Kahlaan nyt toistamiseen paaviuden ja paavien historiaa. Onneksi jokaista ei ole tarpeen osata.
Ilmeisimmältä vaikuttaa, että paavinvaalia luonnehtii säännöllisesti tarvevsaada täysin toisenlainen, kuin edeltäjänsä. Vatikaani on kautta historian ollut paljon muuta ja enemmän, kuin roomalaiskatolisen kirkon korkein hallintovirasto. Vielä sen jälkeen, kun se jo oli ympäri käveltävissä vaikka olisi poikennut Lateraanin alueelle Roomassa tai Castel Candolfoon, kyseessä oli myös valtio. Vatikaani mm. ensimmäisenä tunnusti Suomen valtion.
Lueskellessani mietin jo varsin tuskastuneena, onko siis oltava niin, että lapsenomaisen hurskas, sydänellinen lahjakas sielunhoitaja nyt vain on henkilö, josta rehellinen vierailija voi epätoivoisena kirjoittaa: Hän on munkki. Hän ei tiedä mistään mitään. - paavin ei tarvitse olla kardinaali vaikka niin tavallisesti onkin.
Tämä ei koske ainoastaan paaveja, varjelkoon, sitäpaitsi joukossa on aika veijareita.
Eikö ihmisen aika riitä kumpaankin? Että tietää jotakin, ja siitä huolimatta on hurskas? Oikeamielinen? Rättfärdig? Enkä nyt ollenkaan tarkoita edes sitä että kiinnittäisi harrastuksensa omasta pelastuksestaan huolehtimiseen.