Suomentamani A. A. Milnen runo putkahti esiin:
Väärä talo
Menin kerran taloon, vaan se ei ollut talo,
raput oli korkeat ja suuri ulko-ovi;
vaan eipä ollut pihaa,
ei pihaa,
ei pihaa,
ei talolle sellainen sovi.
Menin toiseen taloon, ei sekään ollut talo,
piha oli valtava ja ympärillä aita;
vaan eipä ollut puuta,
ei puuta,
ei puuta,
ei niin ole talojen laita.
Menin taaskin taloon, vaan eipä ollut talo -
kuinka kauniin tuomen pihalla nähdä sainkaan;
vaan eipä ollut lintua,
ei lintua,
ei lintua,
ei talolta näyttänyt lainkaan.
Menin vielä taloon ja luulin: tää on talo,
pihatuomen latvassa lauloi mustarastas...
vaan eipä kukaan kuunnellut,
ei tykännyt,
ei tahtonut,
vain tyhjä piha vastas.
A. A. Milne, When We Were Very Young, The Wrong House