Kirjoittaja Aihe: Herännäisyys ja pietismi  (Luettu 62518 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Kauhanen T

  • Vieras
Herännäisyys ja pietismi
« : 02.03.05 - klo:19:36 »
Juhani tuolla yleisellä foorumilla äityi vähän arvostelemaan pietismiä ja Väinö Malmivaaran virttä "Ah, vuodata, Herra, jo Henkesi".

Ehdotan keskustelun aloittamista pietismin merkityksestä herännäisyydelle ennen ja nykyään. Käyttäjälistalla on monia aiheen asiantuntijoita ja varmasti vielä enemmän kiinnostuneita, joten näppäimistöt sauhuamaan!

Tunnustan heti kärkeen olevani itse pietistinen, tarkemmin sanottuna "vanhapietistinen" körttiläinen. Mielestäni Wilh. Malmivaara virsiuudistuksessaan ja muissa toimissaan onnistui kytkemään Paavon, J. Laguksen ja isänsä N. K. Malmbergin perinnön varhaisempaan, lähtökohdiltaan pietistiseen, herännäisyyteen (esim. Achreniukset). Siksi Malmivaarojen aika on parasta aikaa herännäisyydessä, ja sieltä löytyy todella paljon ammennettavaa tähänkin päivään.

Poissa juhani

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4178
Herännäisyys ja pietismi
« Vastaus #1 : 02.03.05 - klo:20:11 »
n.1880-1974 oli pietististä aikaa meidän kansanliikkeesämme, miltein sata vuotta, jos minä olisin ollut fiksu ja filmaattinen tyyppi sinä aikana niin minä olisin vaihtanut herätysliikettä... vaikka evankeelisuuteen...  8) mutta en ole vaihtanut... tykkään Wniskasesta kuin hullu puurosta... antipietististä lutteeruksen selittäjää bekkiläisyyden maassa yli sata vuotta sitten - WMalmivaara loi SV:ä... kyynikkona minä yritän salailla kyyneliäni malamivaaran virsiä veisaellessani... akreniuksen.. isän ja pojan... teini-ikäisten tukholmalaisten... minä vänäjän
terv.juhani
wilhelmi niskasen jäljillä

Poissa Linko J

  • Yhtyy veisaamaan: Koska valaissee...
  • Viestejä: 67
Herännäisyys ja pietismi
« Vastaus #2 : 02.03.05 - klo:21:08 »
No niin. Tässäpä nähdään, ettei itseään pietistinä pitävä ja vannoutuneeksi piilokatolilaiseksi antipietistiksi tunnettu heppu ole välttämättä ihan eri linjoilla kuiteskaan... Ainakin mitä näiden Siionin virsien historiaan ja siihen liittyviin sympatioihin tulee. Olen itsekin jotenkin alkanut ihastua tuohon Malmivaaran siioniin. Pitäisi muuten sellainen läpyskä saada jostain haltuun. Kauhanen taisi taannoin minulle sellaista kirjasta vähän lupaillakin...

Itse näen pietismin olleen aikanaan vallan tarpeellista kapinaa paikoilleen jämähtänyttä kirkollista lässyilyä kohtaan. Ilman jotain herrnhutilaisuutta ei meillä olisi edes Siionin virsiä saati mitään körttiläisyyttä. Mutta nykymaailmassa pietismin taakka tuntuu olevan toisaalta pelottavalla tavalla hajottamassa kirkkoa. Luther-säätiöt yms. eriseuralaiset edustavat myös tavallaan pietismiä ja semmoista yksilö(teko)hurskautta joka sulkee huonommat syntiset parempien uskovaisten piirin ulkopuolelle. Älköön körttiläisyys ikinä vajotko toisia ulosrajaavaan sisäpiiripietismiin.

No, jotain hyvääkin voisi tietysti pietismistä sanoa. Taivaan portille on käytävä yksin. Siinäpä semmoinen viisaus, jota voitaneen pitää pietismin perintönä. Toiset ihmiset ovat tärkeitä tässä maailmassa ja ilman toisia on vaikea jaksaa kulkea kohti viimeistä veräjää. Mutta tuomion edessä, toivon mukaan oikeudenmukaisen sellaisen, on jokainen kuitenkin yksin. Se on hyvä muistaa. Toisaalta tulee mieleen myös se eilen Helsingin Seuratuvan tiistaipiirissä esillä ollut viisaus, ettei kukaan selviä kotipesään ilman toisten apua. Matkassa kohti kotia on kenties vain erilaisia vaiheita.

Poissa juhani

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4178
herännäisyys ja pietismi
« Vastaus #3 : 02.03.05 - klo:21:55 »
Jaakko on hieman piilopietisti, toisaalta minäkin, Oskari Vihantola sanoi viime vuosituhannella, että suvut menevät taivaaseen... Reisjärven heppu on paljon antipietistisempi kuin jaakko ja minä...
wilhelmi niskasen jäljillä

Poissa Soopeli

  • Puheen mittainen pastilli on huvennut
  • Viestejä: 174
Herännäisyys ja pietismi
« Vastaus #4 : 03.03.05 - klo:08:37 »
Itsekin mietin, että miksi eräskin puhuja puhuu aina pietismiä kritisoiden...antipietismi on siis osa nykypäivän körttiläisyyttä? J.Hellman on myös usein mainittu antipietismin yhteydessä. Mutta eikö körttiläisyys ole oikeastaan viidesläisyydestä erillään oleva "kapinaliike" ? Ja viidesläisiin liikkeisiin kuuluu tietynlainen pietismi, vai kuinka on?

Kansankielellä ilmaistuna, mitä se pietismi sitten tarkalleen ottaen on ja kuinka körttiläisyyden painotus eroaa tässä asiassa? Onko pietismi juuri tuota "me vastaan muut" -asetelmaa?

Poissa juhani

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4178
pietismi
« Vastaus #5 : 03.03.05 - klo:10:58 »
olen luonnollinen ihminen ja luonnolliset ihmiset ovat aina pietistejä... syntiinlankeemuskertomuksesta lähtien
wilhelmi niskasen jäljillä

Kauhanen T

  • Vieras
Pietismi ja tunnustuksellisuus
« Vastaus #6 : 03.03.05 - klo:20:42 »
Lainaus käyttäjältä: "Linko J"
Mutta nykymaailmassa pietismin taakka tuntuu olevan toisaalta pelottavalla tavalla hajottamassa kirkkoa. Luther-säätiöt yms. eriseuralaiset edustavat myös tavallaan pietismiä ja semmoista yksilö(teko)hurskautta joka sulkee huonommat syntiset parempien uskovaisten piirin ulkopuolelle.


Tiedän, että kirkkohistorialliselta kannalta on liian aikaista alkaa tehdä tulkintoja uuspietismin (viidesläiset) ja lähinnä evankelispohjaisen "tunnustuksellisen luterilaisuuden" merkillisestä allianssista Suomessa 1970-luvulta alkaen. Historiallisesti ottaen näillä suuntauksilla pitäisi olla yhtä vähän yhteistä kuin aikanaan varsinaisella pietismillä ja puhdasoppisuudella. Mutta minusta vaikuttaa siltä, että tunnustuksellisuus on saanut hieman yksilöhurskautta ja uuspietismi oikeaoppisuutta korostavia piirteitä. Varsinaisia pietistejä Luther-säätiöläiset eivät kuitenkaan ole, vaikka jokunen (esim. rovasti Matti Väisänen) on uuspietismin kautta siihen joukkoon päätynytkin. Oikealle pietistille sydämen usko on tärkeämpi kuin oikea oppi tai varsinkin oikea käytäntö (esim. virkakysymyksessä).

Pietismin luonteeseen ei minusta sovi opillinen kiivailu, mutta kylläkin sen vastustaminen, että kirkon huomio on sotien jälkeen kääntynyt yhä enemmän maallisiin asioihin. Tähän "kansankirkollisuuteen" herännäisyyden valtauoma lähti aikanaan innolla mukaan. Luulen sen vieroittaneen heränneitä omasta pietistisestä perinnöstään ja muista pietistishenkisistä liikkeistä. J. Haavion (joka tunsi Malmivaaran Siionin läpikoitaisin, oli erinomaisesti perillä herännäisyyden pietistijuurista ja kaikinpuolin hurskas mies) valitettava siioninvirsimuutos on yksi esimerkki siitä, miten muuttuneessa yhteiskunnallisessa tilanteessa koettiin isien perintö kiusalliseksi, ja sitä puhdistettaessa meni lapsi pesuveden mukana.

Mutta onko todella niin, että pietistit sulkevat muut ulkopuolelleen? Eikö asia voisi olla juuri päinvastoin? Kuka teistä muka haluaisi pietistin kotiinsa veisaamaan ja "konventikkeleita" pitämään? Eikö kirkon johtokin ole nimenomaan ajamassa pietistejä ja muita oikeita herätysliikkeitä pois?

Vieras

  • Vieras
Herännäisyys ja pietismi
« Vastaus #7 : 04.03.05 - klo:20:34 »
Hei.

Olisiko teillä ehdottaa hyviä kirjoja herännäisyydestä? Kiinnostaisi tutkia mitä tämä herätysliike pitää sisällään. Jonkun verran tiedän jo kirkkohistoriasta.

Poissa Markion

  • Körttiläisyyden jäljillä
  • Viestejä: 4
Herännäisyys ja pietismi
« Vastaus #8 : 05.03.05 - klo:20:58 »
Lainaus käyttäjältä: "Vieras"
Hei.

Olisiko teillä ehdottaa hyviä kirjoja herännäisyydestä? Kiinnostaisi tutkia mitä tämä herätysliike pitää sisällään. Jonkun verran tiedän jo kirkkohistoriasta.


Tässä on muutamia kirjoja, joilla pääsee mukavasti alkuun herännäisyyden harrastamisessa:


Elenius, Jaakko: Vakavin kasvoin, iloisin mielin : Jaakko Eleniuksen kirjoituksia herännäisyydestä. Herättäjä-Yhdistys 1996.

Haavio, Jaakko: Tutustumme Siionin virsiin. Herättäjä-Yhdistys 1993.

Jaatinen, Esko: Seppä Jumalan armosta. Herättäjä-Yhdistys 1991.

Järveläinen, Petri: Yks enkeli, yks perkele : kirjoituksia Paavo Ruotsalaisesta. Herättäjä-Yhdistys 1994.

Järveläinen, Petri: Salattu viisaus - johdatus Paavo Ruotsalaisen elämään ja ajatteluun. Aholansaarisäätiö 1990.

Nyman, Helge: Paavo Ruotsalaisen odottava usko. Vaasa 1977.

Paavo Ruotsalaisen kirjeet. Herättäjä-Yhdistys 1985.

Remes, Viljo: Herännäisyyden nousu ja hajoaminen. Herättäjä-Yhdistys 1995.

Ruokanen, Tapani: Paavo Ruotsalainen : talonpoikain herättäjä. WSOY 1989.

Ruokanen, Tapani: Ukko-Paavo : Paavo Ruotsalainen ja 1800-luvun heräävä Suomi. Otava 2002.  (uusittu painos vanhemmasta kirjasta)

Kauhanen T

  • Vieras
Huomioita Soopelin kysymyksistä
« Vastaus #9 : 06.03.05 - klo:17:46 »
Käyttäjälistamme kirkkohistorioitsijat vasta terottavat kyniään tai asentelevat näppäimistöjään, minä vastaan jotain omien tietojeni pohjalta ja korjatkoot viisaammat sitten kun joutavat.

Lainaus käyttäjältä: "Soopeli"
...antipietismi on siis osa nykypäivän körttiläisyyttä?


Körttiläisyyden valtavirtaan on tullut 60-luvulta alkaen vahvasti pietismiä kaihtava henki. Mutta jos "antipietismillä" tarkoitetaan nimenomaan pietismin vastustamista, ei vain kaihtamista, niin sitten se sana on mielestäni liian vahva nykykörttiläisyydestäkään käytettäväksi. Nykykörttiläisyyden paras puoli on mielestäni matalakirkollisuus, ja ankara pietismiä vastaan saarnaaminen on aina ollut korkeakirkollisten (Linko: "piilokatolilaisten") heiniä.

Lainaus
J.Hellman on myös usein mainittu antipietismin yhteydessä.


Jos tarkoitat virsirunoilija Jonas Hellmania (1697-1741) - hän "riitaannuttuaan pietistien kanssa liittyi herrnhutilaisiin" (Siionin virsien runoilijat. Haavion Siionin tuoreimpien painosten takasivuilla.), siis varsinaisesta pietismistä (Spener, Francke) erilliseen saman ajan suosittuun hurskausliikkeeseen. Herrnhutilaisuutta monet pitävät vielä pahempana kuin varsinaista pietismiä!
 
Lainaus
Mutta eikö körttiläisyys ole oikeastaan viidesläisyydestä erillään oleva "kapinaliike" ?


Viidesläisyydellä ja körttiläisyydellä ei ole mitään yhteistä, ei historiansa eikä korostuksensa puolesta. Herännäisyyden "kapina" kohdistui ensin puhdasoppista papistoa, sitten valistushenkistä liberalismia ja lopulta kirkon maallistumista vastaan, kunnes se lähti itse siihen mukaan. Mitään kapinaa ei nykykörttiläisyydessä enää ole, paitsi ehkä omia juuria vastaan. Viidesläisyys sen sijaan jatkaa herätysliikkeiden kapinaperinnettä oikein menestyksekkäästi, ja näen sellaisen terveeseen  luterilaisuuteen erottamattomasti kuuluvana ilmiönä.

Lainaus
Ja viidesläisiin liikkeisiin kuuluu tietynlainen pietismi, vai kuinka on?


Joo, uuspietismi. Malmivaaralaiselle "vanhapietismille" siinä on yhteistä parannuksen vaatimuksen ottaminen vakavasti. Mitään muuta yhteistä ei sitten olekaan. Uuspietistit tosin ihailevat paljolti samaa vanhaa hartauskirjallisuutta kuin herännäiset; Arndt, Bunyan, Wilcox, jopa Paavoa monet lukevat. Tosin he lukevat näistäkin aivan eri asioita kuin körttiläiset.

Lainaus
Kansankielellä ilmaistuna, mitä se pietismi sitten tarkalleen ottaen on


Suppeimmassa merkityksessään: Ph. J. Spener-nimisen papin kirkon uudistusohjelman "Pia desideria" (1675, suomeksi esim. Spener: Kirkon uudistus. Pia desideria. Suom. Jussi Aro. Dialogos-sarja 1. Kirjayhtymä: Helsinki 1962) kannattajat. Spener vaati mm. seuraavia asioita. a) Jumalanpalveluksen lisäksi on järjestettävä muita kokouksia, joissa käytettäisiin koko Raamattua eikä vain saarnatekstejä. b) Kaikkien kristittyjen yleinen pappeus toteutettava maallikkoja aktivoimalla. c) Teologisissa erimielisyyksissä tarvitaan suurempaa suvaitsevaisuutta oikealla opilla lyömisen sijaan. d) Pappiskoulutus uudistettava paremmin käytännön tarpeita vastaavaksi ja myös hengellisesti rakentavaksi. e) Saarnojen oltava hengellisesti rakentavia hartauspuheita eikä teologisia esitelmiä. Spenerin kirjoituksen nimi tarkoittaa "hurskaita toiveita" - tästä nimitys pietistit eli "hurskastelijat".

Vähän laajemmassa merkityksessä: Saksasta 1600-1700 -luvuilla maailmalle levinnyt yksilöhurskautta, raamatunlukemista, maallikkoaktiivisuutta ja pyhityselämää korostava luterilainen suuntaus. Huomattavia piirteitä ainakin "armonjärjestysoppi": 1. "Suruttomalle" saarnataan lakia, hän tulee herätykseen ja 2. "heränneenä" hänen omatuntonsa on pelästynyt ja tarvitsee armon evankeliumia. Kun hän uskaltaa ottaa sen vastaan, hän on 3. "uskova", joka alkaa vähin erin edistyä pyhityselämässä.

Nykytilanteeseen sovellettuna useimmiten: Sydämen uskon korostaminen aivojen uskon sijaan, tunteiden korostaminen järjen sijaan, omakohtainen hartauselämä tärkeämpää kuin kirkolliset muotomenot jne.

Lainaus
ja kuinka körttiläisyyden painotus eroaa tässä asiassa?


Nyt puhun vain tästä nykykörttiläisyyden valtavirrasta. Muut älkööt loukkaantuko! Eroja on ainakin se, ettei körttiläisyys a) katso lain saarnaa tarvittavan synnintunnon herättämiseen b) pidä synnintuntoa ylimalkaan tarpeellisena jotta ihminen voisi kohdata Kristuksen c) lainkaan salli uskon rakentamista tunteiden varaan, vaan pitää sitä suorastaan vaarallisena d) haluaa pitää seuraliikkeen organisoituna ja tietyissä muodoissa, eikä suosi spontaania maallikoista lähtevää hartauselämää ja e) on innolla mukana kaikessa kirkollisessa muotomenojen uudistamisessa ja toteuttamisessa.

Lainaus
Onko pietismi juuri tuota "me vastaan muut" -asetelmaa?


Armonjärjestysopin perintöä on uuspietismissä usein esiintyvä jaottelu "uskovaisiin" ja "muihin". Tämä asenne loukkaa muita tavattomasti - en kyllä ymmärrä miksi. Uskonratkaisun vaatiminen itseltä tai muilta on mielestäni tietenkin väärin, mutta en käsitä miksei uuspietistin kanssa voisi keskustella hyvin rakentavasti ja ystävystyäkin, vaikkei hän minua ihan oikeana "uskovaisena" pidäkään. Enhän itsekään pidä itseäni uskovaisena!

Poissa juhani

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4178
pietistejähän me olemme kaikki
« Vastaus #10 : 06.03.05 - klo:23:42 »
Tuukka on vanhapietisti, kaikkihan me olemme... mutta Tuukallahan on Se armolahja, että luonnollisesta pietismistä erotetaan pakanallinen pietismi (mm. viidesläisyys) 8) ... minä olen näkökulmissa ihan samalla kannalla. Mutta minä tykkään paljon paremmin hurrien virsistä kuin Väinö Malmivaaran virsistä... ja annoit uudelle aluehäirikölle malamivaaran - kiitos siitä sydämellisesti...
wilhelmi niskasen jäljillä

Poissa Linko J

  • Yhtyy veisaamaan: Koska valaissee...
  • Viestejä: 67
Re: pietistejähän me olemme kaikki
« Vastaus #11 : 06.03.05 - klo:23:58 »
Lainaus käyttäjältä: "juhani"
Tuukka on vanhapietisti, kaikkihan me olemme... mutta Tuukallahan on Se armolahja, että luonnollisesta pietismistä erotetaan pakanallinen pietismi (mm. viidesläisyys) 8) ... minä olen näkökulmissa ihan samalla kannalla. Mutta minä tykkään paljon paremmin hurrien virsistä kuin Väinö Malmivaaran virsistä... ja annoit uudelle aluehäirikölle malamivaaran - kiitos siitä sydämellisesti...


 :) Juu. Asianomainen aluehäirikkö kiittää itsekin näin julkisesti: kiitos. Ei mikään niin voi huvittaa... Väkeviä virsiä ovat.

Viitaten tuohon juhanin muistutukseen ihanien Siionin virsien ruotsalaisperäisyydestä mietin tässä tänään sitä, missä ovat suomenruotsalaiset heränneet? Historian hämärissä, virsien tekijätiedoissa vai jossain pohjalaisten ruotsinkielisten pitäjien syrjäkylillä viimeisinä asukkaina?

Anonymous

  • Vieras
Re: pietistejähän me olemme kaikki
« Vastaus #12 : 07.03.05 - klo:22:05 »
Lainaus käyttäjältä: "Linko J"

Viitaten tuohon juhanin muistutukseen ihanien Siionin virsien ruotsalaisperäisyydestä mietin tässä tänään sitä, missä ovat suomenruotsalaiset heränneet? Historian hämärissä, virsien tekijätiedoissa vai jossain pohjalaisten ruotsinkielisten pitäjien syrjäkylillä viimeisinä asukkaina?


Ainakin historian hämäristä löytyy suomenruotsalaisia heränneitä. Ennen
sotia vaikuttanut kirkkohistorioitsija Tor Krook on kirjoittanut useampia tutkimuksia Pohjanmaan ruotsinkielisten seurakuntien herätysliikkeitä 1700- ja 1800-luvuilla. Körttiläisyyden tapaista liikehdintää on lienee ollut Pohjanmaan rannikkopitäjissä lähellä suomenkielisiä körttiseutuja.

Olivathan sitäpaitsi Etelä-Pohjanmaan kuuluisat körttipapit kuten N.G. Malmberg ja J. Lagus kaksikielisiä, vaikka heidän ruotsinkielisyytensä on jäänyt körttihistoriassa taka-alalle. Esim. Jonas Lagus kirjoitti paljon sielunhoidollisia kirjeitä ruotsiksi Ukko-Paavon tapaan (Laguksen postuumisti julkaistu kirjekokoelma Evangelii röst till kallade själär on käännetty myös suomeksi nimellä Evankeliumin ääni).

Poissa juhani

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4178
luonnollisen ihmisen pietismi - ruattinkielisyys
« Vastaus #13 : 07.03.05 - klo:22:10 »
John Wikström ja hänen edesmennyt vaimonsa ovat ruotsinkielisiä körttiläisiä 8)
wilhelmi niskasen jäljillä

Poissa Markion

  • Körttiläisyyden jäljillä
  • Viestejä: 4
Herännäisyys ja pietismi
« Vastaus #14 : 07.03.05 - klo:22:12 »
Kirjoitin tuon edellisen viestin, mutta en muistanut laittaa käyttäjätunnusta. :oops: