkulla. Tietääkseni missään seuroissa ei jaeta ehtoollista.
Täälläpäin on ainakin vanhoillislestadiolaisilla ja esikoisilla omat kirkkopyhät. VL-porukalla normaaliin jp aikaan ja esikoisilla illalla. Niissä jaetaan ehtoollinen. Naispapit pysyvät kaukana saarnatuolista. :icon_wink: Vanhoillisilla saarnaa oma pappi, mutta esikoisilla ei, koska heitä ei ole.
t. parannusta tarvitseva jp-käynteihin ja seurakäynteihin
-
Tietääkseni missään seuroissa ei jaeta ehtoollista.
Pirska jo sanoi mitä ajattelin.
-
Ei ole, päinvastoin, ja taitaapa olla siten että toinen innoittaa toiseen.
-
Käyn kirkossa, koska se on lähempänä. Seuroihin pitää varta vasten lähteä jonnekin muualle. Mutta kyllä se pitää paikkansa, että jos joskus käyn seuroissa, niin se on pois messuista ja jos käyn messussa, niin se on pois seuroista. Aikaa ja jaksamista ei tunnu riittävän moneen juttuun samalla viikolla.
-
Pääkaupunkiseudun eri kirkoissa on usein jumalanpalveluksen jälkeen seurat. Silloin kun lähden liikkeelle, se on sitten "tuplaistunto". Talvikaudella taidan kaikkein ahkerimmin kirkossa käydä. Viimeksi olen ollut heinäkuun lopussa kirkossa, Turun tuomiokirkossa. Tosin kirkollisia menoja ei tuolloin Turussa ollut. Kunhan istuin ja mietiskelin. Aika lailla tasan menee kohdaltani seuroissa käynnit ja kirkkotilaisuuksiin osallistuminen, etenkin jos ortodoksikirkon tapahtumat lasketaan mukaan.
-
Ajatelkaas jos kaikki herätysliikkeet lakkautettaisiin yhtäkkiä ja niiden toiminta. kaikki varat mitä niihin ohjataan, ohjattaisiin kirkolle vastaaviin toimintoihin, enää ei pidettäisi "omia" seuroja omissa rukoushuoneissa vaan pidettäisiin seurakunnan tiloissa mahdollisesti kirkossa johon pyydettäisiin; -ei oman herätysliikkkeen vierailevaa puhujaa vaan OMAN SEURAKUNNAN PAPPI! Näinhän tietysti tapahtuukin jossain määrin mutta yleisimmin lienee niinpäin että pidetään "omia" kirkkopyhiä, "omia" kirkkoiltoja joissa "oma" puhuja jne. Ja mitä jos kaikki eri liikkeiden lähetystyö, lapsityömuodot, nuorisoleirit jne. jne. kanavoitaisiinkin kirkkoon, yhteen yhteiseen kirkkoon? Siihen evankelisluterilaiseen kirkkoon johon meidät on kastettu!
Ja jos vielä kaikki päättäisivät yhdessä luopua omista "korostuksistaan" jotka herätysliikkeille ovat niin elintärkeitä ja ruvettaisiin yhdessä opettamaan niiinkuin kirkkomme tunnustus ja katekismus opettaa. varsinaisestihan kirkolla ei ole kuin yksi tunnustus ja oppi. Kirkon omat (ei herätysliike) papit sitoutuvatkin pääosin siihen ja opettavat sen mukaisesti kasteesta yms. Nämä "korostukset" joiksi herätysliikkeet niitä nimitttävät, ovat niitä herätysliikkeiden omia oppeja. Ei tarvitisi kiistellä siitä synnyttääkö kaste uudesti tai saako ehtoollisella synnit anteeksi tai mitä pitää kokea tullakseen kristityksi kun kirkon oma yksinkertainen, läpi sukupolvien koeteltu opetus vain kelpaisi.
Mutta tämähän on vain päiväunta, todellisuus on toista...
-
No mutta Jampe, sehän olisi hienoa. Sittenhän kaikki olisivat körttiläisiä. :eusa_clap:
-
Kaikki, jotka uskovat yksin Kristuksen sovitustyöhön pelastuakseen, ovat körttiläisiä.
-
Kaikki, jotka uskovat pelastukseen vain Kristuksen sovituksen kautta, mutta arkailevat uskoa pelastusta omakseen, ovat körttiläisiä.
-
Asennoitumiskysymys, pitääkö herätysliikkeitä kirkolle siunauksena vai kirouksena. Mielestäni saattaisi monen sisäinen uskonelämä mennä aika kuivakkaaksi ilman herätysliikettä tai muuta pienpiiriä.
Eipä taida olla yhtään kirkkokuntaa, josta ei näitä löytyisi. Katolisilla on sääntökuntaa ja jos jonkinlaista suuntausta. Jopa ortodokseilla on omia juttujaan vaikka ort.kirkko niin yhtenäiseltä ulospäin näyttääkin. Näin ainakin muistelen.
-
Ihan päinvastoin. Seuroissa käyminen sai minut myös kirkkoon. Silloin kuin välttelin kirkkoa siksi, että mielestäni saarnoissa puhuttiin pehmoisia, en käynyt seuroissakaan. Kun sitten löysin itseni seuroista, siellähän puhuttiin minut myös kirkkoon, ja annettiin eväitä kuunnella myös niitä saarnaajia, joiden kanssa saatan jostakin olla eri mieltä tai joiden puheita en ymmärrä. Nyt olen seura- ja kirkkokierteessä.
En ole varma, olisinko ilman herännäisyyttä kirkkoon löytänyt.
-
Ainakin täällä pääkaupunkiseudulla pidetään siitä kiinni, että Herättäjän kirkkopyhä on ensisijaisesti paikallisseurakunnan "normaali" jumalanpalvelus. Muutamissa alueen seurakunnissa Herättäjän kirkkopyhissäkin saarnaa oman seurakunnan pappi, mutta kolehti kannetaan Herättäjälle ja jumalanpalveluksen jälkeen on seurat, joihin jumalanpalveluksen yhteydessä yritetään kutsua kaikki mukaan.
Erääseen nimeltä mainitsemattomaan pääkaupunkiseudun seurakuntaan pyydettiin vähän aikaa sitten siioninvirsiseuroja ja niinpä paikallisosasto otti yhteyttä seurakuntaan. Vastaus kuului jotenkin niin, että "voittehan te tulla tänne niitä seurojanne pitämään, varaatte vain tilan, niin vahtimestari tulee avaamaan teille ovet". Tämän vastauksen perusteella seurat jäi pitämättä. Me emme halunneet mennä seurakunnan tiloihin järjestämään toimintaa, joka seurakunnan mielestä ei ole sen omaa.
Esim. Lauttasaaren perinteisissä siioninvirsiseuroissa joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona on aina mukana seurakunnan oma työntekijä. Se tuntuu hyvältä ja oikealta.
Mitä tulee tuohon jumalanpalveluksissa käymiseen, niin henkilökohtaisesti minua harmittaa, että pääsen niin kovin harvoin osallistumaan kotikirkkoni jumalanpalvelukseen. Lähes joka sunnuntai olen saarnaamassa tai kuoron kanssa jossakin ja vapaaviikonloppuina poistun kaupungista ja osallistun jumalanpalvelukseen missä sitten satunkin olemaan (useimmiten Nilsiässä, Kiuruvedellä tai Vieremällä). Viime sunnuntaina istuin pitkästä aikaa Paavalinkirkossa ja nautin kovasti kotiseurakuntani ihan tavallisesta messusta.
-
Tekis mieli pyytää: älkää karttako konfirmaatiokirkkojakaan!
Kaunis pyyntö, kiitos, mutta käytännössä: jos konfirmoitavia on paljon, kirkkosaliin eivät tahdo mahtua edes lähisuku & kummit. Happi loppuu.
Kirkoon on helppo mennä, seuroihin en ole vielä tohtinut...
-
Kaunis pyyntö, kiitos, mutta käytännössä: jos konfirmoitavia on paljon, kirkkosaliin eivät tahdo mahtua edes lähisuku & kummit. Happi loppuu.
Kirkoon on helppo mennä, seuroihin en ole vielä tohtinut...
Sinne vaan sekaan, ei siihen kuole eikä siellä ole edes isoja itsensä munaamisen mahdollisuuksia. Istuu vaan Siionin virre kourassa (niitä on yleensä paikan päällä tarjolla), kuuntelee, veisailee muiden mukana ja nauttii mahdolliset kahvit tai teet. Täällä taitaa olla muitakin, jotka ovat pohtineet samaa, karaisseet mielensä ja hengissä selvinneet. Minäkin aikoinani.
Mt
-
jos Mt niin Sinäkin...
-
Kirkoon on helppo mennä, seuroihin en ole vielä tohtinut...
"Siitäki selevisi": sanoi sievinmies (sieviläinen), kun lantakaivosta ylös nostettiin. Sinäki varmasti seleviät seuroista kunnijalla.
-
"Siitäki selevisi": sanoi sievinmies (sieviläinen), kun lantakaivosta ylös nostettiin. Sinäki varmasti seleviät seuroista kunnijalla.
Kiitos :icon_biggrin:
Kunhan maltan olla veisaamatta ääneen, saattaa tulla syytteitä rauhanhäirinnästä ja pahoinpitelystä. Tai ainakin keikka lantakaivoon.
Virsikirja on jo hankittu ja Seinäjoen sateessa uitettu.
Ja tyhmä kysymys: voiko (julkisesti ilmoitettuihin) kotiseuroihin mennä noin vain, ilmoittautumatta? Onko toivottavaa, osapuilleen sopivaa, tarpeetonta vai erittäin sopimatonta viedä jotakin känttyä tahi kyrsää?
(muoks: krijvihree)
-
Kiitos :icon_biggrin:
Kunhan maltan olla veisaamatta ääneen, saattaa tulla syytteitä rauhanhäirinnästä ja pahoinpitelystä. Tai ainakin keikka lantakaivoon.
Virsikirja on jo hankittu ja Seinäjoen sateessa uitettu.
Ja tyhmä kysymys: voiko (julkisesti ilmoitettuihin) kotiseuroihin mennä noin vain, ilmoittautumatta? Onko toivottavaa, osapuilleen sopivaa, tarpeetonta vai erittäin sopimatonta viedä jotakin känttyä tahi kyrsää?
(muoks: krijvihree)
Voi mennä ja tuomisia ei tarvita. Omasta Siionin Virret kirjasta on etua.
-
Kiitos :icon_biggrin:
Kunhan maltan olla veisaamatta ääneen, saattaa tulla syytteitä rauhanhäirinnästä ja pahoinpitelystä. Tai ainakin keikka lantakaivoon.
Virsikirja on jo hankittu ja Seinäjoen sateessa uitettu.
Ja tyhmä kysymys: voiko (julkisesti ilmoitettuihin) kotiseuroihin mennä noin vain, ilmoittautumatta? Onko toivottavaa, osapuilleen sopivaa, tarpeetonta vai erittäin sopimatonta viedä jotakin känttyä tahi kyrsää?
(muoks: krijvihree)
Meillä päin ainakin ollaan hyvin tyytyväisiä, jos seuroihin tulee joitakin uusia kasvoja. Siksihän niistä ilmoitetaan julkisesti, että tietävät ihmiset tulla sinne.
-
Meillä päin ainakin ollaan hyvin tyytyväisiä, jos seuroihin tulee joitakin uusia kasvoja. Siksihän niistä ilmoitetaan julkisesti, että tietävät ihmiset tulla sinne.
Kultaset (Pirska, Seppos, Juhani, Mt -- ja kenetköhän unohdin jo?), kiitos kannustuksesta, olen liikuttunut. Jospa sitten tohtisin.
Olette arjen aarteita kaikki täällä. Mistä moinen kiltteys?
-
Kultaset (Pirska, Seppos, Juhani, Mt -- ja kenetköhän unohdin jo?), kiitos kannustuksesta, olen liikuttunut. Jospa sitten tohtisin.
Olette arjen aarteita kaikki täällä. Mistä moinen kiltteys?
Tiedä häntä kiltteydestä, mutta ainakin meillä päin on niin piskuinen joukko seuraväkeä, että tuntuu oikein hyvälle, kun joukkoon tulee uutta porukkaa. Minä ainakin tykkään tutustua uusiin ihmisiin.
-
(http://koti.mbnet.fi/lanivala/kotikirkko.jpg) Rakenteilla oleva kotikirkko.
-
(http://koti.mbnet.fi/lanivala/kotikirkko.jpg) Rakenteilla oleva kotikirkko.
Yritin zoomata kuvaa, mutta ei onnistunut. Saisiko selvennöksen, mistä tuo on.
-
Yritin zoomata kuvaa, mutta ei onnistunut. Saisiko selvennöksen, mistä tuo on.
(http://koti.mbnet.fi/lanivala/kotikirkko1.jpg)
En vaan hyvällä tahdollanikaan onnistunut saamaan zoomattavaa kuvaa.
Jyväskylän, Kuokkalan alueseurakuntaan rakenteilla oleva kirkko. Uskon, että mediakin tulee kiinnostumaan kirkosta sen valmistuttua.
-
Hyvältä näyttää. Kirkon katon muodossa on jotain, mikä saa ajattelemaan laivaa tai venettä. Olisikohan arkkitehti ajatellut seurakuntalaivaa? Voi tietysti olla, että mielikuva tulee vain tästä suunnasta; rakennusta pitäisi katsella ympäristössään eri puolilta.
-
Keleppaiskohan tuo italialaiselle Suomen kirkkojen arvostelijalle, sille kinkun kuivaajalle.
Vai pitäskö tämäkin heti puskee pillarilla nurin niinkuin meinas Suomalaisten kirkoista.
-
Toivottavasti ihmiset oppivat tulemaan jumalanpalvelukseen tuohon kirkkoon ja toivottavsti siellä saarnataan sanaa puhtaasti. Minulla tuosta tulee mieleen entivanhanen pakanalähetyslipas.
-
Minut on kastettu sellaisessa saviseinäisessä olkikattoisessa pakanalähetyskirkossa. Siitä ei Herran huone paremmaksi tule. Nyt siellä päin käytetään sementtiä ja aaltopeltiä ja lopputulos on usein aika lailla kuumempi.
-
Valitettavasti ainakin tuosta kuvasta tulee piruntorjuntabunkkeri mieleen. Poikani sattuu asumaan Kuokkalassa. Täytyy valitettavasti todeta ettei kaikki kirkot kauniita ole, vaikka siihen olisi aihetta.
-
Tarkempaa tietoa uudesta kirkosta:
http://www.kirkkojyvaskyla.net/fin/uutiset/index.php?id=39&kansio=1&rap_id=1411
Kirkkopäivien ohjelmaan liittyen Siioninvirsiseurat huomenna 22.8. klo 15.00 Jyväskylän Kaupunginkirkossa. Seuroissa puhuu mm. Kaisa Rönkä.
-
Tarkempaa tietoa uudesta kirkosta:
http://www.kirkkojyvaskyla.net/fin/uutiset/index.php?id=39&kansio=1&rap_id=1411
Kirkkopäivien ohjelmaan liittyen Siionin virsiseurat huomenna 22.8. klo 15.00 Jyväskylän Kaupunginkirkossa. Seuroissa puhuu mm. Kaisa Rönkä.
Jos hyvin käy olemme paikalla.
-
Kirkkopäivien ohjelmaan liittyen Siioninvirsiseurat huomenna 22.8. klo 15.00 Jyväskylän Kaupunginkirkossa. Seuroissa puhuu mm. Kaisa Rönkä.
Kirkko oli ollut niin täynnä, ettei kaikki mahtuneet istumaan ja veli arveli, että kyllä siellä 300 istumapaikkaa on. H-Y:lle oli luovutettu levy, joka sisältää Siionin Virsiä sekä tangoja latinaksi.
-
Ehkä yllättävää, mutta kyseessä on yksi kirkkopäivien suosituimmista tilaisuuksista. Valitettavasti emme ehtineet sinne, kun edellisessä paikassa ylitettiin arvio niin reilusti.
-
Tangoista viis, mutta latinalaisten Siionin virsien sanat olisi kiva jostain saada.
-
Tangoista viis, mutta latinalaisten Siionin virsien sanat olisi kiva jostain saada.
Siionin virret on ilmeisesti laulettu vain suomeksi. Esittäjä on jyväskyläläinen professori Jukka Ammondt, joka on tullut tunnetuksi latinankielisillä levyillään.
-
Siionin virret on ilmeisesti laulettu vain suomeksi. Esittäjä on jyväskyläläinen professori Jukka Ammondt, joka on tullut tunnetuksi latinankielisillä levyillään.
Näin ilmoitti Jukka Ammondt levyn luovutuspuheessaan herättäjäyhdistykselle. Levyn otti herättäjäyhdistyksen puolesta vastaan Kaisa Rönkä. Sanomalehti Keskisuomalainen uutisoi Mika Nuorvan kuvan kera mm: 'Kaupunginkirkko oli lauantaina tupaten täynnä Siionin virsien ystäviä, joiden yhteislaulu kajahti uljaana ja puhtaana' - näin sen minäkin koin...uutisoinnin jatkossa lehti kommentoi Nuorvan puhetta, joka minusta oli ajankohtainen ja koskettava.
-
Siionin virret on ilmeisesti laulettu vain suomeksi. Esittäjä on jyväskyläläinen professori Jukka Ammondt, joka on tullut tunnetuksi latinankielisillä levyillään.
Jassoo. Mitähän se veli horisi?
-
Jäin illalla miettimään, miten ihmeessä Jyväskylän kaupunginkirkko voisi olla vain 300-paikkainen, kun Nurmeksen kirkkokin on 2200-paikkainen. Äsken sitten katsoin netistä ja onhan siellä J-kylässä 600 istumapaikkaa. Pienehkö se on silti.
Nurmeksen kirkko onkin oikein jytykirkko. Tornikin on 55 metrinen ja sen päällä vielä 5,5m korkea risti. Ei pienelle paikkakunnalle enää tuollaisia tehdä.
-
Liina, liinukkainen! Ihmettelit tuossa taannoin körttiläisten kiltteyttä. Sitä lajiahan on monenlaista. Körttien "joukkoon rakastaminen" taitaa olla liki 200-vuotinen perinne. Se on kuitenkin säilynyt aitona, näin kaupunkipaikoissakin.
Jos on saanut rinta-lapsesta kulkea seuroissa, voi jo aivan pienen lapsen suusta kuulla sellaisen seurapuheen minkä Maunon 3-vuotias lapsenlapsi piti Hämeenkosken riihiseuroissa:
"Hyvät naapulit!". Kaunis puhe, ei imelä, ei opettava. Vain ystävyyttä.
Jos välität hiljaisen tuulen hyminästä, päivän lempeästä paisteesta, harmaista ladoista aito-suomalaisessa maisemassa, niin mene körttiseuroihin!
-
harmaista ladoista aito-suomalaisessa maisemassa
Kyllähän harmaita ladoja joskus vielä näkee. :icon_wink:
-
myyrän ja mummin yhteistyönä Venäläinen lada! :icon_biggrin:
-
Siionin virret on ilmeisesti laulettu vain suomeksi.
Vain suomeksi.
-
Minulle tuo Jyväskylän, Kuokkalan uusi kirkko toi mieleeni ylösalaisin käännetyn veneen. Se voi olla näin laman aikaan, että seurakuntakin joutuu "veneen alle". :017:
-
Huomasiko kukaan uutisoiko Hesari yli 31000 osallistujan tapahtumasta; kirkkopäivistä - minä en huomannut? Muissa valtalehdissä tapahtuma huomioitiin.
-
Vain suomeksi.
Yksittäisiä virsiä löytyy muualtakin. Minulla on jossain laatikossa Toksovasta 1990-luvulla mukaani ottama venäläinen veisuukirja, jossa on pari Malmivaaraa ( virttä siis ) venäjäksi...! :kahvi:
-
Huomasiko kukaan uutisoiko Hesari yli 31000 osallistujan tapahtumasta; kirkkopäivistä - minä en huomannut? Muissa valtalehdissä tapahtuma huomioitiin.
Minusta tuon Helsinkiläisen lehden voisi jättää omaan arvoonsa.
Kaksi suurta, kirkko ja Pääkaupunkiseutu, eivät mahdu samaan.
Niillä on selkeästi omat reviirinsä.
Maallisen ja hengellisen vallan yhteydet ovat aina problemaattiset. Kun politiikkaa ei saa sotkea uskontoon eikä uskontoa politiikkaan niin ei sitten voi. Vaikka kulisseissa piispa ja presidentti ovatkin kamuja, mutta työnjako on selvä; ja päämäärä yhteinen: Suomen paras.
Media on kolmas valtiomahti? Niin medianoomit haluavat.
-
Ndongaksi ja kwanyamaksi (Pohjois-Namibia) löytyy yhdeksänkymmentä 'yksittäistä' Siionin virttä. Onhan siitä ollut puhetta.
-
Huomasiko kukaan uutisoiko Hesari yli 31000 osallistujan tapahtumasta; kirkkopäivistä - minä en huomannut? Muissa valtalehdissä tapahtuma huomioitiin.
Lehden sähköisen arkiston mukaan Kirkkopäivät mainittiin kolme kertaa. Kaksi niistä oli Ylen ohjelmatiedoissa (jumalanpalvelus ja sovitetut-konsertti), kolmas 17.8. vinkkipalstalla "Kirkon perinteiseen kansanjuhlaan odotetaan kävijöitä useita tuhansia". Ehkä alan toimittaja on lomalla.
Mt
-
En ollut minäkään kirkkopäivillä, etkä myöskään sinä. Kirkkohan on ihan jotain muuta kuin kirkkopäivät. Kunhan media näkyy herättäjäjuhlilla, se riittää - ainakin minulle! :kahvi:
-
Niin... ja herättäjäjuhlat mediassa, vai kuinka?
-
En ollut minäkään kirkkopäivillä, etkä myöskään sinä. Kirkkohan on ihan jotain muuta kuin kirkkopäivät. Kunhan media näkyy herättäjäjuhlilla, se riittää - ainakin minulle! :kahvi:
Vaan minäpä olin lauantaina. Ohjelmaa oli paljon, kiinnostavia tilaisuuksia samaan aikaan useita. Ohjelma ei ehkä houkutellut ei-aktiiveja, olihan kirkkopäiväpassin hintakin jonkinlainen rajoite. Hesarissa mainittu kansanjuhla-sana oli mielestäni hieman liioittelua. Torilla ei tiedetty kirkkopäivistä mitään, Hyde Park -tilaisuus kirkkopuistossa oli "suuri sun rantasi autius" -tyyliä. Sen sijaan paikallisella Cityseurakunnalla (karismaattinen) oli vilkas ja vireä katutapahtuma, jossa huollettiin jalkakäytävällä pyöriä ja tarjottiin kahvia ym. Fiksusti hoidettu kontaktinotto. Kirkkopäivien letunmyyntiteltta torilla olisi ollut poikaa. Keskustassa liikkui sentään feissareita, olivatko ne Yhteisvastuusta vai Ulkomaanavusta vai molemmista.
Mutta minähän olin paikalla vain yhtenä päivänä.
Mt
-
Niin... ja herättäjäjuhlat mediassa, vai kuinka?
Eikös se yksi yhteen mene, Pena! Kukaan suomalainen ei lähde turhaan mihinkään. Jos mediaihminen XYZ lähteee juhlille, niin se on jutun paikka.
-
Niin... ja herättäjäjuhlat mediassa, vai kuinka?
Etenkin Pena ja toki myös muut: Jos Kotimaalla on koju herättäjäjuhlilla, niin todennäköisesti Kotimaassa on myös juttua juhlilta ( velvoitettahan tuohon lehdellä, siis sen toimituksella ei tietenkään ja kumminkaan ole ). Jos herättäjäjuhlilla on jaossa vaikkapa sanomalehti Ilkkaa tai sanomalehti Suomenmaata, niin otaksuttavaa on, että Ilkassa tai Suomenmaassa on tuolloin näyttävästi jos kohta myös seikkaperäisesti h-juhlilta. Eli media juhlilla, juhlat mediassa.
Mutta saat sinä, Pena, saivarrella, en minä suutu. :002:
-
Vähän kuitenkin ärhentelet. Saan ansioni mukaan.
-
Vähän kuitenkin ärhentelet. Saan ansioni mukaan.
En ärhentele, en edes kimmastu. Pikkuisen napakasti yritän vain tutkailla mikä mitäkin on. :icon_confused: :002:
-
Vanha aihe, mutta olkoon...
Erääseen nimeltä mainitsemattomaan pääkaupunkiseudun seurakuntaan pyydettiin vähän aikaa sitten siioninvirsiseuroja ja niinpä paikallisosasto otti yhteyttä seurakuntaan. Vastaus kuului jotenkin niin, että "voittehan te tulla tänne niitä seurojanne pitämään, varaatte vain tilan, niin vahtimestari tulee avaamaan teille ovet". Tämän vastauksen perusteella seurat jäi pitämättä. Me emme halunneet mennä seurakunnan tiloihin järjestämään toimintaa, joka seurakunnan mielestä ei ole sen omaa.
Esim. Lauttasaaren perinteisissä siioninvirsiseuroissa joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona on aina mukana seurakunnan oma työntekijä. Se tuntuu hyvältä ja oikealta.
En nyt ihan ymmärtänyt pointtia. Sekö tekee toiminnasta seurakunnan toimintaa, että siellä on seurakunnan palkattu työntekijä mukana? Minusta olisi tuntunut omituiselta, että vaikka niissä seuroissa, joissa eilen kävin, olisi viran puolesta ollut läsnä vaikkapa se seurakunnan viidesläinen pastori.
Muutenkin jos ja kun seurakuntien talous kiristyy, pitää kai yhä enemmän luottaa maallikkoaktiivisuuteen. Ei palkattuja työntekijöitä kaikkialle riitä. Eikö toiminta ole ihan tarpeeksi seurakunnan omaa, jos seurakuntalaiset sen järjestävät?
mitä jos kaikki eri liikkeiden lähetystyö, lapsityömuodot, nuorisoleirit jne. jne. kanavoitaisiinkin kirkkoon, yhteen yhteiseen kirkkoon? Siihen evankelisluterilaiseen kirkkoon johon meidät on kastettu!
Ja jos vielä kaikki päättäisivät yhdessä luopua omista "korostuksistaan" jotka herätysliikkeille ovat niin elintärkeitä ja ruvettaisiin yhdessä opettamaan niiinkuin kirkkomme tunnustus ja katekismus opettaa
-
^Piti siis vielä kommentoida ylle lainaamaani:
Minusta tuo kuulostaa epärealistiselta. Kuten raamatuntulkinnasta, myös tunnustuksen ja katekismuksen tulkinnasta on eri mielipiteitä, eli omia korostuksia syntyisi joka tapauksessa. Läpi sukupolvienhan niitä myös on syntynyt. Ja jokainen on ollut sitä mieltä, että oikein ja aidosti opettaa juuri kuin Raamattu ja tunnustuskirjat opettavat ja että muut ymmärtävät ne väärin.
Koettaisin päästä kiistelystä mieluummin siten, että antaisinkin kirkon siipien suojissa elää jos jonkinmoista kuppikuntaa, jotka järkkäisivät toimintaansa itsenäisesti. Olisi kuin oppisuuntien markkinat, valitse mieleisesi. Sitähän nytkin tilanne jossakin määrin on, mutta ehkä "kuluttajilla" ei ole kunnollista näkemystä siitä, mitä kaikkea on tarjolla? Jonkinmoista uskonnollista kuluttajavalistusta pitäisi olla, ja mielellään vielä niin että eri suunnat voisivat suoraan kertoa, missä näkemykset eroavat. Osataanhan se politiikassakin.
Alkuperäisessä kysymyksessä komppaan Pirskaa ja Sannelia: Seuroissa käymiseni (toistaiseksi kyllä vähäinen) ei ole vaikuttanut jumalanpalveluksessa käymiseeni, koska seuroissa ei ole ehtoollista. Ehtoollisen nauttisin mieluiten vain liturgian ja virsien kera, opetusta en siihen yhteyteen kaipaa. Oppia saan lukemalla ja omiksi kokemistani porukoista. Kannattaisin siis aika minimalistista messun sisältöä, jolloin (miltei) kaikki kuppikunnat voisivat osallistua hampaita liiemmin kiristelemättä. ("Miltei" on lisätty naispappeuden torjujien takia - niiden kai edelleen pitäisi joskus jäädä yhteisestä messusta pois.)
-
Minusta olisi tuntunut omituiselta, että vaikka niissä seuroissa, joissa eilen kävin, olisi viran puolesta ollut läsnä vaikkapa se seurakunnan viidesläinen pastori.
On niitä viidesläisiä seurakunnan pastoreita seuroissa puhunut. Joskus voi puhujassa esiintyä pientä ahdistuksenpoikasta, mutta se helpottaa, kun hän saa pyydettyään luvan puhua seisaaltaan.
Siinä olisi herännäisopistoille ilmiselvä kurssin paikka. "Istuenkin voi puhua. Seurapuhekurssi viidesläisille ja evankelisille seurakuntapastoreille." Puhujantuolissa tietysti turvavyö ensimmäisiä seurapuheharjoituksia varten.
Itse asiasta: Ajattelepa että kysyisit tuttavalta, että jospa tulisin joskus käymään. No tule vaikka ensi tiistaina, me ollaan silloin teatterissa, mutta avain on siinä vanhassa paikassa.
Mt
-
Itse asiasta: Ajattelepa että kysyisit tuttavalta, että jospa tulisin joskus käymään. No tule vaikka ensi tiistaina, me ollaan silloin teatterissa, mutta avain on siinä vanhassa paikassa.
Mutta ovatko seurojenjärjestäjät seurakunnassa vieraana? Eikö kotonaan, yhtä lailla kuin palkatut työntekijät? Eiväthän kaikki kotona asuvatkaan siellä aina yhtä aikaa ole.
-
Meillä seurakunnan nimeämä pastori on hän, joka on vuorossa taustaan katsomatta ja hänelle usein on joutunut ensikertalaisena kertomaan seurojen sielunelämän. Pikkuvirheet annetaan anteeksi. Suurin kummastus on loppurukouksen puute. Useat eivät silti osaa lopettaa veisuuseen, vaan on pakko puristaa se loppurukous, mutta sen saa anteeksi.
-
Mitä se pastori siellä sitten tekee - käy katsastamassa, ettei ihan harhaoppeja levitetä?
Minun on vain niin vaikea mieltää, että seurakunta = seurakunnan palkatut työntekijät, tai vielä suppeammin opetustehtävässä toimivat työntekijät.
Loppurukouksen puutetta enemmän luulisi ihmetyttävän, ettei tilaisuutta aloiteta kenenkään nimeen.
Näin kun seurakuntayhtymässä ollaan niin minäkin käyn milloin minkäkin yhtymän seurakunnan tilaisuudessa. Onko väliä, onko "seurakunnan edustajana" paikalla sen seurakunnan henkilö, jonka tiloissa kokoonnutaan, vai riittääkö että yhtymästä on joku palkollinen? Kyllähän tuollakin seuroissa niitä palkallisia käy, mutta ne on kaapissa eli eivät pantapaita päällä.
Mikä tekee tilaisuudesta seurakunnan toimintaa? Onko siihen jokin virallinen hallinnollinen määritelmä olemassa?
-
Mitä se pastori siellä sitten tekee - käy katsastamassa, ettei ihan harhaoppeja levitetä?
Minun on vain niin vaikea mieltää, että seurakunta = seurakunnan palkatut työntekijät, tai vielä suppeammin opetustehtävässä toimivat työntekijät.
Loppurukouksen puutetta enemmän luulisi ihmetyttävän, ettei tilaisuutta aloiteta kenenkään nimeen.
Näin kun seurakuntayhtymässä ollaan niin minäkin käyn milloin minkäkin yhtymän seurakunnan tilaisuudessa. Onko väliä, onko "seurakunnan edustajana" paikalla sen seurakunnan henkilö, jonka tiloissa kokoonnutaan, vai riittääkö että yhtymästä on joku palkollinen? Kyllähän tuollakin seuroissa niitä palkallisia käy, mutta ne on kaapissa eli eivät pantapaita päällä.
Mikä tekee tilaisuudesta seurakunnan toimintaa? Onko siihen jokin virallinen hallinnollinen määritelmä olemassa?
Haluamme, että se on myös osa seurakunnan toimintaa. Meillä on on myös seurakunnassa tilaisuuksia, jossa tilaisuuksia, joissa on pakko olla pastorin paikalla muistuttamassa, että Pyhä Henki lopettaa 23.00 toimintansa. Silloin on parempi, että kaikissa on seurakunta mukana. Toisekseen minä hoidan kaikki muut asiat Herättäjän kirkkopyhissä ja seuroissa.
-
Silloin on parempi, että kaikissa on seurakunta mukana.
Meneekö se siis niin, että seurakunta = seurakunnan palkattu työntekijä?
-
Meneekö se siis niin, että seurakunta = seurakunnan palkattu työntekijä?
Menee
-
Meneekö se siis niin, että seurakunta = seurakunnan palkattu työntekijä?
Kyllä se näin on. KIrkkoneuvosto päätti tuon Pyhän Hengen työvuoron päättymisen kun sanan ja rukouksen illat menivät väsyttämiseksi. Väsynyt ihminen lupaa ja luulee ihan mitä vaan.
-
On siinä sekin näkökulma, että minusta seurakunnan siioninvirsiseuroihin tulevana seurakuntalaisena on mukavaa, kun paikalla on seurakunnan viran- ja toimenhaltijoita. Siinä on sellainen dialektiikka, että me olemme kutsuneet teidät ja te olette kutsuneet meidät; kumpikin on vastannut kutsuun.
Seurakuntahan on sinänsä monimerkityksinen sana: hallinnollinen yksikkö, sen työntekijät, seurakunnan kirjoissa olevat jäsenet sekä työntekijät, ja sitten tietysti vielä teologiset merkitykset. Näitä kun keskustelussa sotketaan sopivassa suhteessa niin...
Mt
-
Haluamme, että se on myös osa seurakunnan toimintaa. Meillä on on myös seurakunnassa tilaisuuksia, jossa tilaisuuksia, joissa on pakko olla pastorin paikalla muistuttamassa, että Pyhä Henki lopettaa 23.00 toimintansa. Silloin on parempi, että kaikissa on seurakunta mukana. Toisekseen minä hoidan kaikki muut asiat Herättäjän kirkkopyhissä ja seuroissa.
Tarkoittaako tämä myös nuorille järjestettyjä yökahviloita?
-
Tarkoittaako tämä myös nuorille järjestettyjä yökahviloita?
Meillä ei ole ollut vuosikausiin enää yökahviloita. Niissä oli paikalla vähintään nuorisotyöntekijä tai nuorisopastori.
-
Meidän srk:ssa on jo toista vuotta järjestetty seuroja kerran kuussa. Vetäjänä/juontajana on vapaaehtoinen körtti, seurakunnan puolesta on tilat, kahvit ja vahtimestari ja useimmiten puhumassa joku työntekijä, joka on taustastaan riippumatta osannut sisäistää körttiläisyyden. Lisäksi paikalla on Herättäjän edustaja johtamassa veisuuta ja puhumassa. Näillä on menty hyvin, eikä se srk:n pappi ole mitenkään ollut päällepäsmäämässä tai tarkkailemassa, vaan nöyrästi puhumassa omalla vuorollaan. Nykyään se on yksi ja sama nimetty pappi, joka tulee paikalle aina kun pääsee.
-
Meidän srk:ssa on jo toista vuotta järjestetty seuroja kerran kuussa. Vetäjänä/juontajana on vapaaehtoinen körtti, seurakunnan puolesta on tilat, kahvit ja vahtimestari ja useimmiten puhumassa joku työntekijä, joka on taustastaan riippumatta osannut sisäistää körttiläisyyden. Lisäksi paikalla on Herättäjän edustaja johtamassa veisuuta ja puhumassa. Näillä on menty hyvin, eikä se srk:n pappi ole mitenkään ollut päällepäsmäämässä tai tarkkailemassa, vaan nöyrästi puhumassa omalla vuorollaan. Nykyään se on yksi ja sama nimetty pappi, joka tulee paikalle aina kun pääsee.
Meillä se oli aluksi aina itse kirkkoherra, mutta hän siirtyi taivaaseen ja oli muutettava systeemiä. Pyydämme aina kirkkorouvalta meidän körttiläistä pappia, mutta jos hänelle ei sovi niin vuorolistan mukaan. Nyt körttipappi on ollut äitiyslomalla, mutta tullut silti usein. Meillä on myös yksi ex 5 nyk. körtti pappi, joka tulee aina kun pääsee. Omaan Mamin kanssa saman kokemuksen, että nöyränä ensikertalaiset tulevat.
-
Täytynee nyt kertoa, miten tällaisessa pienessä seurakunnassa, joka ei muutoinkaan ole mitään perinteistä körttiseutua, eletään. Meillä oli kukunut 20 vuotta edellisistä seuroista. Silloin oli ollut Herättäjän kirkkopyhä, kirkkokahvit ja virsiseurat. Seurakunnan työntekijöistä kukaan ei ollut körttitaustainen ja kai vähäisen osanoton ym. seikkoja ei ollut pidetty.
Sitten Tiitiäinen innostui Kotkassa körttiseuroista ja yritti innostaa minut lähtemään naapuriseurakuntiin seuroihin. Aina sattui jotain estettä ja päällekkäisyyksiä. Niinpä tuumimme Tiitin kanssa, että on järjestettävä itse seurat, että pääsee niihin mukaan.
Kysyin lupaa kirkkoherralta, koska käytimme seurakunnan tiloja. Varmistin, ettei kanttori katso tallottavan varpailleen, jos järjestämme virsiseuroja hänen ohitseen (veisuuhan kuuluu seurakunnassa kanttorin työalaan). Kanttori totesi, että pitäkää kaikin mokomin, jos hänen ei tarvitse olla siellä vaisuuttamassa. Hänelle Siioninvirret ovat tuiki tuntemattomia.
Nyt meillä on ollut kolmatta vuotta, kaksi kertaa vuodessa virsiseurat. Joitakin kertoja on kappalainen ollut mukana. Hän kun on ollut joskus Nivalassa töissä. Minä, vaikka olenkin seurakunnan (hengetön) työntekijä, en ole siellä palkallisena, vaan ihan vapaasta tahdosta, vapaa-ajallani. Omasta seurakunnasta ei järin montaa veisaajaa ole, mutta lähiseurakuntien väkeä on aina mukana.
Olipa kerran 3 rippikoulupoikaakin veisaamassa. Päätyivät istumaan Urpo Karjalaisen ja Pekka Laamasen väliin rinkiin. Katselin veisuun väliin ja hämmästyin, että pojat ihan oikeasti veisasivat mukana. Ja kun istuimme kaikki isona rinkinä, niin eivät pojat kehdanneet yhtään rupatella keskenään, vaan kuuntelivat ihan kiltisti seurapuheita. Ilmeistä päätellen todella kuuntelivat. :icon_wink:
Ja nykyisin siioninvirsiseurat on kirjattu aikuistyön toimintasuunnitelmaan ja vuosikertomukseenki.
-
Meneekö se siis niin, että seurakunta = seurakunnan palkattu työntekijä?
ei. seurakunta koostuu sen jäsenistä.
ja seuroihin tms tullaan monesti naapuriseurakunnistakin.
-
Seurakunnan työntekijällä on Kahden lautasen ongelma: hänen on oltava paikalla, vaikka Kristus jo on.
Kirkkopoliittisesti: kirkon tiloissa tapahtuva toiminta vaatii isännän läsnäoloa.
-
Ei ole seuroissa käyminen pois minun osallisestumisestani jumalanpalveluksiin - käyn kirkossa säännöllisesti ja seuroissa aina, kun niitä on tarjolla (kerran kuussa tai harvemmin täällä päin).
-
Tänään oli! Lumipyryn takia en päässyt lähtemään jp:een Tuomiokirkkoon vaan ennätin vasta juhlaesitelmää kuuntelemaan ja seuroihin.
Seurakuntien Herättäjän päivässä taas molemmat muodostavat hyvän kokonaisuuden.
Muilta osin en voi vastata, kun niin harvoin tulee lähdettyä sen enempää seuroihin kuin jumalanpalvelukseenkaan. Parannusta pitäisi tehdä.
-
Tänään oli! Lumipyryn takia en päässyt lähtemään jp:een Tuomiokirkkoon vaan ennätin vasta juhlaesitelmää kuuntelemaan ja seuroihin.
Seurakuntien Herättäjän päivässä taas molemmat muodostavat hyvän kokonaisuuden.
Muilta osin en voi vastata, kun niin harvoin tulee lähdettyä sen enempää seuroihin kuin jumalanpalvelukseenkaan. Parannusta pitäisi tehdä.
Vieläkö muistat päivän puheista mitä parannus on. Se on sitä että tietää olevansa syntinen ei sitä että on synnitön.