Kirjoittaja Aihe: Anteeksianto  (Luettu 10022 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Liina

  • pienellä paikalla
  • Viestejä: 543
Anteeksianto
« : 05.11.12 - klo:20:27 »
Miksi tämä kuulostaa minusta yhä enemmän kiristämiseltä (on äskettäin tullut kuunneltua muutamakin saarna aiheesta, eri suunnnilta): "Jumala ei anna anteeksi niille, jotka eivät anna anteeksi toisille ihmisille."?

Eihän edes maallinen, rakastava vanhempi sanoisi noin? "Pirkkopetteri, jos et anna anteeksi Janiminnalle, vaikka se vei sun kaikki karkit ja hakkasi naaman mustaksi, minäkään en anna anteeksi sinulle." Kylmää. Eikö rakastava vanhempi sanoisi jotakin ihan muuta (tyyliin: kultapieni, rakastan sinua joka tapauksessa, mutta olisi teille molemmille hyvä, jos sopisitte), ja vähitellen Pirkkopetteri ehkä oppisi antamaan anteeksi Janiminnalle?

Ihminen, jonka on vaikea/mahdoton antaa anteeksi, on siis lopullisesti armon ulkopuolella? Heippati hei sitten.

Poissa Pirska

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6624
  • Vihaaja
Vs: Anteeksianto
« Vastaus #1 : 05.11.12 - klo:22:31 »
Kyllä minä olen sen omalle kohdalleni ajatellut niin, että ellen minä anna anteeksi lähimmäiselleni, niin ei Jumalakaan anna minulle anteeksi. Otan tämän kyllä ihan tosissani ja kyllä se panee ajattelemaan vakavasti.
Vielä, Herra, kutsut meitä,
Vielä sanas saarnataan.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33644
Vs: Anteeksianto
« Vastaus #2 : 06.11.12 - klo:06:19 »
Yleensä olen hetas( halukas) antamaan anteeksi, mutta on eräs asia josta kannoin kaunaa kauan. Ainakin10-15 vuotta. Katkeruudeksi muututtuaan se rikkoi eniten itseäni. Vihdoin  asetuin Jumalan läpivalaisulaitteen alle ja Hyi mitä itsessäni näinkään !  Pala palalta murtui kaikenlaista
poispantavaa.  Nyt se alkaa olla ohi.
Jumalan hoito on parasta mitä on. Siitä koituu uusi elämä.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Mansipaani

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1756
Vs: Anteeksianto
« Vastaus #3 : 06.11.12 - klo:09:20 »
Joskus anteeksiantaminen on helppoa ja saa vielä oikein rakkauden sitä katuvaa väärintekijää kohtaan, joskus taas joutuu mielessään yhä uudelleen ja uudelleen antamaan anteeksi. Kun kerran jo luuli antaneensa anteeksi, asia saattaa taas pulpahtaa pinnalle kaunan tunteiden kanssa. Uskon että Jumala antaa voimaa siihen jos on halua, sitä voi pyytää häneltä. Kaunaisin tuntein on vaikea elää. Itse ajattelen niin että jos jotain kaunaa tunnolle jäisikin, niiden kanssa voi mennä rehellisesti Jumalan eteen ja sanoa että en voi näille mitään. Kerta toisensa jälkeen.

Joskus voi auttaa kun katsoo siihen tekijään ja näkee hänet synnin pettämänä.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33644
Vs: Anteeksianto
« Vastaus #4 : 06.11.12 - klo:09:54 »
Samanlaiset on kokemukseni ja ajatukseni.  Ja kun on vapaa on iloa ja rakkautta jaettavaksi toisillekin. :icon_cool:
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Liina

  • pienellä paikalla
  • Viestejä: 543
Vs: Anteeksianto
« Vastaus #5 : 06.11.12 - klo:11:19 »
Totta kai anteeksiantaminen on tärkeää ja vapauttavaa. Ajattelen siitä näin: Jumala on antanut anteeksi minulle, minunkin pitää siis edes pyrkiä siihen kaikin, usein vähäisin voimin. En näin: Jos en kykene antamaan anteeksi, Jumalakin hylkää lopullisesti. Ehdollinen rakkaus ei mielestäni ole rakkautta vaan jotakin muuta.

Poissa vn

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21725
Vs: Anteeksianto
« Vastaus #6 : 06.11.12 - klo:22:43 »
Koen että anteeksiantaminen ja -pyytäminen on välillä vaikeaa, välillä ehkä helpompaa. Koen myös niin
että asioita ja tilanteita "jostain syystä vaan tapahtuu", eivät ehkä tunnu hyviltä, mutta ei kuitenkaan
ole tapahtunut mitään sellaista mikä "vaatisi" anteeksiantamista tai pyytämistä.

Poissa malla

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 15518
Vs: Anteeksianto
« Vastaus #7 : 07.11.12 - klo:22:13 »
Vaikka joskus anteeksiantaminen lienee vaikeaa mutta silti se kannattaa ja se vapauttaa.
Jos tunteilla ei ensin pysty voi ajatella että tahdon antaa anteeksi niin uskoakseni tunteet seuraavat joskus myöhemmin mukana tahdon-ratkaisua.

Poissa Liina

  • pienellä paikalla
  • Viestejä: 543
Vs: Anteeksianto
« Vastaus #8 : 08.11.12 - klo:01:11 »
Kyllä, kyllä ja kyllä. Anteeksi antaminen on vaikeaa, se on joskus tahdon asia, se on kannattavaa ja kannatettavaa, tärkeää ja onnistuessaan vapauttavaa.

Tuo ihmisten välinen ei kuitenkaan ollut ihmettelyni varsinainen aihe. Vaan se, miksi Jumalan armo on noin jyrkän ehdollista tai ainakin sellaiseksi tulkitaan. Toisaalta sanotaan, että kaikki rikkinäiset ja epäilijät saavat tulla, mutta pääsymaksuna vaaditaan kuitenkin anteeksianto lajitovereille. Vähän kuin ojentaisi jollekulle ilmaislipun, jolla on kova hinta.

Poissa juhani

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4178
Vs: Anteeksianto
« Vastaus #9 : 08.11.12 - klo:09:11 »
Anteeeksianto on lakia. Me syntiset ihmiset joudumme helvettiin. Mutta kyllä meille suodaan armo.
wilhelmi niskasen jäljillä

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33644
Vs: Anteeksianto
« Vastaus #10 : 08.11.12 - klo:10:07 »
Kun oikein aloin ajateleen, niin vaatimuksestahan se lähtee, vaikkakin Jeesuksen sanan kautta.  Teidän tulee antaa anteeksi ei seitsemän kertaa vaan....
Meniskö oikein sen kautta että ensin pyytäis anteeksi Jeesukselta, sitten hänen rakkautensa kautta pyytäis siltä jota on loukannut. Se olis niinku
rakkautta sitten.Ei lakia.
Onko Jeesus siellä helvetissä meitä pelastamassa ja rastia vetämässä syntiluettelomme yli. Se olis armoa. Joko sitten olis taivaaseen pääsyn aika ?
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Pirska

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6624
  • Vihaaja
Vs: Anteeksianto
« Vastaus #11 : 08.11.12 - klo:10:18 »
Anteeeksianto on lakia. Me syntiset ihmiset joudumme helvettiin. Mutta kyllä meille suodaan armo.

Otappa tuosta selvää.  :120:
Vielä, Herra, kutsut meitä,
Vielä sanas saarnataan.

Poissa Liina

  • pienellä paikalla
  • Viestejä: 543
Vs: Anteeksianto
« Vastaus #12 : 08.11.12 - klo:12:13 »
Otappa tuosta selvää.  :120:

Pakko myöntää, etten minäkään tajunnut. Jos armo suodaan joka tapauksessa, miksi ukaasit?

Poissa juhani

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4178
Vs: Anteeksianto
« Vastaus #13 : 08.11.12 - klo:14:47 »
Jos ei olisi armoa niin olisi syntynyt jokin uusi uskonto - ei enää kristinusko. Vuorisaarna, josta tuo on otettu on 95%:sti lakia. Jos joku on ollut täällä maan päällä niin hurskas, että hän ei ole rikkonut vuorisaarnan sääntöjä niin voisin ruveta opetuslapseksi hänelle. Mutta en ole vielä löytänyt.
wilhelmi niskasen jäljillä

Poissa öppiäinen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6310
Vs: Anteeksianto
« Vastaus #14 : 08.11.12 - klo:19:20 »
Jos se nyt riittäisi alkuun, että myönnän, että olisi hyvä meille kaikille, jos pystyisin antamaan anteeksi. Eli tavallaan se mallan esiin tuoma tahdon ja ymmärryksen askel, vaikka tunteet olisivat ihan muuta.

Alusta voi sitten vähitellen ja huomaamattaan edetä pidemmälle.

Olisiko niin, että sitten kun oikein paljon kokee saaneensa lahjaksi, on helppo olla suuripiirteinen ja antaa anteeksi, nähdä mikä kaikki niitäkin ihmisiä ehkä sitoo, joiden loukkaamaksi on joutunut.

Voiko lain ymmärtää lupauksena? Jos sanotaan "antakaa anteeksi", voiko sen ajatella, että luvataan "te vielä pystytte antamaan anteeksikin", kunhan "teette parannuksen" eli tulette parantumaan?

No joo, en ole mikään käytännön asiantuntija anteeksi antamisen saralla  :-\ Mutta jossakin muussa olen huomannut, että tunteet, tai sitovasta tunteesta vapautuminen, tulee jälkijunassa, kun ensin periaatteellisella tasolla hyväksyy jotakin. Tunteet on vähän semmoisia itsepäisiä lapsukaisia.
Mä mitään usko... kunhan kysyn vaan.