Körttifoorumi
Keskustelu => Seuratupa => Aiheen aloitti: Riitta-mummi - 28.08.23 - klo:19:09
-
SV 20 Silmäisi eteen, Jeesus
https://www.youtube.com/watch?v=caosLnErZQY
1. Silmäisi eteen, Jeesus,
tuon sydämeni syyllisen
ja paljastan sen kurjuuden
silmäisi eteen, Jeesus.
2. Silmäisi eteen, Jeesus,
nyt syntieni taakan tuon
ja ikävöivän katseen luon
silmiisi helliin, Jeesus.
3. Silmäisi nähden, Jeesus,
tein syntiä ja rikoin lain.
Nyt tuomariini katson vain,
silmiisi helliin, Jeesus.
4. Silmiisi katson, Jeesus.
Jos tuomionkin kuulisin,
niin katson hyljättynäkin
silmiisi helliin, Jeesus.
Lars Stenbäck 1839, suom. Siionin Kannel 1881, J. Haavio 1971 uud. VK 1986
-
VK 140 Autuaita kaikki hengessänsä köyhät
https://www.youtube.com/watch?v=2p8VSjaHeO8
1.
Autuaita kaikki
hengessänsä köyhät,
autuaita Herran köyhät!
Kristus itse syntyi
kaikkein köyhimmäksi,
ihmisistä pienimmäksi.
Neuvoton, suojaton
puutteeseen ja vaivaan
lahjaksi saa taivaan.
2.
Autuaita kaikki
murheen kuorman alla,
autuaita murheen alla!
Kristus itse kulkee
heidän rinnallansa,
siunaa lohdutuksellansa.
Kuollessaan murhettaan
Kristus yksin kantoi,
Isälleen sen antoi.
3.
Autuaita kaikki,
jotka täällä hiljaa
odottavat Herraa hiljaa!
Kristus käsin tyhjin
luo jo uutta heissä,
tiensä ahneen hyljänneissä.
Sydämiin luottaviin
Isän valta luodaan,
arpa kaunein suodaan.
4.
Autuaita kaikki,
joita nälkä kalvaa,
oikeuden nälkä kalvaa!
Kristus nääntyneiden
tuskan tuntee kyllä,
pitää heissä toivon yllä.
Ruokanaan päällä maan
Isän tahdon täytti,
meille tien hän näytti.
5.
Autuaita kaikki,
jotka armahtavat,
toinen toistaan armahtavat!
Kristus heitä saartaa
rakkaudellansa,
suojaa laupeudellansa.
Tuomion alta on
heidät pelastettu,
iloon armahdettu.
6.
Autuaita kaikki
sydämeltään puhtaat,
kaikki sydämeltään puhtaat!
Kristus itse heidän
valonansa loistaa,
valo valheen kätköt poistaa.
Paljasta, Jumala,
meille hyvyytesi,
kasvot pyhyytesi.
7.
Autuaita kaikki
rakentajat rauhan,
luojat sovinnon ja rauhan!
Kristus kuolemallaan
toi jo sovituksen,
vihaa vastaan luottamuksen.
Lapsinaan maailmaan
Isä kutsuu meitä
luomaan rauhan teitä.
8.
Autuaita kaikki,
joita Herran tähden
vainotaan nyt Herran tähden!
Kristus teissä kärsii,
hyvyys kunnes voittaa,
oikeus ja lepo koittaa.
Elämään täyttyvään
teidät viedään kerran
juhlariemuun Herran.
Anna-Maija Raittila Matt. 5:1–12 pohjalta 1984. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Joachim Neander 1680.
-
Näyttelijä Krista Kosonen lukee Johanneksen evankeliumia UT2020 käännöksen mukaan (12:23-13:20). Pääsiäisateria ja Jeesuksen jäähyväispuheet.
https://areena.yle.fi/podcastit/1-66132963
-
SV 38 Milloin opin lapsen lailla
https://www.youtube.com/watch?v=_p2Ru32Tr4A
1. Milloin opin lapsen lailla
lähestymään Isääni,
apua kun olen vailla,
valittamaan hätääni,
niin kuin lapsi kurkottamaan
isää kohti itkien,
isän käsiin lankeamaan?
Toivon oppivani sen.
2. Milloin, Herra, sydämeni
armon asunnoksi teet?
Milloin minun silmistäni
pyyhit kaikki kyyneleet?
Suurta kirkkautta Herran
milloin pääsen katsomaan?
Toivon pääseväni kerran
eteen Herran laupiaan.
3. Milloin vaiti olemalla
opin armoon tyytymään,
tuomioonkin suostumalla
toivomaan ja kiittämään?
Ja jos taitamattomasti
toivon, älä annakaan.
Opeta siis loppuun asti
sinua vain toivomaan
Wilhelmi Malmivaara 1890, uud. J. Haavio 1971
-
VK 160 Kun luova tahto kaikkeuden Herran
https://www.youtube.com/watch?v=EkfOZU_gR30
1.
Kun luova tahto kaikkeuden Herran
turmellun maailmamme kohtaa kerran,
on päivä tuomion.
Nyt polvillemme!
Jumala, luoja, saakoon kiitoksemme.
2.
Kun ihmiskunta huutaa peloissansa,
ilmestyy Kristus, näyttää kunniansa.
Nyt koittaa oikeus.
Nyt polvillemme!
Pilvissä loistaa merkki Kristuksemme.
3.
Siis ajan merkit nähkää: uutta luodaan,
puu kukkii, kesä keskellemme tuodaan.
On päivä Kristuksen.
Nyt polvillemme!
Kunnian Herra tuntee kurjuutemme.
4.
Hän ristinpuulla kuoli puolestamme,
hän kantaa Isän haltuun maailmamme,
hän, uhrikaritsa.
Nyt polvillemme!
Kaikesta saakoon Isä kiitoksemme.
5.
Maailman ääriin kaikuu huuto Herran,
se elävät ja kuolleet kohtaa kerran.
Nyt armon aika on.
Nyt polvillemme!
Ja Vapahtaja saakoon kiitoksemme.
Eyvind Skeie 1978. Suom. Anna-Maija Raittila 1982. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Egil Hovland 1980.
-
Oi Herrani Jeesus Kristus, sinä olet minun vanhurskauteni, mutta minä olen sinun syntisi. Sinä olet ottanut kantaaksesi sen, mikä on minun, ja antanut minulle sen, mikä on sinun. Sinä olet ottanut kantaaksesi sen, mitä sinä et ollut, ja antanut minulle sen, mitä minä en ollut.
Sinä laupias Jumala, miten oletkaan niin ystävällinen Isä ja täynnä rakkautta. Sinä kohtelet Isän sydämellä meitä poloisia, kadotustuomion ansainneita syntisiä. Ainoan Poikasi Jeesuksen Kristuksen, kaikkein suurimman ja parhaan aarteesi, sinä heität kuoleman ja perkeleen kitaan. Sinä sallit tapahtua, että hän joutuu syvyyteen kohotakseen sieltä takaisin korkeuteen ja ottaakseen vangiksi vankeuden, joka pitää meitä kaikkia vankeinaan.
Martti Luther
https://www.google.com/search?q=virsi+187&oq=virsi+187&aqs=chrome..69i57.3193j0j15&sourceid=chrome&ie=UTF-8#fpstate=ive&vld=cid:ebb2a38d,vid:5o
-
SV 25 Vapahtajani lempeä
1. Vapahtajani lempeä.
Kun täynnä olen syntiä,
niin nöyrästi nyt rukoilen.
Olethan, Herra, tiedän sen,
armoinen.
2. En osaa oikein rukoilla,
vaan Hengelläsi johdata
nimesi kautta anomaan,
luottamaan, että avun saan
aikanaan.
3. Kun epäusko hävettää,
suo, Jeesus, etten siihen jää
vaan lähellesi janoan
ja löydän turvasataman
suojaisan.
4. Minua älä, Jumala,
nyt ankarasti tarkasta.
Katseesi käännä Jeesukseen
ja puolestani kärsineen
pyhyyteen.
5. En muuhun vedota nyt voi
kuin Karitsaan, hän armon toi,
lain täytti, poisti tuomion,
hän yhä vanhurskaus on
verraton.
6. Anteeksiantamuksessa
on elämää ja autuutta.
Vain siinä lähteiden on maa,
elämän vettä ammentaa
sielu saa.
7. Sen ääreen siis nyt kumarrun,
se virvoitus on kiusatun,
ja läsnäolo Jeesuksen
on sielun lepo suloinen.
Uskon sen.
Lars T. Nyberg 1743, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1893, H. Kivekäs 1971, L. Ravantti 2014
-
Jeesus, parantajamme
Rukous kirkkovuosikalenterista:
Jumala, rakas Isämme.
Tajuntaamme tunkeutuu joka puolelta erilaisia sanomia.
Harvat kuitenkin uskaltavat puhua tuskastaan,
moni uskoo, ettei kukaan jaksa kuunnella.
Isä, lähekkäin ahtautuneinakin etäännymme toisistamme.
Yhä enemmän on meitä, jotka emme jaksa.
Lähetä Pyhä Henkesi ja parantava sanasi,
luo avoimuutta ja uskallusta, avaa suut, herkistä korvat.
Jeesus, parantajamme. Ajatukset ryöppyävät moneen suuntaan, mitä kaikkea tästä haluaisin sanoa, mitkä kaikki tuskat ja kivut tuoda näkyviin. Sanon sen, missä sisin on: Diakoniatyössä, vierellä kulkemisessa, niin henkisten kuin välillä myös fyysistenkin taakkojen kantamisessa. Diakoniatyössä kohdataan aika ajoin ihmisiä, jotka uskaltavat puhua, suorastaan huutaa oman sisikuntansa kuuluviin. Moni asia solmussa, itse aiheutettua kaaosta tai vaan virran mukana soljumista. Voimavarat vähissä, keinot vähissä. Paljon kohtaamme myös heitä, maan hiljaisia, jotka sanovat: ”ei minulla ole mitään hätää, kaikki on hyvin” vaikka silmin näkee kodin puutteellisuuden, ruokapöydän pinnan – ei ole ruokaa, tai ei ole ketään, joka edes kuuntelisi.
Parantaja, Jeesus katso sisimpääni. Pyydän, korjaa minussa se, mikä on tarpeellista korjata. Jätä se, minkä kanssa pystyn kulkemaan. Poista se, mikä ei ole minulle tarpeellista.
Avaa maan hiljaisten suut, huutavien korvat kuulemaan. Lähennä meitä kohtaamaan toisemme.
Noora Tuominen, diakonissa Pusulan alueseurakunta
https://www.youtube.com/watch?v=GepPEUliw-U
-
SV 27 Lahjoita, Herra, Henkesi
1. Lahjoita, Herra, Henkesi
valoksi sydämeeni,
niin että korjaan suuntani,
kun huomaan eksyneeni.
Minulla lapsen oikeus
on tulla Isän luokse.
Suo armostasi aavistus,
niin etten karkuun juokse.
2. Minua tutki, tunnenko
syntini pohjaan asti,
pois kitkenyt sen olenko,
ottanut vakavasti.
Olenko uusi luomus näin?
Vai vanhako jäi valtaan,
se, joka mielin itsekkäin
pakenee auttajaltaan?
3. On totuus epämieluinen
ja kiusallinen kuulla.
Olenko pikkusieluinen?
Taidanko liikaa luulla?
Nyt alleviivaa virheeni,
se minun täytyy kestää.
Oi Jeesus, oljenkorteni,
voit hukkumasta estää.
4. Nyt pyydän: Herra armahda.
Tee usko eläväksi.
Ynseä mieli karkota,
tee häijy lempeäksi.
Kun hedelmistä tunnet puun,
suo minun kasvaa niitä.
Elämän puuhun siunattuun,
itseesi, minut liitä.
Johan Kahl 1745, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1893, J. Haavio 1971, M. Nuorva 2015
-
Psalmit
2 PSALMI.
1. Miksi pakanat pauhaavat ja kansat turhia ajattelevat?
2. Maan kuninkaat nousevat, ruhtinaat yhdessä neuvottelevat Herraa ja hänen voideltuansa vastaan:
3. "Katkaiskaamme heidän kahleensa, heittäkäämme päältämme heidän köytensä".
4. Hän, joka taivaassa asuu, nauraa; Herra pilkkaa heitä.
5. Kerran hän on puhuva heille vihassansa, peljättävä heitä hirmuisuudessaan:
6. "Minä olen asettanut kuninkaani Siioniin, pyhälle vuorelleni".
7. Minä ilmoitan, mitä Herra on säätänyt. Hän lausui minulle: "Sinä olet minun poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin.
8. Ano minulta, niin minä annan pakanakansat sinun perinnöksesi ja maan ääret sinun omiksesi.
9. Rautaisella valtikalla sinä heidät muserrat, niinkuin saviastian sinä särjet heidät."
10. Tulkaa siis järkiinne, kuninkaat, maan tuomarit, ottakaa nuhteesta vaari.
11. Palvelkaa Herraa pelvolla ja iloitkaa vavistuksella.
12. Antakaa suuta pojalle, ettei hän vihastuisi ettekä te hukkuisi tiellänne. Sillä hänen vihansa syttyy äkisti. Autuaat ovat kaikki, jotka häneen turvaavat.
https://www.youtube.com/watch?v=Km01gss5tes
-
Jussi Aron suomentamassa Psalmit nykysuomeksi (1973) on laaja jälkikirjoitus Psalmikäännöstyön ongelmia. Siinä on tätä psalmia käsittelevä huomautus: Psalmissa 2:11-12 ei sanoja 'nassequ bar' voi kääntää 'suudelkaa poikaa', sillä 'bar' poika on arameaa, ei hepreaa, eikä ole mitään syytä olettaa, että se esiintyisi yhtäkkiä keskellä vanhaa, kuninkaiden aikaista heprealaista psalmia. Ilmeisesti nämä sanat ovat syntyneet siten, että jonkin kirjoitusteknisen häiriön takia jakeen 11 toisen puolisäkeen alku on joutunut väärään paikkaan, ja rivin kirjaimet on järjestettävä uudelleen: 'nassequ beraglaw bi-r'ada' 'suudelkaa hänen jalkojaan vavisten' Siinä on hyvä, muinaisitämainen alamaisuutta ilmaiseva sanonta. Samalla häviää outo 'iloitkaa vavistuksella', jonka mahdollisesti syvällinen merkitys on kuitenkin epäaito ja keinotekoinen. Nähtävästi raamatunkäännöskomitea ei ole ottanut tätä huomautuksesta vaarin.
-
SV 37 Nyt, Jeesus, neuvo minua
https://www.youtube.com/watch?v=mTHWK3bdLnI
1. Nyt, Jeesus, neuvo minua
kiittämään oikein sinua,
kun annoit armon avaran,
pois otit synnin, kuoleman.
2. Kaikista synnin vioista
ruumis ja sielu vapahda,
tahrainen pese puhtaaksi,
murheeni muuta riemuksi.
3. On köyhän turva armossa,
en muualta saa apua.
Suo uskon voimaa minulle,
väkevyyttäsi heikolle.
4. Kun tunnen jonkin puutoksen,
luoksesi, Jeesus, pakenen.
Tuon taakan juureen ristisi
ja pyydän: katso puoleeni.
5. Laupias, huomaa hätäni.
Vain kuolemasi, ristisi
kuormani kaiken kirvoittaa,
ja ahdistunut rauhan saa.
Johan Holmberg 1745, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1894, J. Haavio 1971, H. Lipiäinen 2013
-
HENGELLISYYS
Gurun opissa: Keskellä pimeyttäkin olet turvassa
Juuri siellä, missä et voi enää ottaa kiinni mistään, Jumala tarttuu sinua kädestä.
"Kerran pimeänä yönä syttyivät sielussani kaipuut, halut rakkauden, – oi autuas sallima hyvä! Lähdin ulos huomaamatta, kun taloni oli jo tyyntynyt." Näin alkaa espanjalaisen mystikon Ristin Johanneksen kuuluisin runo Sielun pimeä yö. Runossa sielu kulkee salaa yössä, oppaanaan yksin kaipuusta palava sydän. Lopulta sielu pääsee kaivattunsa luokse.
Johannes kirjoitti tämän runon joko Espanjan Toledossa luostarin synkässä vankikopperossa, jonne hänen vastustajansa olivat sulkeneet hänet, tai sitten pian sieltä paettuaan. Yhdeksän kuukauden vankeusaikana hän kirjoitti monet kauneimmista runoistaan. Kaikki teoksensa hän aloitti säkeillä, joita hän sitten tulkitsee hengellisesti kuvaten sielun matkaa Jumalan yhteyteen.
Ensimmäisessä kirjassaan Nousu Karmelin vuorelle Ristin Johannes kuvaa hengellisen tien alkua. Silloin haemme erilaisia rukouksen muotoja ja siirrymme sanallisista rukouksista ja käsitteisiin kohdistuvasta mietiskelystä sanattomaan hiljaisuuteen. Johannes ei kehota viettämään pitkiä aikoja rukouksessa tai elämään pitkiä aikoja yksinäisyydessä. Tärkeämpää on seurata Kristusta arkisessa elämässä.
"Pidä tapanasi seurata Kristusta kaikissa teoissasi saattamalla elämäsi hänen elämänsä kaltaiseksi", Johannes kirjoittaa. Tämä sääntö ei varmasti aina riitä. Sen perusteella voi silti miettiä monen valinnan ja mieliteon kohdalla, onko se sopusoinnussa Kristuksen seuraamisen kanssa. Viekö se minua hänen suuntaansa vai poispäin hänestä?
Matka sielun keskukseen on pitkä, mutta toisaalta kaikki on jo lähellä. Joskus sinusta saattaa tuntua, että kaikki on omassa varassasi, ja toisinaan, ettei mikään ole omassa hallussasi. Alkuun Jumala toimii kuin äiti, joka huolehtii lapsestaan ruokkien ja hoivaten. Toisinaan Jumala vähentää huolenpitoaan ja panee sinut kulkemaan yksin. Joskus taas ehkä haluat tehdä kaiken itse, etkä halua, että kukaan ohjaa sinua.
Matka sielun keskukseen on pitkä, mutta toisaalta kaikki on jo lähellä.
Ristin Johannes väittää, että juuri siellä, missä et voi enää ottaa omin voimin kiinni mistään, olet suurimmassa turvassa. Sinne ei maailman häly eikä perkele pääse. Alat käsittää, että hyvä ei kulje ihmiseltä Jumalalle, vaan Jumalalta ihmiselle.
Saatat kokea, että olet pulassa, kun et voi itse tehdä mitään. On pelottavaa, kun oma hallinta lakkaa ja kun ei voi turvata mihinkään, mihin voisi tarttua aistein tai mihin voisi kiinnittää mielensä. Tuntuu siltä, että on keskellä synkkää pimeyttä.
Tällaisessa elämäntilanteessa olevalle Ristin Johannes sanoo, että kaikkein kirkkain ja tosin on meille pimeintä. Juuri siellä, sielun pohjalla palaa elävä rakkauden liekki. Sinne päästäkseen pitää kulkea aistien ja hengen yön läpi.
Kun rakkaus on sisälläsi, löydät sen kaikkialta. Sinun ei tarvitse aisteillasi etsiä jälkiä Jumalasta tai maalata mielikuvaa hänestä tai saada järkeillen hänestä otetta. Saat etsiä häntä sisältäsi kuuntelevassa ja rakastavassa hiljaisuudessa.
Kirkko ja Kaupunki 23.5.2016
https://www.youtube.com/watch?v=j2grtEOJ9WQ
-
VK 530 Herrani, minut tänne loit
https://www.youtube.com/watch?v=dk7ceGBMFiY
1.
Herrani, minut tänne loit,
ihmisen osan annoit,
kristityn kutsumuksen soit,
korkeaan ikään kannoit.
Tuntea matkallani sain
juhlaa ja tuskaa rinnakkain.
Armosi aina riitti.
2.
Voin muistaa vielä toisia
ja rukouksiin liittää,
voin toisten vaivaa kuunnella
ja heidän kanssaan kiittää.
Kun toisen kuormaa kevennän,
saan rohkeutta enemmän
myös omat vaivat kantaa.
3.
On suurta lahjaa ystävyys
ja seura rakkaitteni.
Ja Herran hyvyys, läheisyys
uudistaa nuoruuteni.
Suo, Herra, minun oppia
myös uutta sukupolvea
viisaasti ymmärtämään.
4.
Opeta päivä kerrallaan
ottamaan kädestäsi.
Aurinko laskee aikanaan,
vaan pysyn lähelläsi.
Ei silloin yö, ei kuolema
minua seuraa matkalla,
tie kulkee uuteen aamuun.
Herkko Kivekäs. Uud. Niilo Rauhala 1984. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Toisinto Raumalta.
-
Suo, Herra, minun oppia
myös uutta sukupolvea
viisaasti ymmärtämään.
Tätä olen koettanut tehdä koko työikäni yläkoulun opettajana ja nyttemmin isoisänä.
-
On hyvä oppia tuntemaan muitakin kuin samanikäisiä ja samoin ajattelevia. Se kasvattaa. Jälkeläisiään saa itsekin kasvattaa sopivin annoksin.
Olen kasvattanut kolmea nuorempaa sukupolvea. Se on ollut takkautta ja rikkautta.
:052: :056: :055:
-
SV 100 Salattu voima uskonelämässä
https://www.youtube.com/watch?v=Njegf2OGl7U
1. Salattu voima uskonelämässä,
rakkaudessa kaiken kärsivässä,
rukouksessa, joka avun tuo.
Rakkaus, joka katkeruuden voittaa
ja kaunan murtaa, riidan raunioittaa,
on salattu.
2. Salattu tie, vain yksinkertaisille
se aukeaa, ei itsetietoisille.
Rampakin sillä kulkee joutuisaan.
Hän juoksee tiellä kohden kotiansa
ja luulee eksyksissä ontuvansa.
Tie salattu.
3. Salattu taito. Järki ei nyt riitä.
Maailman viisaus ei tiedä siitä.
Ei paljas sanan tieto käsitä.
Sen hulluudeksi täällä moni sanoo,
se tietää kaiken, silti etsii, janoo
— on salattu.
4. Salattu suoja, johon Herra peittää,
kun lapsensa hän ahdistuksiin heittää
ja vainon alle, vaaran pimentoon.
Kun sielu yksin jää ja pelkoon nääntyy,
se hoiva, jossa tuska riemuun kääntyy,
on salattu.
Johann Eusebius Schmidt 1714, suom. Halullisten sieluin hengelliset laulut 1790, uud. W. Malmivaara 1893, uud. A.-M. Raittila 1979, SV 2016
-
https://areena.yle.fi/podcastit/1-66228627 23,55 min
Perjantai-illan musiikkihartaudessa Suomen Pipliaseuran verkkoviestintäpäällikkö Hanna Paavilainen Helsingistä puhuu kansainvälisen lukutaidon päivänä lukutaidon merkityksestä identiteetin ja mahdollisuuksien rakentajana.
Musiikkitoimittajana hartaudessa on Anna Pöyhönen ja hartaudessa kuultava musiikki on seuraavaa:
Stierncreutz: Mestaripiirros (Anna Puu)
Spirituaali: He’s got the whole world (Jeanne Lee)
Leppilampi: Minun käteni soi (Jukka Leppilampi)
Koraalitoisinto (sov. Perkiö): Herraa hyvää kiittäkää (virsi 332b) (Olarin seurakunnan kamarikuoro Wähäpaimen/Sari Rautio, Anu Alviola, Anna-Karin Korhonen ja Jenni Vartiainen, kantele, sekä Tuomo Huhdanpää, lyömäsoittimet)
-
VK 160 Kun luova tahto kaikkeuden Herran
https://www.youtube.com/watch?v=EkfOZU_gR30
1.
Kun luova tahto kaikkeuden Herran
turmellun maailmamme kohtaa kerran,
on päivä tuomion.
Nyt polvillemme!
Jumala, luoja, saakoon kiitoksemme.
2.
Kun ihmiskunta huutaa peloissansa,
ilmestyy Kristus, näyttää kunniansa.
Nyt koittaa oikeus.
Nyt polvillemme!
Pilvissä loistaa merkki Kristuksemme.
3.
Siis ajan merkit nähkää: uutta luodaan,
puu kukkii, kesä keskellemme tuodaan.
On päivä Kristuksen.
Nyt polvillemme!
Kunnian Herra tuntee kurjuutemme.
4.
Hän ristinpuulla kuoli puolestamme,
hän kantaa Isän haltuun maailmamme,
hän, uhrikaritsa.
Nyt polvillemme!
Kaikesta saakoon Isä kiitoksemme.
5.
Maailman ääriin kaikuu huuto Herran,
se elävät ja kuolleet kohtaa kerran.
Nyt armon aika on.
Nyt polvillemme!
Ja Vapahtaja saakoon kiitoksemme.
Eyvind Skeie 1978. Suom. Anna-Maija Raittila 1982. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Egil Hovland 1980.
-
VK 185 Herra, annat sanassasi
https://www.youtube.com/watch?v=uPdfjQJd0a4
1.
Herra, annat sanassasi
meidän kuulla äänesi,
saatat julki totuuttasi
sieluillemme valoksi.
Auta, että minäkin
siinä sinut löytäisin.
2.
Herran suurta viisautta
järkeni ei tajua.
Taivaallista kirkkautta
en voi silmin katsoa.
Auta, että silmäni
totuutesi näkisi.
3.
Isä taivaan, avarasti
saarnata suot sanaasi,
kansallesi laupiaasti
avaat armoporttisi.
Minullekin avaa se,
armotyösi valaise.
4.
Jeesus, sinä uhrin annoit,
kävit ristinkuolemaan,
synnin, syyllisyyden kannoit,
meidät saatat kunniaan.
Anna, Vapahtajani,
minun olla omasi.
5.
Neuvo, Pyhä Henki, tiesi,
johda sille jalkani.
Sido minut totuuteesi,
ole puolustajani.
Rohkaise ja taluta,
nuhtele ja lohduta.
6.
Auta, että ahkerasti
tutkin, Herra, sanaasi,
elämäni loppuun asti
siinä riipun lujasti.
Uskoani kasvata,
voimallasi vahvista.
7.
Ääntäs, Jeesus, kuullakseni
jalkojesi juureen jään.
Liikuta nyt sydämeni
armostasi kiittämään,
rakastamaan sinua
sydämeni pohjasta.
Olof Kolmodin 1734, uud. Johan Ludvig Runeberg 1857. Suom. Knut Legat Lindström 1860. Virsikirjaan 1886. Uud. komitea 1984. | Sävelmä: Heinrich Albert 1642
-
Näyttelijä Krista Kosonen lukee Johanneksen evankeliumia UT2020 käännöksen mukaan (15:1-16:24). Jeesus on oikea viiniköynnös.
https://areena.yle.fi/podcastit/1-66410558
Jeesuksen käsky: rakastakaa toisianne
-
SV 53 Monta ihmistä armias Henki
1. Monta ihmistä armias Henki
saa synnistä herättää.
Moni uupuen vaipuu jo tielle,
ja vaellus kesken jää.
Sillä paljonpa on houkutusta,
vaaraa, valhetta, myös kiusausta,
sen tähden nyt valvokaa.
2. Oma tahtomme on pettäväinen,
ja kuoleman ruhtinas,
joka saartaa ja voimalla iskee,
lie liiankin voimakas.
Viekö sielumme pois saaliinansa?
Ole valppaana kirkko, sen kansa.
Nyt nouse jo valvomaan.
3. Joku jos onkin uskoa vailla,
ei voita hän maailmaa,
heti syntiinsä suostuu ja sortuu,
sen polkuja noudattaa.
Hänen tahtonsa veltoksi muuttuu,
avoimuuttakin katseesta puuttuu.
Syy siinä on valvoa.
4. Salomo, jalo, tunnettu viisas
ja kuuluisa kuningas
koki hänkin sen kiusauksissa:
on mammona juonikas.
Omatunto kun hiljaa vain paatuu,
silloin ylväinkin sankari kaatuu,
ei jaksa hän valvoa.
5. Toki Israel, valittu kansa
sai tietoonsa käskyt lain,
mutta vieraiden kansojen lailla
se syntiä teki vain.
Ja se omasta voimasta juopui
sekä Jumalan tahdosta luopui,
ei pystynyt valvomaan.
6. Herätä minut, laupias Herra,
niin vääryyden välttäisin.
Sitten lähtisin kaidalle tielle,
sen loppuun myös kulkisin.
Minun matkaani toivoa anna
sekä vaikeissa paikoissa kanna,
niin jaksan taas valvoa.
Arkkivirsi 1839, uud. W. Malmivaara 1891, J. Haavio 1971, J. Löytty 2013
-
Lauantai-illan rukoushetkessä Laajasalon aluekappalainen Emriikka Salonen Helsingistä kysyy tarvitseeko Jumala ihmisen kiitosta.
Hartaudessa lauletaan Taizé-laulu "Herraa kiittäkää". Laulun esittävät Tuohus-kuoro ja soitinyhtye,
johtajanaan Juha Vintturi, laulusolistit Enna Henriksson, Juha Vintturi.
Rukoushetkessä avustaa Hiljaa Ensemble, solistinaan Titta Lampela
https://areena.yle.fi/podcastit/1-66411302
-
Vehnänjyvän kuoleminen
Näyttelijä Krista Kosonen lukee Johanneksen evankeliumia UT2020 käännöksen mukaan (12:23-13:20). Pääsiäisateria ja Jeesuksen jäähyväispuheet.
https://areena.yle.fi/podcastit/1-66132963
-
SV 58 Karitsaa katsokaamme
1. Karitsaa katsokaamme,
Vapahtajaamme taivaassa!
Eteensä astukaamme,
on siinä uskon alkaja.
Kääntyköön sydämemme
väärästä oikeaan,
niin että iloitsemme
turvaten Jumalaan.
Sieluumme voimaa saamme
armonsa virrasta.
Riemuiten maistakaamme
elämän vettä raikasta.
2. Silloin kun itsestämme
pimeimmät puolet huomaten
virheemme ymmärrämme,
salassa niitä itkien,
Jeesusta katsokaamme,
hän päästön tarjoaa,
sen synneistämme saamme,
hän meidät armahtaa.
Näin virvoituksen suuren
suo sieluillemme hän,
myös uuden uskon juuren
ja taivaallisen elämän.
3. Siis valoon vedä meitä,
luoksesi, Jeesus, Mestari.
Vie meitä eksyneitä
juurelle pyhän ristisi,
ettemme harhailisi
erossa sinusta,
rakkautta pakenisi,
lohtua, armoa.
Opeta haavojasi
katsomaan, tuntemaan,
niin että kunniasi
näemme kerran loistossaan.
4. Suo ääntäsi jo kuulla
ja kasvojasi katsella,
tunnustaa sinut suulla
ja sydämellä uskoa,
että voin voittaa pelon
ja rauhan saavuttaa,
niin turvallisen elon
nääntyvä sielu saa.
Siis pyydän, Jeesus, yhä
sinulta vieläkin,
taivaassa että, Pyhä,
kasvosi viimein näkisin.
Johan Kahl 1745, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1893, J. Haavio 1971, M. Nuorva 2016
-
VK 356 Tyydy, sielu, Herran tahtohon
https://www.youtube.com/watch?v=MwKaXKm2KkU
Tyydy, sielu, Herran tahtohon,
auttajas hän uskollinen on,
sinua ei heitä.
Vaikka yllättäisi synkin yö,
raukeaisi suurin toive, työ,
kulje Herran teitä.
Milloin pettää turva muu,
Herran armo sulle uudistuu,
auttaa jälleen kerran.
Pane toivo Jumalaan,
kyyneleet hän kuivaa aikanaan.
Tyydy tahtoon Herran.
Väinö Vesala 1911. Virsikirjaan 1938. | Sävelmä: Piae Cantiones 1582 / 1776.
-
VK 429 Ylitse kaikkien rajojen
https://www.youtube.com/watch?v=MIhlWM_mHpk
1.
Ylitse kaikkien rajojen
tuska ja murhe on yhteinen.
Ihmisten ainoa lohdutus
on kaikki voittava rakkaus.
Joka päivä eteemme avautuvat
uudet mahdollisuudet ja tiet.
Sinä johdatat meitä maailmaan
ja voimaa suot yhä uudestaan.
Sinä kannat, sinä viet,
sinä kannat, sinä viet.
2.
Ylitse kaikkien rajojen
riemu ja kiitos on yhteinen.
Kristuksen anteeksiantamus
on iankaikkinen vapaus.
Joka päivä eteemme avautuvat
uudet mahdollisuudet ja tiet.
Sinä johdatat meitä maailmaan
ja voimaa suot yhä uudestaan.
Sinä kannat, sinä viet,
sinä kannat, sinä viet.
3.
Ylitse kaikkien rajojen
sana on vietävä yhteinen.
Kristuksen armo ja siunaus
on meille elämä, pelastus.
Joka päivä eteemme avautuvat
uudet mahdollisuudet ja tiet.
Sinä johdatat meitä maailmaan
ja voimaa suot yhä uudestaan.
Sinä kannat, sinä viet,
sinä kannat, sinä viet.
Pia Perkiö 1977. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Ahti Kuorikoski 1977.
-
SV 121 Ei toista ole sellaista
1. Ei toista ole sellaista
kuin Jeesus, auttajamme.
Hän, ihminen ja Jumala,
on kuollut puolestamme.
Hän Herra on
niin verraton,
veljemme altis, hyvä:
palvelijaan
myös heikoimpaan
armossaan yhdistyvä.
2. Hän syntisiä rakastaa,
vanhurskas Vapahtaja,
ei huonointakaan kulkijaa
pois oveltansa aja.
Kuolleille hän
voi elämän
lahjoittaa voimallansa.
Ei uskossaan
näin heikoinkaan
kadota toivoansa.
3. Ken alaston ja köyhä on,
saa armon avuksensa,
vaan itsevarman mahdoton
on jättää pahuutensa.
Siis nöyrtyen
luo Jeesuksen
jo riennä vikoinesi.
Hän ikuisen
suo autuuden
ja rauhan sielullesi.
Johan Holmberg 1743, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1893, J. Haavio 1971, H. Lipiäinen 2013
-
Vuoden 1938 Virsikirja
Virsi 557 – Sinun luoksesi, Jeesus
1. Sinun luoksesi, Jeesus, nyt tulla suo, yön varjot kun päivän jo voittaa. Taas yön lepo rauhaisa meille tuo, vain luonasi valkeus koittaa. Suo loppu kerran kuolossa autuas. 2. Olen käskysi rikkonut, tiedän sen, ja murhetta sinulle tuotan. Nyt tuomion, Herrani, ansaitsen, vaan toivossa ristiisi luotan. Suo loppu kerran kuolossa autuas. 3. Anna päiväni kulkea …
https://www.youtube.com/watch?v=YKcHsMA3g28
-
SV 96 Eivät köyhyys, rikkaus
1. Eivät köyhyys , rikkaus,
tahtominen, juokseminen,
eivät hyvyys, hurskaus,
etsiminen, löytäminen
ihmistä tee autuaaksi.
Herra tekee vanhurskaaksi.
2. Eivät omat ratkaisut,
hyvän osan ostaminen,
itsekuri ankarin,
ruumiin, sielun piinaaminen
ketään nosta pyhemmäksi
eikä Herran ystäväksi.
3. Eivät lankeemuksemme,
harharetket elämämme,
arki synnin särkemä,
teot joita häpeämme
armon ihmeen voimaa estä.
Herra nostaa syvyydestä.
4. Eivät mielen masennus,
arjen taistoon uupuminen,
sairauden ankaruus,
lohduttomin hylkääminen
Herran armotyötä estä,
risti loistaa pimeydestä.
5. Eivät omat tekomme,
hyvyytemme, pahuutemme
muuta työtä Herramme,
kun hän toimii parhaaksemme.
Herra riisuu, Herra pukee,
omaksensa köyhän lukee.
6. Puutoksemme tuntien
käymme luokse Armahtajan.
Ristiltään hän julisti
uuden pelastuksen ajan
suvullemme syntiselle:
istui armon istuimelle.
Lars T. Nyberg 1745 ja Jouko Ikola Lars T. Nybergin virren pohjalta (2.–4. säk.) 2011, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1893, J. Haavio 1971, J. Ikola 2011
-
VK 119 Henki, armon tuoja
https://www.youtube.com/watch?v=n0gys2a8nEY
1.
Henki, armon tuoja,
lohdutuksen suoja,
asu luonani.
Rakkauden tulta,
uutta voimaa sulta
pyydän sieluuni.
Sytytä nyt kylmä mieli,
voimistuta heikko kieli.
2.
Henki meissä kiittää,
heikot yhteen liittää,
Herraa kirkastaa.
Auta, että voisin
aina, niin kuin soisin,
häntä rakastaa,
kiittää häntä lahjoistansa,
kasvaa hänen armossansa.
3.
Murhe kyllä vaivaa,
tuska mieltä kaivaa,
Henki, lohduta.
Auta, että löydän
runsaan riemupöydän
täynnä lahjoja.
Anna sanan valon loistaa,
mustat murhepilvet poistaa.
4.
Herran lahja parhain,
minuun luo jo varhain
usko, hartaus.
Saavu, toivottuni,
kallis kaivattuni,
sielun virvoitus.
Anna voimaa voimastasi,
rauhaa läsnäolostasi.
5.
Peura janoissansa
rientää tuskissansa
luokse lähtehen.
Vie myös meidät täällä
murheen hellesäällä
luokse Jeesuksen.
Johda meidät Herran huomaan
armolähteen vettä juomaan.
6.
Uskon uudistaja,
synnin karkottaja,
minut puhdista,
että tiellä pysyn,
joka päivä kysyn
Herran tahtoa,
että valon lapsi oisin,
kiusaukset voittaa voisin.
7.
Tule sydämeeni,
ohjaa askeleeni
kunniaksesi.
Käännä etsintäni,
että elämäni
Herraa kiittäisi.
Anna rukouksen mieli,
kiitokseesi käännä kieli.
8.
Estä pahan valta,
torju kaikkialta
viekkaat aikeet sen.
Jälkeen matkan vaivan
anna ilo taivaan
autuaallinen.
Siellä laulan lakkaamatta
uutta virttä loppumatta.
Johann Franck 1653. Ruots. Petrus Brask 1690. Suom. Gabriel Lauraeus 1747, Elias Lönnrot 1864. Virsikirjaan 1886. | Sävelmä: Johann Crüger 1653.
-
Kappalainen Emriikka Salonen: Taakat kannattaa jättää hänelle, joka voi ne oikeasti kantaa
https://areena.yle.fi/podcastit/1-66476614
-
SV 69Herramme, katso meidän kurjuuttamme
1. Herramme, katso meidän kurjuuttamme
ja sääli suurta voimattomuuttamme.
Luo katse minuun, murheen alaiseen
ja sydämeni tuskaan salaiseen.
2. Rakkauteesi liitä sydämeni
ja täytä armollasi köyhyyteni,
pois pyyhi epäuskon pimeys,
myös huoli, heikkous ja kärsimys.
3. On lupauksen sana murheisella:
On tuskan alla valta Jeesuksella.
Ei auta työ, ei oma voima muu.
Vain Kristus auttajaksi kirkastuu.
Bengt Jonas Brantberg 1745, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1893, J. Haavio 1971, T. Issakainen 2014
-
VK 461 Kiitä Herraa, yö ja päivä
https://www.youtube.com/watch?v=JuNRNh6Kev8
1.
Kiitä Herraa, yö ja päivä,
pimeys ja valokin!
Aurinko ja kuu, myös kiitä,
hän on tehnyt teidätkin.
Taivaan tähdet, hiljaisella
matkallanne kiittäkää.
Lähde, virta, meren laine,
ylistykseen yhtykää.
2.
Maailman te vuoret, laaksot,
Herraa kunnioittakaa!
Aamun kirkkaat kastehelmet,
Luojaa saatte heijastaa.
Kiitä Herraa, pienin kukka
laakson laajan liepeellä.
Metsän puut, te huminoikaa
Herran suurta nimeä.
3.
Kiitä Herraa, sadepilvi,
salama ja ukkonen!
Kiittäkää, te kidetähdet
tuiman talvipakkasen.
Kiitä, lumi, raekuuro,
kiitä, myrsky mahtava,
kiitä, leuto lännen tuuli,
illan rusko hehkuva.
4.
Kiittäkää, te Luojan linnut,
erämaiden eläimet,
retkillänne, loukoissanne,
kesyt, villit, nälkäiset!
Merten, virtain kalaparvet,
valasparvet, laulakaa,
kaikki luodut laadullanne
Herraa kunnioittakaa.
5.
Kiittäkää jo Korkeintanne,
kansat, kansain ruhtinaat,
lapsukaiset, vanhat, nuoret,
pienet, heikot, voimakkaat!
Halleluja, kiitoksenne
nouskoon maasta taivaaseen,
yhtyköön se enkeleitten
taivaalliseen kiitokseen.
6.
Sieluni, nyt kiitä Herraa,
lunastajaa, luojaasi!
Lapsekseen hän sinut osti,
orjuudesta vapaaksi.
Hän on aina auttajasi,
armossaan vie autuuteen.
Kiitä riemuiten siis Herraa
nyt ja aikaan iäiseen!
Lina Sandell psalmin 148 ja apokryfisen Kolmen miehen kiitoslaulun pohjalta 1879. Suom. 1886, 1892. Virsikirjaan 1938. Uud. ja säk. 4 suom. Anna-Maija Raittila 1984. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Felix Mendelssohn 1843.
-
Kirkkoherra Tuomo Törmänen: Kuka on oikea?
Taivalkosken kirkkoherra Tuomo Törmänen pohtii historiantutkimuksen mahdollisuuksia tavoittaa menneiden sukupolvien hengellisen elämän moninaisuutta ja vivahteita.
Hartaudessa lauletaan virsi 415 "Käskien et hallitse, Kristus, et vaatimuksella". Virren esittävät Jaakko Kortekangas, baritoni, Eero Annala, urut
https://areena.yle.fi/podcastit/1-66476284
-
https://www.youtube.com/watch?v=Batt_LCuLWg
SV 131Jeesus kulmakivi on
1. Jeesus kulmakivi on,
yksin häneen nojatkaamme.
Vaikka synti kauhistaa,
häneltä me armon saamme.
Hänellä on voima, valta
auttaa meidät synnin alta.
2. Yhtään rikkomustamme
oma hurskaus ei korjaa.
Vihollinen armoton
uhkaa aina synnin orjaa.
Armo kohtaa arvottoman,
nostaa, kantaa toivottoman.
3. Salaisuutta Jumalan
katsokaamme nöyrin mielin:
pituus, syvyys, korkeus,
lausumaton ihmiskielin
kohtaa Raamatussa meitä,
armo syntiin eksyneit
Lars. T. Nyberg 1745, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1893, J. Haavio 1971, L.-M. Renko 2013
-
SV 226 Nyt kiitän, Herra, kaikesta
https://www.youtube.com/watch?v=wUv7GLDmauU
1. Nyt kiitän, Herra, kaikesta
tämänkin päivän armosta.
Vain vaivoin tulkita sen voin,
hyvyyttä kuinka suurta koin.
2. Minua siunaa vielä nyt,
kun jälleen yö on ehtinyt,
ja käske enkeleittesi
varjella nukkuessani.
3. Suo, että murheettomana,
huolia vailla, vapaana
rauhassa yöni lepäisin,
taas uuteen aamuun heräisin.
4. Katsahda puoleen kaikkien
heikkojen ihmislapsien.
Kuuntele rukouksia.
Suo uskoa ja lepoa.
5. Kaikkien pyhäin kanssa me
sinulle, ristin Herralle,
veisaamme virren iloiten
ja kerran uuden, taivaisen.
Ulrika Sofia Nordencreutz 1743, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1893, J. Haavio 1971, T. Issakainen 2011
tietoa virrestä: http://siioninvirret.blogspot.com/2019/05/siionin-virret-226-231.html
-
VK 270 Enkö Herraa Jumalaani
https://www.youtube.com/watch?v=bMhXcjUn0Ig
1.
Enkö Herraa Jumalaani
riemuvirsin kiittäisi!
Enkö suurta auttajaani
ylistäisi hartaasti!
Pohjatonta laupeutta
lapsilleen hän osoittaa,
Isän sydän armahtaa
täynnä pelkkää rakkautta.
Kaikki loppuu aikanaan,
armonsa ei milloinkaan.
2.
Niin kuin kotka siivillänsä
poikiansa peittelee,
niin hän minut kädellänsä
armiaasti suojelee.
Äidinkohdussa jo antoi
muodon, hengen, elämän,
sieltä tähän hetkeen hän
huostassansa hoiti, kantoi.
Kaikki loppuu aikanaan,
armonsa ei milloinkaan.
3.
Eipä ollut Poikansakaan
liian kallis hänelle,
kuolemaan hän antoi rakkaan
elämäksi minulle.
Ääretön on Herran hyvyys!
Vaikka heikko henkeni
kuinka tarkoin miettisi,
tutkimaton on sen syvyys.
Kaikki loppuu aikanaan,
armonsa ei milloinkaan.
4.
Pyhän Hengen johdattamaan
Herra antaa sanassaan,
elämääni hallitsemaan
tiellä taivaan kunniaan.
Uskon kirkkaan, puhtaan liekin
sytyttää hän sydämeen,
johtaa minut autuuteen,
valaistu on kuolontiekin.
Kaikki loppuu aikanaan,
armonsa ei milloinkaan.
5.
Sielustani huolen kantaa,
armollaan hän ruokkii sen.
Ruumiilleni hän myös antaa
kaiken, mitä tarvitsen.
Milloin taito oma puuttuu
taikka olen voimaton,
Herra heikon voima on,
vahvaksi näin heikko muuttuu.
Kaikki loppuu aikanaan,
armonsa ei milloinkaan.
6.
Maailmamme aarteinensa
hallintaamme Herra soi,
luomakunnan luotuinensa
hyödyksemme meille loi.
Minne silmä, tieto kantaa,
runsaasti on lahjoja,
joita Luoja, kaitsija,
luoduillensa aina antaa.
Kaikki loppuu aikanaan,
armonsa ei milloinkaan.
7.
Silmäni kun uneen suljen,
Herrani jää valvomaan.
Taas kun uuteen aamuun kuljen,
uuden armon aina saan.
Ellei kasvot Herran armaan
jäisi tiellä saattamaan,
sieluni ei tuskistaan
koskaan toipua vois varmaan.
Kaikki loppuu aikanaan,
armonsa ei milloinkaan.
8.
Vaikka väijyy sieluani
vihollinen, kiusaaja,
ei se koskaan Herrastani
tempaa irti minua.
Herra torjuu voimallansa
kaiken pahan päältäni
johdattaen juoksuni
Hengellänsä, armollansa.
Kaikki loppuu aikanaan,
armonsa ei milloinkaan.
9.
Niin kuin isä ei voi kieltää
rakkautta lapseltaan,
joka vastoin isän mieltä
harhaan kulkee toisinaan,
niin myös Herra hoitaa lastaan
rakkauden vitsalla
eikä koston miekalla,
armoon sulkee ainoastaan.
Kaikki loppuu aikanaan,
armonsa ei milloinkaan.
10.
Vaikka joskus ankaralta
tuntuu Herran kuritus,
Herralla on siihen valta,
häntä ohjaa rakkaus.
Minut syntiin hukkumasta
Isä tahtoo varjella,
siksi ohjaa luoksensa
ristin tietä taivaan lasta.
Kaikki loppuu aikanaan,
armonsa ei milloinkaan.
11.
Eikä ole, uskon kyllä,
risti luotu iäksi.
Ei sen vaiva enää yllä
tuolle puolen matkani.
Talven tuimat tuiskut poistaa
jälleen suvi suloinen,
niin myös jälkeen vaivojen
ilosta saa silmä loistaa.
Kaikki loppuu aikanaan,
armonsa ei milloinkaan.
12.
Sinulla on Isän sydän,
niin myös Isän rakkaus.
Herra, lapsenasi pyydän:
Kuule uskon rukous.
Auta, että armostasi
täällä aina päivin, öin,
ajatuksin, puhein, töin
etsin, Herra, kasvojasi.
Ja kun loppuu aikani,
ylistää saan iäti.
Paul Gerhardt 1653. Suom. Otto Immanuel Colliander 1874. Virsikirjaan 1886. | Sävelmä: Johann Schop 1641.
virren tarinaa:
”Ylistä Herraa, minun sieluni, älä unohda, mitä hyvää hän on sinulle tehnyt.” Tämä psalmin 103 jae sopisi otsikoksi tälle Paul Gerhardtin (1607-1676) kiitosvirrelle. Mittavan virren 12 pitkää säkeistöä nimittäin nostavat ajateltavaksi, mitä kaikkea Jumala on tehnyt hyväksemme. Alussa on kuin Lutherin Vähässä katekismuksessa olevan uskontunnustuksen selityksen tiivistelmä (säk. 2–4). Siitä Jumalan huolenpidon kuvailu jatkuu aina hänen kannettavaksemme antamaansa ristiin saakka (9–11). Tämänkaltaista virttä mielellään suosittelee päivittäin luettavaksikin.
Koossa pitävänä tekijänä on kertosäe: ”Kaikki loppuu aikanaan, armonsa ei milloinkaan.” Se on kuin kaikua monessa psalmissa toistuvaan kehotukseen: ”Kiittäkää Herraa! Hän on hyvä, iäti kestää hänen armonsa.” Siinä korostuu tälle virrelle ominainen hillityn riemun sävy, joka luo veisaajan mieleen turvallisuutta.
-
VK 137 Armollaan Herra ennättää
https://www.youtube.com/watch?v=Ta9Rq5RjSRk
1.
Armollaan Herra ennättää
turvaksi omillensa,
ja enkelinsä lähettää
hän heidän avuksensa.
Me saamme laulaa ilolla.
On enkeleitä suojana
myös tänään matkallamme.
2.
He varjelevat lapsuuden
ja nuoren elämämme,
seuraavat päiviin vanhuuden,
kulkevat lähellämme.
Me saamme laulaa ilolla.
He saattavat myös kuollessa
iäiseen kotiin meitä.
3.
Näin Herran omat matkallaan
turvassa olla saavat
ja Pyhä Henki armollaan
lääkitsee vaivat, haavat.
Nyt saamme laulaa ilolla
ja kerran kiittää taivaassa
seurassa enkeleiden.
Georg Reimann 1639. Ruots. Jesper Swedberg 1694, Johan Olof Wallin 1816. Suom. Uusia Wirsiä 1836. Virsikirjaan 1886. Uud. Leena Impiö 1984. | Sävelmä: Keskiajalta / Saksassa 1529.
Virren tarina
Tämän kauniin, iloa huokuvan enkelivirren kirjoittaja Georg Reimann (1570-1615) toimi Itä-Preussin Königsbergin (nyk. Kaliningrad) yliopistossa kielitieteen ja sitten kaunopuheisuuden professorina. Ruotsalaista runoilijapiispaa Jesper Swedbergiä saamme kiittää siitä, että virsi on tullut Suomeenkin. Swedberg nimittäin oli kiinnostunut enkeleistä ja käänsi tämän virren Ruotsin virsikirjaan (1695). Samalla hän lisäsi siihen 5. säkeistön, joka oli vielä mukana edellisessä virsikirjassamme (1938). J. O.Wallin muokkasi virttä virsikirjaansa (1819), ja siitä se sitten suomennettiin.
Saksalainen sävelmä kuuluu ns. ydinkoraaleihin. Vuoden 1938 virsikirjassa se vielä liittyi myös Lutherin virteen "Iloitkaa, kaikki kristityt" (1938:302, nyk. 261 "Oi iloitkaa, te kristityt"), jota myös Saksassa on veisattu tälläkin sävelmällä (esim. Klugin virsikirja 1535).
-
https://www.youtube.com/watch?v=_wplblk_BrM
SV 197 Vanhurskas Herra, kasvojesi alta
1. Vanhurskas Herra, kasvojesi alta
karkuun en pääse, saarrat kaikkialta.
Turvaan siis sinuun ja seisahdan.
Annatko armon harhailijalle?
2. Puoleesi huutaa sydämeni syvyys.
Näytä taas kirkas kasvojesi hyvyys.
Työtäsi, Herra, jos vastustan,
anteeksi anna lankeavalle.
3. Ylistys nouskoon koko sielustani
armosi tähden, suuri Jumalani:
pois otit syntini kauhean,
Poikasi annoit tuomion alle.
4. Vanha on mennyt. Saan jo alkaa uutta.
Lahjoita voimaa, uupumattomuutta.
Kuulen jo äänesi kaikuvan
valossa aamun vaeltajalle.
Erzsébet Túrmezei, suom. J. Haavio 1968, uud. K. Pispa 2014
-
VK 117 Pyhä Henki, lohduttaja
https://www.youtube.com/watch?v=r0c5RDFbjL8
1.
Pyhä Henki, lohduttaja,
valon lähde ainoa,
Pyhä Henki, puolustaja,
sydämeni taivuta.
Tee se temppeliksesi,
että huokaukseni
Herran puoleen nousta voisi,
niin kuin pyhä tahtos oisi.
2.
Sinä olet Henki Herran,
paras lahja Jeesuksen,
jonka lupasi hän kerran
ohjaajaksi omilleen,
lunastuksen sinetti,
toivon varma ankkuri,
Sanan vahva todistaja,
lupauksen kirkastaja.
3.
Lähde armon, rakkauden,
Henki taidon, totuuden,
lahjoittaja elon uuden,
lohduttaja sydämen,
hengelleni todista,
että kuulee Jumala
minua kuin isä lastaan,
eksynyttä juoksee vastaan.
4.
Niin kuin kaste kedoillemme
vuotanut on taivaasta,
niin myös, Henki, sieluillemme
taivaan vihma vuodata.
Täytä meidät lahjoilla,
pelastuksen armolla.
Avaa sydän Kristukselle,
anna rauha sydämelle.
5.
Sinä tunnet ihmeet taivaan,
salaisuudet Jumalan.
Anon, taitamaton aivan,
että oikein vaellan.
Saata Herraa tuntemaan,
neuvojansa seuraamaan.
Sanan anna johtaa meitä
karttaaksemme synnin teitä.
6.
Sinä tahdot puhtautta,
Pyhä, pyydät pyhyyttä,
vihaat synnin saastaisuutta,
vilppiä ja vääryyttä.
Pyhitä siis mieleni,
sydämeni, sieluni,
puhdista se majaksesi
sinun siinä ollaksesi.
7.
Olet hellä mieleltäsi,
puhdas niin kuin kyyhkynen.
Kestää ei voi edessäsi
kova, nurja ihminen.
Mieli nöyrä minuun luo,
armo voimakseni suo,
että lähimmäisiäni
rakastan kuin itseäni.
8.
Tietä kaitaa käydessäni
ole matkasauvana.
Ole itse elämäni
kuolemankin tullessa.
Herran päivän aamuna
minun anna astua
rakkaan Jeesukseni eteen
pyhäin kanssa käsi käteen.
Paul Gerhardt 1647. Ruots. Haqvin Spegel 1686. Suom. virsikirjaan 1701. Uud. komitea 1937. | Sävelmä: Toisinto Pohjois-Savosta.
Virren tarinaa:
Tämä virsi tuli jo vuoden 1701 Vanhaan virsikirjaan. Sen suomennos ei pohjaudu Gerhardtin alkuperäistekstiin, vaan Ruotsin runoilijapiispan Haqvin Spegelin ruotsinnokseen. Hän menetteli vapaasti. Se, että hän lyhensi Gerhardtin pitkää virttä, ei sinänsä hämmästytä. Mutta Spegel käänsi virren aivan vapaasti, vieläpä lisäsi siihen sen kolmannen säkeistön. Mitä tällaisesta menettelystä sinänsä ajateltaneenkin, on paikallaan yhtyä Erkki Kurki-Suonion mielipiteeseen: Spegelin ruotsinnos on kauttaaltaan rikastuttanut virren sisällystä. Onneksi virsikirjallemme suomennos perustuu siihen.
Pieni varaus on sentään Kurki-Suoniollakin: Gerhardtin virren alkaa riemun julistus: "Oi sinä kaikkein suloisin riemu!" Suomennos sen sijaan puhuttelee nykymuodossaan Pyhää Henkeä lohduttajaksi. Mutta tämä alkuperäistä vaisumpi ilmaisu on toisaalta hyvinkin gerhardtmainen. Hän halusi virsillään nimenomaan lohduttaa, ja monet esimerkit kertovat siitä, miten niiden lohduttava viesti on rohkaissut ihmisiä vaikeina aikoina. Virren 600 kirjoittaja Dietrich Bonhoeffer mainitsee vankilakirjeissään tästä toistuvasti: on hyvä palata Paul Gerhardtin kauniisiin virsiin ja iloita siitä, että saa ne omistaa.
Tauno Väinölä
-
PSALMI 121
Herra on varjelijasi
1.
Matkalaulu.
Minä kohotan katseeni vuoria kohti. Mistä saisin avun?
2. Minä saan avun Herralta, häneltä, joka on luonut taivaan ja maan.
3.
Herra ei anna sinun jalkasi horjua, väsymättä hän varjelee.
4. Ei hän väsy, ei hän nuku, hän on Israelin turva.
5. Hän on suojaava varjo, hän on vartijasi, hän ei väisty viereltäsi.
6. Päivällä ei aurinko vahingoita sinua eikä kuunvalo yöllä.
7. Herra varjelee sinut kaikelta pahalta, hän suojelee koko elämäsi.
8. Herra varjelee kaikki sinun askeleesi, sinun lähtösi ja tulosi nyt ja aina.
https://www.youtube.com/watch?v=MSN_aSUKTAo&list=RDMSN_aSUKTAo&start_radio=1
-
VK 165 On suuri ihme seurakunta Herran!
https://www.youtube.com/watch?v=5g9_bgu_GuI
1.
On suuri ihme seurakunta Herran!
Maailman muoto vaikka katoaa,
on Jeesus Kristus sama ikuisesti,
hän itse seurakuntaa rakentaa.
Kun vallat vaipuu, kirkko yhä elää
ja kohti täyttä päivää vaeltaa.
2.
Oi päivää, jolloin sulaa viha kaikki,
kuin kesän tullen sulaa lumi, jää!
Näin saatanalta kaatuu voima, valta
ja paha taistelunsa häviää.
Vaan Herran kansa kylvöänsä niittää,
saa nähdä Herran, häntä ylistää.
3.
Me jäämme toivoon, lupaukseen varmaan,
ei muutu mieli Herran Jeesuksen.
Yö pitkä lie ja taistelu on raskas,
vaan aamutähti loistaa rohkaisten.
Siis sanaan luota ahdistusten tiellä,
tie kulkee kohti päivää Kristuksen.
Ronald Fangen 1942. Suom. Niilo Rauhala 1984. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Anfinn Øien 1967.
Virren tarinaa
165 On suuri ihme seurakunta Herran!
Guds menighet er jordens største under
Virren kirjoittaja Ronald Fangen (1895–1946) oli Norjan 30-luvun eturivin kirjailijoita. Hänen tuotantoaan leimaavat moraaliset ja uskonnolliset ongelmat. Seitsemän romaanin lisäksi siitä on suomennettu kirjoituskokoelma Kristinusko ja nykyaika (1939), jossa Fangen osoitti sekä kansallissosialismin että materialistisen kommunismin epäjumalanpalvelukseksi. Kristittyjen on arkailematta noustava kaikkea epäjumalanpalvontaa vastaan ja tuomittava se, koska ”he ovat vakuuttuneita siitä, että epäjumalien palveleminen johtaa ihmiset ja kansat yhä suurempiin onnettomuuksiin. Ellei muutosta, kääntymystä tapahdu, ei Euroopan kohtalon hetki ole kaukana.”
Saksa miehitti Norjan 9.4.1940; saman vuoden syksyllä Gestapo vangitsi Fangenin hänen saksalaisvastaisen asenteensa vuoksi. Vankeusajasta tuli raskas, Fangen sairastui ja joutui olemaan sairaalassa ankarasti valvottuna, kunnes hänet kesällä 1941 päästettiin vapauteen. – Vankeusaika merkitsi Ronald Fangenille vakuuttumista siitä, mitä hän oli kirjoittanut uskosta.
-
https://areena.yle.fi/podcastit/1-61325335
Jeesuksen jäähyväisrukous
Näyttelijä Krista Kosonen lukee Johanneksen evankeliumia UT2020 käännöksen mukaan (16:25-18:11). Jeesus on voittanut maailman.
-
VK 352 Herra, koska tuskissani
https://www.youtube.com/watch?v=J986W3t53n4
1.
Herra, koska tuskissani
huudan suurta hätääni,
vastaa, ainut auttajani,
älä ole ääneti,
etten synteihini nukkuis,
hukkuvien kanssa hukkuis.
2.
Herra, kuule heikon ääni,
yhä huudan puoleesi.
Pyhimpääsi käännän pääni,
yhteen liitän käteni.
Huutoani kohti käänny,
etten ahdistukseen näänny.
3.
Kiitos, Herra maan ja taivaan,
että kuulit ääneni.
Kun jo vaipui toivo aivan,
olit väkevyyteni.
Pelastukseen tahdot johtaa,
vaikka vaarat täällä kohtaa.
4.
Elämässä, kuolemassa
sinuun katson toivoen.
Aina olet auttamassa,
siitä kiitän, iloitsen,
siitä veisaan suin ja kielin,
hartain sydämin ja mielin.
5.
Herra, turva omiesi,
voideltusi auttaja,
siunaa laumaa lampaittesi,
ruoki, kaitse, virvoita.
Auta ahdistusten tiellä,
kunnialla kruunaa siellä.
Gustaf Ållon 1694. Suom. virsikirjaan 1701. Uud. virsikirjaan 1886. | Sävelmä: Ruotsissa 1697.
Virren tarina
Psalmivirsi Herra, koska tuskissani jakaantuu kahteen hyvinkin erilaiseen osaan. Samoin on laita Vanhan testamentin psalmin 28, jonka sisältöä virsi noudattelee. Alkuosansa mukaan psalmi on Raamatussa saanut otsikon ”Herra, älä vaikene”. Mutta kun psalminlaulaja on saanut pyytämänsä avun, hänen sydämensä laulaa riemuiten Herran ylistystä.
Tämän kaiken sisällytti ruotsalainen virsirunoilija, kamreeri Gustaf Ållon (1646-1704) virtensä kahdeksaan säkeistöön. Ne suomennettiin vuoden 1701 virsikirjaan. Nykyisellään säkeistöjen määrä on supistunut viideksi. Virsi sopii mainiosti virsikirjan osastoon Ahdistus ja lohdutus: alussa veisaaja huutaa tuskaisena hätäänsä, sitten (säk. 3) kajahtaa kiitos siitä, että Herra kuuli hänen huutonsa ja auttaa vastakin. Mutta Ruotsissa jo J. O. Wallin vuoden 1819 virsikirjassa toteutti rajumman muutoksen jättämällä jäljelle vain kolme loppusäkeistöä. Niin virrestä tuli siellä kiitosvirsi, jollaisena se on myös Suomen ruotsinkielisessä virsikirjassa (”Lova vill jag Herran, Herran”).
-
VK 918 Rauhan Herra, suo rauha
https://www.youtube.com/watch?v=h5vJCoN5H1M
Lukitse nuottikuva
Näytä vain sanat
Virren nuottikuva
Rauhan Herra, suo rauha.
Rauhaa me kaipaamme niin.
Rauhan Herra, suo rauha.
Kaipaamme rauhaa, Herra, niin.
Arabia
يا ربَ السلامِ
أمطر علينا السلام
يا ربَ السلامِ
إملاء قلوبنا سلام
Jää rabbaˬssäläämi
amtir äläinääˬssälääm.
Jää rabbaˬssäläämi
imlä quluubänää sälääm.
Heprea
אדוני השלום
תן לנו את השלום
אדוני השלום
שים בליבנו השלום
Adonai hashalom,
ten lanu et hashalom
Adonai hashalom,
sim belibeinu hashalom.
Ruotsi
Fredens Gud, ge oss kärlek,
ge oss din kärlek och frid.
Fredens Gud, fyll vårt hjärta,
fyll våra hjärtan med din frid.
Englanti
Send peace on our world, God,
you, the creator of peace.
Our hearts fill with peace, God.
You are the source of healing peace.
Saksa
Gott des Friedens, wir bitten:
Bring deinen Frieden auch uns.
Gott des Friedens, wir bitten:
Füll du mit Frieden unser Herz.
Ranska
Dieu de paix, de lumière,
Viens, ô répands ta douceur.
Dieu de paix, de lumière,
Viens, ô emplis nos cœurs de paix.
Venäjä
Ниспошли мир нам, Боже,
мир спасает Твой лишь мир;
им наполни нас тоже,
в силах лишь Ты дать миру мир!
Nispashli mir nam, Bože,
mir spasajet Tvoj lish mir;
im napolni nas tože,
v silah lish Ty dat’ miru mir!
Rauhan Herra, suo rauha (Jää rabba ssälääm) | Palestiinalainen, suom. Anna-Mari Kaskinen 2014. Hepr. Magnus Riska 2014, ruots. Karin Erlandsson 2014, engl. Terry MacArthur 2000, saks. Jürgen Henkys 2014, ransk. Sophie-Madeleine Haapiainen 2014, ven. Arvo Survo 2014. | Palestiinalainen sävelmä.
-
SV 69 Herramme, katso meidän kurjuuttamme
1. Herramme, katso meidän kurjuuttamme
ja sääli suurta voimattomuuttamme.
Luo katse minuun, murheen alaiseen
ja sydämeni tuskaan salaiseen.
2. Rakkauteesi liitä sydämeni
ja täytä armollasi köyhyyteni,
pois pyyhi epäuskon pimeys,
myös huoli, heikkous ja kärsimys.
3. On lupauksen sana murheisella:
On tuskan alla valta Jeesuksella.
Ei auta työ, ei oma voima muu.
Vain Kristus auttajaksi kirkastuu.
Bengt Jonas Brantberg 1745, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1893, J. Haavio 1971, T. Issakainen 2014
-
II. Kuningas Davidin Psalmit.
Psalmi 23.
Wanha wirsikirja vuodelta 1701 http://koraali.fi/mp3/N038.mp3
1.Mikä silloin taitaa puuttuu, Kosk' Herra
tarpeet suopi? Miks' myös mahdan hä-
neen suuttuu, Kosk' taivaan leiväll' mun ruokkii Ja
sillä vedell' mua juottaa, Kuin sielulle levon tuottaa?
Se on hänen Pyhä Henkens'.
2. Oman nimens' tähden osottaa Hän minull' oi-
kian laidan, Kussa sieluni virvottaa, Ja sanalla ra-
vita taidan; Sill' pyydän minä olla vahva, Vaikk'
piru pyristen pauhaa: Sill' sinä kanssani olet.
3. Sinun vitsas sekä sauvas Laumas tykö minua
tuokoon, Ett'en minä eksyis' kauvas, Enk' tulis' har-
haan luotoon. Sinä valmistit minull' pöydän, Kussa
pyhän sanas löydän, Minun vainollistan' vastaan.
4. Mun pään' sinä myös voitelit Pyhän Hengen
öljyn kanssa, Jonk' sinä minull' sovittelit, Ett'en tu-
lis' pirun ansaan. Sinun armos minun elättää, Ty-
kös huoneesees vedättää, Kussa ei mitään puutu.
Andreas Knopken, (saks.) s. n.1470 † 1539.
-
Pyhän Birgitan rukous
Herra osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
VK 511 Tie valmis on
https://www.youtube.com/watch?v=dzYzqTYeDYY
-
Arkkipiispan erityisavustaja Meri-Anna Paloniemi Espoosta puhuu heille jotka ovat aina yrittäneet sopia muottiin siinä onnistumatta.
Hartauden alussa lauletaan virrestä 755 "Oi ilon lähde" 1. säkeistö. Virren esittää Cetus Noster, vokaaliyhtye.
Hartauden lopussa lauletaan virsi 516 "Kuulkaa, keitä mestari". Virren esittää Radion kamarikuoro, johtajanaan Timo Nuoranne
https://areena.yle.fi/podcastit/1-61325335
-
SV 26 Peura janoissansa
https://www.youtube.com/watch?v=ElVVQ7LzPtw
1. Peura janoissansa
rientää kiiruissansa
vesilähteen luo.
Niin myös sielulleni
seura Jeesukseni
virvoituksen tuo.
Haluton jos luonto on,
henki huokaa saadaksensa
sanan iloksensa.
2. Tunnontuskissani
sana Jumalani
mieltä rauhoittaa.
Löydän voiman siitä,
kun ei oma riitä
vastaan kuolemaa.
Uskoa ja toivoa,
rohkeutta, uutta mieltä
löydän aina sieltä.
3. Rinnallani kulje,
huolenpitoon sulje
heikon ristintie.
Irti käytöksestä
itsekeskeisestä
minut, Jeesus, vie.
Rukoilen ja tiedän sen,
että olet vierelläni,
tunnet elämäni.
4. Kiitos, Herra, että
virvoittavaa vettä
meille lahjoitat:
Että uskon viljaa,
vakaasti ja hiljaa
meissä kasvatat.
Näkemään ja löytämään
päästä meidät ihmeitäsi,
Herra, lähelläsi.
Anders Odhelius (And. Odel) 1745, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1891, J. Haavio 1971, K. Pispa 2016
-
Kappalainen Emriikka Salonen: Voimana hiljainen luottamus
https://areena.yle.fi/podcastit/1-61325335
Lauantai-illan rukoushetkessä Laajasalon kappalainen Emriikka Salonen Helsingistä puhuu oivalluksista joita syntyy vuorovaikutuksessa toiseen ihmiseen tai Jumalaan.
Rukoushetken lopussa lauletaan Taizé-laulu "Jeesuksen rauhan henki". Laulun esittävät Tuohus-kuoro ja -yhtye, johtajanaan Juha Vintturi.
Rukoushetkessä avustaa Hiljaa Ensemble, solistinaan Titta Lampela
-
VK 577 Sun kätes, Herra, voimakkaan
https://www.youtube.com/watch?v=ZunznaYw39Q
1.
Sun kätes, Herra, voimakkaan
suo olla turva Suomenmaan
niin sodassa kuin rauhassa
ja murheen, onnen aikana.
2.
Sun armos täällä meille soi,
mi kallehinta olla voi,
ja meille alla auringon
tää synnyinseutu rakkain on.
3.
On isät täällä taistelleet
ja uskoneet ja toivoneet.
Me saimme saman asunnon,
ja samat vaiheet meidän on.
4.
Ja meidän polkuamme saa
taas lapsemmekin taivaltaa.
He kyntää kerran peltomme
ja uskoo kuin me uskomme.
5.
Oi Herra, käy sä siunaamaan
nää rannat rakkaan synnyinmaan.
Suo aina rauha suloinen
ja estä sota verinen.
6.
Sä siunaa mielet vakaiset
ja hurskaat työt ja aikehet.
Lyö maahan maansa pettäjät,
tuo julki juonet ilkeät.
7.
Sä turvaa maamme vapaus,
sen kansalle suo viisaus.
Suo armokaste maille sen
ja sydämihin ihmisten.
8.
Sä autoit valoon tämän maan
kuin kedon kukan ummustaan.
Sen varttua suo valossas
ja hoida sitä armossas.
9.
Suo, että sanas kirkkaana
saa keskellämme kaikua,
ja kautta sukupolvien
suo soida nimes kiitoksen.
Johan Ludvig Runeberg 1857. Suom. Lasten Suometar 1857, Wäinö Havas 1938. Virsikirjaan 1938. | Sävelmä: Keskiajalta / Suomessa 1702.
-
Herra, meidän Jumalamme!
Anna minulle sinun hyvyytesi ja rakkautesi tähden anteeksi syntini,
jotka olen tänä päivänä tehnyt teoin, sanoin ja ajatuksin.
Anna minulle rauhallinen ja levollinen uni.
Lähetä enkelisi varjelemaan ja suojelemaan minua kaikesta pahasta,
sillä sinä olet meidän sielujemme ja ruumiidemme suojelija,
ja sinulle me kunniaa kannamme,
Isä, Poika ja Pyhä Henki,
nyt ja aina ja iankaikkisesta iankaikkiseen.
Aamen.
Ortodoksien rukouskirjasta
-
SV 119 Luo Jeesuksen me riennämme
1. Luo Jeesuksen me riennämme
voimattomuudessamme
ja tunnustamme hänelle
tien väärän kulkemamme.
Nyt pyydämmekin: virvoita
uudestaan Hengen voimalla,
ja neuvo, johda aina.
2. Kun hitaus ja ylpeys
jäytävät sieluamme,
ja ahdistus ja epäilys
näin ovat kiusanamme,
niin silmät luomme Jeesukseen,
muistamme hänen kärsineen
pitkänäperjantaina.
3. Nyt, Jeesus, sinuun uskomme,
armosi aina kestää,
suot turvan turvattomalle,
voit kiusaukset estää.
Jos vihollinen hirmuinen
saa meidät ansaan syntien,
sen mahti alas paina.
4. Kun, Jeesus, kuljet matkassa,
niin pelkomieli haihtuu,
masennus, huoli kalvava
iloiseen toivoon vaihtuu.
Siis oma sauva murtukoon.
Nojaamme ristin sovintoon,
kuljemme voitokkaina.
5. Siis kiitos Vapahtajamme,
kun autoit turman tieltä,
toit voiman voimattomalle
ja puhuit rauhan kieltä.
Kun matkan vaiva taakse jää,
suo meidän virsi virittää
taivaassa autuaina.
Arkkivirsi 1827, uud. W Malmivaara 1893, J. Haavio 1971, J. Löytty 2013
Galleria
-
Jumala, sinä olet päivieni valo, aurinkoakin kirkkaampi.
Sinä olet yön lepo, uupumustani syvempi.
Kiitos siitä, että joka hetki saan jäädä käsiisi ja laupeutesi syliin.
Ole minulle silta illasta aamuun ja herätä minussa yön mentyä uuden päivän toivo ja valo.
VK 381 Herrassa on valo, autuus
https://www.youtube.com/watch?v=GKHgVvyFvK4
1.
Herrassa on valo, autuus.
Miksi pelkään, epäilen?
Herra henkeni on vahvuus.
Ketä minä vapisen?
Synti kyllä ahdistaa,
minut tahtoo hukuttaa,
myrsky nousee syvyydestä.
Armon voima aina kestää.
2.
Suuri sota nousta saattaa,
julma joukko piirittää,
surma sieluani saartaa,
sydäntäni säikyttää.
Yksin en jää silloinkaan,
Herran turvakseni saan.
Tuhannet hän vainoojansa
yhdellä lyö sanallansa.
3.
Yhtä pyydän, Herra pyhä:
Anna luonas asua,
sinun huoneessasi yhä
kasvojasi katsella.
Salli, että sydän saa
etees murheet vuodattaa.
Milloin aika kova koittaa,
rauhasi suo minun voittaa.
4.
Valtaan vihollisieni
älä jätä minua.
Anna huutaa avukseni,
auttajani, sinua,
turvapaikkaa etsiä,
maistaa Herran hyvyyttä.
Herran käsiin murheet kannan,
koko elämäni annan.
5.
Älä kätke kasvojasi,
Herra, autuus ainoa.
Siunaa meidät rauhallasi,
armon käsivarrella.
Kätesi jos vedät pois,
missä silloin turva ois?
Auta, että sanastasi
aina etsin kasvojasi.
Jakob Arrhenius 1684. Suom. virsikirjaan 1701. Uud. Elias Lönnrot 1872, Anna-Maija Raittila 1984. | Sävelmä: Toisinto Etelä-Pohjanmaalta.
-
SV 155 Ota, Herra ylhäisin
1. Ota, Herra ylhäisin,
kiitos suusta ihmislasten.
Ylistäähän luontokin
valtiasta valtiasten.
Eikö hän, ken ikuisuutta
ikävöi ja maata uutta?
2. Herra, hitaat olemme
rukoilemaan apuasi,
vaikka kaiket päivät me
nautimme näin lahjojasi.
Ominasi ohjaa meitä
vaikka koetusten teitä.
3. Kallis ihmisystävä,
olet kuollut puolestamme.
Emme kiittää ymmärrä,
kumminkin me soperramme.
Hiljaisesti Herrallemme
ylistys soi sydäntemme.
4. Rakkauden siteellä
liitä yhteen sydämemme,
ystävinä säilytä
meidät toinen toisillemme.
Pidä koossa joukkoamme,
estä epäluulojamme.
5. Löysit meidät eksyneet.
Ruokit, hoidat sieluamme.
Elvyttelet uupuneet.
Pysyt täällä toivonamme.
Kiitos, että kiittää saamme
kaikesta nyt Jumalaamme.
6. Loppuu heikko virtemme,
loppumaton armo anna.
Puutteemme ja hätämme
rakkaudellasi kanna.
Mihinkä me menisimme,
kerjuuta jos häpeisimme?
Lars T. Nyberg 1745, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1893, J. Haavio 1971, L.-M. Renko 2015
-
Kappalainen Emriikka Salonen: Jumala ei muutu
https://areena.yle.fi/podcastit/1-66533925
Lauantai-illan rukoushetkessä Laajasalon kappalainen Emriikka Salonen Helsingistä puhuu elämän virtaavasta liikkeestä jota on mahdotonta pysäyttää tai saada hallintaan.
Rukoushetkessä lauletaan virrestä 455 "Luodut, te Herraa kiittäkää" säkeistöt 1-2. Virren esittävät Topi Lehtipuu, tenori, Jonte Knif, positiiviurut ja dulcimer, Jarmo Julkunen, teorbi, ja Mikko Perkola, viola da gamba
Rukoushetkessä avustaa Hiljaa Ensemble solistinaan Pekka Pokela
-
VK 212 Kiitos, Karitsa kuollut
https://www.youtube.com/watch?v=2nJb8c7EwCo
1.
Kiitos, Karitsa kuollut
ja ylösnoussut myös,
sun nimees kokoonnuimme,
se on sun armotyös.
Sun kalliin veres voiman
suo olla osamme
ja sinun pyhäin haavais
kokoushuoneemme.
2.
Sanallas siunaa meitä
nyt erotessamme.
Suo, että edessäsi
yhdessä olemme.
Kaikissa toimissamme
tee meidät valppaiksi,
maatessa, valvoissamme
tee kuuliaisiksi.
3.
Oi armon Pyhä Henki,
tee työsi voimallas
ja voita syntisiä
sun laumaas saarnallas.
Elävä usko anna,
kiinnitä Jeesukseen.
Ne joissa työsi aloit,
sä auta taivaaseen.
4.
Ain seuraa sotaa rauha,
päivämies palkitaan.
Kun loppuu taipaleemme,
voitosta iloitaan.
Me isänmaahan kerran
taas yhteen pääsemme,
jos armon kerjääjinä
Jeesusta seuraamme.
Suomalainen arkkivirsi 1822. Uud. Wilhelmi Malmivaara 1893. Virsikirjaan 1938. | Sävelmä: Toisinto Pohjois-Savosta.
Virren tarina:
Kiitos Karitsalle kuolleell’
Hengellisten tilaisuuksien päätösvirtenä suosittu suomalainen arkkivirsi liitettiin 1855 Halullisten sielujen hengellisiin lauluihin (HSHL 82). Siitä kokoelmasta sen uudisti 1893 Siionin virsien laitokseensa Wilhelmi Malmivaara, jonka versio otettiin kielellisesti korjattuna virsikirjaan 1938.
Virsi tiedetään ensi kerran painetun 1828 vihkosessa Kolme Utta Hengellistä Wirttä, mutta se on kyllä vanhempi, peräisin 1700-luvun lopulta. Se näet sisältyy Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran hallussa olevaan, vuosina 1782-1801 käsinkirjoitettuun virsikokoelmaan, jota on käytetty Orimattilan heränneiden seuroissa.
Virren läheinen sukulaisuus alkuperäisiin Ruotsin herrnhutilaisten Sionin virsiin on ilmeinen. Ylösnousseenakin Kristus on ristin Herra, jonka veren voimaa tähdennetään ja jolla yhä on jäljellä haavansa. Niiden sanotaan olevan meidän kokoushuoneemme – tällaisen haavamystiikan tuskin voi sanoa olevan ihan nykyaikaista puhetta!
Keskimmäiset säkeistöt sen sijaan ovat ajatonta tekstiä. Pyydetään keskinäisen yhteyden säilymistä sekä valppautta ja kuuliaisuutta kaikissa toimissamme. Pyhää Henkeä pyydetään voittamaan syntisiä ja antamaan heille usko Jeesukseen.
Viimeinen säkeistö liittää meidät vanhojen virsien maailmaan, jossa ajallinen elämä nähdään valmistautumisena iankaikkisuuteen ja maallinen elämä vaelluksena kohti taivaallista isänmaata. Kuvakieli on tuttua monista virsistä. Elämä vertautuu sotaan ja päiväpalkalla työskentelevän päivämiehen uurastukseen. Niin kuin sotaa aina seuraa rauha ja päivämies aina saa palkkansa, niin Jeesusta armon kerjääjinä seuraavat pääsevät isänmaahan voitosta iloitsemaan.
Sävelmä on pohjoissavolainen kansantoisinto.
Tauno Väinölä
-
Psalmi 2
Herra ja hänen voideltunsa
1Miksi kansat kapinoivat,
kansakunnat juonia punovat?
2Miksi kuninkaat nousevat kapinaan,
hallitsijat liittoutuvat keskenään
Herraa ja hänen voideltuaan vastaan?
3»Me heitämme pois ikeemme,
katkomme orjuuden kahleet!»
4Hän, joka hallitsee taivaassa, nauraa,
Herra pilkkaa heitä.
5Hän puhuu heille vihassaan
ja kauhistuttaa heidät kiivaudellaan:
6»Minä itse olen asettanut kuninkaani
Siioniin, pyhälle vuorelleni!»
7Nyt kerron, mitä Herra on säätänyt.
Hän sanoi minulle: »Sinä olet minun poikani,
tänä päivänä minä sinut synnytin.
8Pyydä minulta, niin saat kansat perinnöksesi,
ja maan ääriin ulottuu sinun valtasi.
9Sinä alistat kansat rautaisella valtikalla,
murrat ne kuin saviastiat.»
10Tulkaa siis järkiinne, kuninkaat!
Ottakaa opiksenne, maan mahtavat!
11Pelätkää Herraa, palvelkaa häntä,
vaviskaa, kohottakaa hänelle riemuhuuto.
12Tervehtikää poikaa, hänen voideltuaan,
suudelkaa häntä,
muuten Herra vihastuu teihin
ja te suistutte tieltänne tuhoon,
sillä hetkessä syttyy hänen vihansa.
Hyvä on sen osa, joka turvaa häneen!
-
Jälkinäytös Tiberiaanjärvellä
Näyttelijä Krista Kosonen lukee Johanneksen evankeliumia UT2020 käännöksen mukaan (20:19-21). Jeesus ilmestyy oppilailleen.
https://areena.yle.fi/podcastit/1-61325335
Nyt, neuvo Jeesus minua. Körttiopiskelijoiden kuoro Oulu:
https://www.youtube.com/watch?v=mTHWK3bdLnI
-
Psalmi 3
Herra on ahdistetun turva
1Daavidin psalmi. Daavid pakenee poikaansa Absalomia.
2Herra, miten paljon minulla on ahdistajia!
Monet nousevat minua vastaan,
3monet sanovat minusta:
»Ei Jumalakaan häntä auta.» (sela)
4Sinä, Herra, sinä olet minun kilpeni ja kunniani,
sinä nostat minun pääni pystyyn.
5Minä huudan avukseni Herraa,
ja hän vastaa minulle pyhältä vuoreltaan. (sela)
6Minä menen levolle ja nukahdan,
sitten herään taas aamuun.
Koko yön Herra suojelee minua.
7En pelkää, vaikka tuhatpäinen joukko
joka puolelta saartaisi minut.
8Tule avukseni, Herra!
Jumalani, pelasta minut!
Sinä lyöt vihollisiani vasten suuta,
sinä murskaat jumalattomien hampaat.
9Yksin Herralta tulee apu,
sinulta kansasi saa siunauksen. (sela)
https://www.youtube.com/watch?v=1Zqkd34ysCo
-
https://www.youtube.com/watch?v=9bdXzLyPk3o
Psalmi 4
Köyhän rukous
1Laulunjohtajalle. Kielisoittimilla. Daavidin psalmi.
2Vastaa minulle, Herra, kun huudan sinua!
Sinä, Jumala, olet minun auttajani,
sinä avaat minulle tien ahdingosta.
Ole minulle armollinen ja kuule rukoukseni!
3Ihmiset!
Kuinka kauan te panettelette minua?
Kuinka kauan te tavoittelette tyhjää,
rakastatte valhetta ja vilppiä? (sela)
4Tietäkää: Herra tekee omilleen ihmeellisiä tekoja.
Hän kuulee minua, kun huudan häntä avuksi.
5Vaviskaa siis, älkää syntiä tehkö!
Miettikää tätä vielä, kun menette levolle,
olkaa ääneti Herran edessä. (sela)
6Uhratkaa säädetyt uhrit
ja luottakaa Herraan.
7Monet sanovat: »Kunpa saisimme osaksemme menestystä!
Herra, käännä meihin kasvojesi valo.»
8Mutta sinä annat sydämeeni suuremman ilon
kuin kukaan saa viinin ja viljan runsaudesta.
9Rauhassa menen levolle ja nukahdan.
Sinä, Herra, sinä yksin olet minun suojani,
minä saan elää turvassa.
-
Psalmi 5
https://www.youtube.com/watch?v=NRhaP0YjnLE
Jumala on auttajani
1Laulunjohtajalle. Huilujen säestyksellä. Daavidin psalmi.
2Herra, kuule minua,
huomaa huokaukseni!
3Kuninkaani ja Jumalani,
kuule, kun huudan sinulta apua.
Sinua minä rukoilen.
4Herra, jo aamulla kuulet ääneni,
aamun hetkellä tuon sinulle pyyntöni
ja odotan vastaustasi.
5Jumala, sinä et siedä vääryyttä.
Pahat eivät saa sinulta suojaa,
6rehentelijät eivät saa astua eteesi.
Sinä vihaat väärintekijöitä,
7valheenpuhujat sinä tuhoat,
murhamiehet ja petturit sinä kiroat.
8Mutta minä saan tulla sinun temppeliisi
suuren hyvyytesi tähden.
Minä saan kumartaa pyhäkköösi päin,
osoittaa sinulle kunnioitusta.
9Herra, johdata minua tahtosi tietä,
tasoita minulle polku
vihamiesteni nähden!
10Heidän sanaansa ei voi luottaa,
he hautovat tuhoa sydämessään.
Heidän puheissaan väijyy avoin hauta,
heidän kielensä on liukas ja pettävä.
11Langeta heille tuomiosi, Jumala,
anna heidän aikeittensa raueta!
Karkota heidät luotasi,
heidän rikoksensa ovat lukemattomat.
Sinua vastaan he ovat nousseet.
12Iloitkoot kaikki, jotka sinuun turvaavat,
loppumaton olkoon heidän riemunsa!
Sinä suojelet niitä, jotka rakastavat sinua,
sinä olet heidän ilonsa lähde.
13Sinä, Herra, annat siunauksesi vanhurskaalle,
sinun hyvyytesi suojaa häntä kuin kilpi.
-
Psalmit 6
Paranna minut, Herra
1Laulunjohtajalle. Säestetään kahdeksankielisillä soittimilla. Daavidin psalmi.
2Herra, älä rankaise minua vihassasi,
älä kiivaudessasi minua kurita!
3Ole minulle armollinen, Herra,
minä olen nääntynyt.
Paranna minut, Herra,
tuska polttaa minun luissani
4ja mieltäni jäytää pelko.
Herra, kuinka kauan vielä?
5Herra, käänny jo puoleeni
ja pelasta minut,
auta minua, osoita uskollisuutesi!
6Kuoltuaan ei kukaan sinua ylistä,
ei kukaan kiitä sinua tuonelassa.
7Olen valittanut itseni uuvuksiin,
yöt kaiket on vuoteeni itkusta märkä,
leposijani kastunut kyynelistä.
8Silmäni ovat surusta hämärtyneet,
näköni on himmentynyt ahdinkoni tähden.
9Väistykää luotani, te väärintekijät!
Herra on kuullut itkuni äänen.
10Hän on kuullut hartaan pyyntöni
ja vastaa rukoukseeni.
11Häpeään joutuvat minun viholliseni!
Pelko valtaa heidät,
he syöksyvät suin päin pakoon.
https://www.youtube.com/watch?v=ZtOFBhNlag8
-
Psalmit 8 https://www.youtube.com/watch?v=X6_4-c7JrKM&list=RDX6_4-c7JrKM&start_radio=1
Luojan suuruus
1Laulunjohtajalle. Säestetään gatilaisilla soittimilla. Daavidin psalmi.
2Herra, meidän Jumalamme,
kuinka suuri onkaan sinun nimesi maan päällä!
Se julistaa sinun taivaallista kirkkauttasi.
3Lasten ja imeväisten huudot todistavat sinun voimastasi.
Ne ovat kilpenä jumalattomia vastaan,
ne vaientavat vihamiehen ja kostoa janoavan.
4Kun minä katselen taivasta, sinun kättesi työtä,
kuuta ja tähtiä, jotka olet asettanut paikoilleen
5– mikä on ihminen!
Kuitenkin sinä häntä muistat.
Mikä on ihmislapsi!
Kuitenkin pidät hänestä huolen.
6Sinä teit hänestä lähes kaltaisesi olennon,
seppelöit hänet kunnialla ja kirkkaudella.
7Sinä panit hänet hallitsemaan luotujasi,
asetit kaiken hänen valtaansa:
8lampaat ja härät, kaiken karjan,
metsän villit eläimet,
9taivaan linnut ja meren kalat,
kaikki vesissä liikkuvat.
10Herra, meidän Jumalamme,
suuri on sinun nimesi
kautta koko maailman!
-
Psalmit 10
VK 138 Herra valtaistuimeltaan https://www.youtube.com/watch?v=PU0QaFgaMCI
1Herra, miksi olet niin kaukana,
miksi kätket kasvosi meiltä ahdingon aikana?
2Häikäilemättä jumalaton vainoaa köyhiä,
saalistaa heitä kavalilla juonillaan.
3Väärintekijä rehentelee mielihaluillaan,
kiskuri kerskuu voitoistaan ja pilkkaa Herraa.
4Jumalaton ylvästelee:
»Ei Jumala rankaise.
Ei häntä edes ole!»
Siinä hänen ajatuksensa.
5Väärintekijä menestyy kaikessa, mitä tekee.
Sinun tuomiosi eivät häntä kosketa.
Hän hymähtää kaikille vastustajilleen,
6sanoo itsekseen: »Mikään ei minua horjuta!
Vastoinkäymiset eivät minua kohtaa!»
7Hänen suustaan tulvii kirousta, petosta ja uhkaa,
hänen kielensä syytää tuhoa ja hävitystä.
8Hän asettuu väijyksiin kylien liepeille
ja murhaa salaa viattoman,
vaanii katseellaan avutonta.
9Hän väijyy piilopaikassaan
kuin leijona tiheikössä.
Hän vaanii siepatakseen heikon,
kaappaa köyhän verkkoonsa.
10Niin sortuu avuton ja heikko,
köyhät joutuvat hänen valtansa alle.
11Hän sanoo itsekseen: »Ei Jumala välitä,
hän on kääntänyt katseensa pois,
ei hän mitään huomaa.»
12Riennä avuksi, Herra!
Jumala, kohota kätesi!
Älä unohda avuttomia!
13Miksi jumalaton saa pilkata sinua, Herra?
Miten hän voi ajatella, ettei Jumala rankaise?
14Sinä näet kaiken,
tuska ja murhe ei jää sinulta huomaamatta,
sinä ojennat kätesi.
Sinulle köyhä ja orpo uskovat asiansa,
sinä annat avun.
15Murra jumalattomien voima,
rankaise heitä,
tee loppu vääryydestä!
16Herra on kuningas aina ja iäti!
Vierailla kansoilla ei ole sijaa hänen maassaan.
17Herra, sinä kuulet, mitä köyhät kaipaavat.
Sinä kuuntelet tarkoin, sinä rohkaiset heitä.
18Sinä hankit oikeuden orvolle ja sorretulle,
eikä pelko enää aja ketään pois maasta.
-
Psalmi 12
Herran sana on sorretun turva
1Laulunjohtajalle. Säestetään kahdeksankielisillä soittimilla. Daavidin psalmi.
2Auta, Herra!
Sinun palvelijasi ovat käyneet vähiin.
Ei ole enää luottamusta ihmisten kesken.
3Toinen toistaan he pettävät valhein,
heidän kielensä on liukas,
sydän vilppiä täynnä.
4Mykistä, Herra, kavalat kielet,
vaienna ne, jotka kerskuvat:
5»Kielemme tekee meidät vahvoiksi,
meillä on sana hallussamme,
kukaan ei voi meille mitään!»
6»Kun heikkoja sorretaan ja köyhät vaikeroivat,
minä astun esiin», sanoo Herra.
»Minä tuon avun ja pelastan heidät»,
lupaa Herra.
7Herran sanat ovat todet ja puhtaat,
kirkkaat kuin seitsemästi puhdistettu hopea,
joka hohtavana juoksee sulattimesta.
8Sinä, Herra, suojelet meitä,
sinä varjelet meitä joka hetki
tämän pahan ajan keskellä.
9Joka puolella jumalattomat rehentelevät,
ja turmelus saa vallan.
VK 116 Ou Pyhä Henki majasi
1.
Oi Pyhä Henki, majasi
tee meihin, anna lahjasi,
käy Herraa kirkastamaan.
Oi taivaan suuri valkeus,
kirkasta Herran rakkaus,
käy meitä johdattamaan.
Tälle tielle
rukouksen, kilvoituksen
voimaa anna.
Kristukseen suo toivo panna.
2.
Nyt Hengen liekki, leimua,
pois synti polta sanalla,
pois saasta sielustamme,
niin että puhdistettuina
kuin kulta, tullut ahjosta,
pyhästi vaellamme.
Suojaa, voimaa
rukoilemme, että emme
uskostamme
horjahtaisi matkallamme.
3.
Oi lähde, josta viisaus
ja lohdutus ja rohkeus
nyt virtaa matkallamme,
suo meille voimaa todistaa,
niin että kuulla kaikki saa
rakkaasta Herrastamme.
Käytä meitä
kärsivässä maailmassa
toimintaasi,
kirkastamaan kunniaasi.
4.
Nyt neuvo neuvottomia,
taluta taidottomia
ja hoida taivaan tiellä,
niin että voimallasi me
maailman voittaa voisimme
ja emme Herraa kiellä.
Raskaan kuorman
alla kanna, meille anna
lohdutusta,
uupuneille vahvistusta.
5.
Oi taivaan vihma, pehmitä
kovettuneita mieliä,
suo rauha rauhastasi.
Näin meidät kylmät, penseät
toisiimme täällä kiinnität
taas rakkaudellasi.
Mieltä, kieltä
tahto hyvä, enentyvä
johdattakoon,
katkeruuden karkottakoon.
6.
Ruumiimme temppeliksesi
pyhitä kunniaksesi,
vahvista toivoamme.
Kun väistyy synti, kuolema,
niin perintömme valmiina
on luona Jumalamme.
Taivaan juhlaan
uusin kielin, riemumielin
Herran kansa
nousee tuomaan kiitostansa.
Michael Schirmer 1640. Suom. Julius Krohn 1880. Virsikirjaan 1886. Uud. komitea 1984. | Sävelmä: Philipp Nicolai 1599.
-
Psalmit 13
Kuinka kauan peität minulta kasvosi?
1Laulunjohtajalle. Daavidin psalmi.
2Herra, kuinka kauan?
Oletko unohtanut minut iäksi?
Kuinka kauan peität minulta kasvosi?
3Kuinka kauan huolet painavat mieltäni
ja sydäntäni jäytää tuska?
Kuinka kauan viholliseni ovat voitolla?
4Katso minun puoleeni ja vastaa minulle,
Herra, Jumalani!
Sytytä silmiini valo,
älä anna minun nukkua kuolemaan,
5ettei viholliseni sanoisi:
»Minä voitin hänet»,
ettei vastustajani saisi iloita tappiostani.
6Minä luotan sinun armoosi,
saan iloita sinun avustasi.
Minä laulan kiitosta Herralle,
hän pitää minusta huolen.
SV 11 Milloin minun taivaalleni
1. Milloin minun taivaalleni
aamutähti syttynee?
Milloinka jo ilokseni
synkkä yöni päättynee?
Kaipaan korpimatkallani
uuden ajan koittavan.
Routaa on nyt rinnassani,
toivoisin sen sulavan.
2. Milloin omaatuntoani
armon Henki herättää,
milloin suurta luuloani
ahdistuksin vähentää?
Milloin minä mielestäni
ylpeästä alenen?
Luulen, että itseäni,
elämääni hallitsen.
3. Milloin minä herkeäisin
luottamasta tietoihin,
puuttuvaksi käsittäisin
parhaan ymmärryksenkin?
Milloin taivun kaikkineni
tunnustamaan pyhyyden?
Jaettu on sydämeni,
särkyvän jo toivon sen.
4. Milloin opin kärsimällä
Herran tahdon täyttämään,
ristin alle nöyrtymällä
omat juonet jättämään?
Milloin Herran kurituksen
hyvyydeksi tunnustan?
Vasta sitä opettelen.
Milloin taidon saavutan?
5. Milloin Herran kallis sana
minussakin sijaa saa
ja sen nuhde painavana
kuolleen uskon kukistaa?
Milloin saanen minä kuulla
Herran äänen kutsuvan?
Milloin kiitän riemusuulla
laupeutta Jumalan?
1. säk. Anders Odhelius (And. Odel) 1745 ja Wilhelmi Malmivaara 1890, 2.–5. säk. W. Malmivaara 1890, uud. J. Haavio 1971, SV 2016
-
Psalmi 14
Maailma ilman Jumalaa
1Laulunjohtajalle. Daavidin psalmi.
Mieletön se, joka ajattelee:
»Ei Jumalaa ole.»
Turmeltuneita ovat ne,
jotka näin ajattelevat.
Kukaan heistä ei tee hyvää.
2Herra katsoo taivaasta maan ihmisiin,
hän tutkii, onko kellään ymmärrystä,
onko ketään, joka etsii Jumalaa.
3Kaikki ovat luopuneet hänestä –
kelvottomia kaikki tyynni!
Ei ole ketään, joka tekee hyvää,
ei yhtäkään.
4Eivätkö he mitään käsitä,
nuo väärintekijät?
He syövät minun kansaani,
syövät sitä kuin leipää.
He ovat unohtaneet Herran.
5Vielä he joutuvat kauhun valtaan,
sillä Jumala on oikeamielisten puolella.
6Te voitte tehdä tyhjäksi köyhän hankkeet,
mutta Herra on hänen turvansa.
7Kunpa Siionista jo tulisi apu Israelille!
Kun Herra kääntää kansansa kohtalon,
silloin Jaakob riemuitsee, Israel iloitsee.
https://www.youtube.com/watch?v=Hi_1SHfYE2o
Oi, Herätkää, Te Hitaat Sielut Juuri
Herännäisnuorten kuoro
-
Psalmi 15
Kuka saa tulla Herran temppeliin?
1Daavidin psalmi.
Herra, kuka saa tulla sinun temppeliisi?
Kuka saa asua pyhällä vuorellasi?
2Se, joka on rehellinen ja tekee oikein,
jonka sydän on vilpitön ja puheet totta.
3Se, joka ei panettele,
joka ei tee lähimmäiselleen pahaa
eikä saata naapuriaan huonoon huutoon.
4Se, joka kaihtaa kunniattomia
mutta pitää arvossa Herraa pelkääviä.
Se, joka pysyy valassaan
vaikka omaksi vahingokseen.
5Se, joka ei vaadi lainasta korkoa
eikä ota lahjusta
viattoman vahingoksi.
Hyvin käy sen,
joka näin elää.
https://www.youtube.com/watch?v=2iWXjXBrdkc
Virsi 169 - Muista, Herra Kristus pyhä
-
Matteuksen evankeliumin luvusta 5:
Autuaita murheelliset: he saavat lohdutuksen.
Autuaita kärsivälliset: he perivät maan.
Autuaita ne, joilla on vanhurskauden nälkä ja jano: heidät ravitaan.
Autuaita ne, jotka toisia armahtavat: heidät armahdetaan.
Autuaita puhdassydämiset: he saavat nähdä Jumalan.
Autuaita rauhantekijät: he saavat Jumalan lapsen nimen.
https://www.youtube.com/watch?v=rxbi7WSbXXY
Virsi 146 Rauhan saivat Pyhät Herran
-
Psalmi 16
Herra pitää palvelijastaan huolen
1Daavidin runo.
Jumala, pidä minusta huoli,
sinuun minä turvaan.
2Minä sanon Herralle: »Sinä olet minun valtiaani,
sinulta saan kaiken hyvän!»
3Pyhille, jotka maan päällä ovat,
hän osoittaa ihmeellistä rakkauttaan.
4Mutta tuska ja vaiva tulee niiden osaksi,
jotka seuraavat vieraita jumalia.
Minä en ota osaa juhlamenoihin,
joissa vuodatetaan juomauhrina verta,
en edes mainitse heidän jumaliaan!
5Herra, sinä olet minun perintöosani,
sinulta saan ruokani ja juomani,
sinun kädessäsi on minun arpani.
6Ihana maa on tullut osakseni,
kaunis perintö on minulle annettu.
7Minä kiitän Herraa, hän neuvoo minua,
yölläkin kuulen sisimmässäni hänen äänensä.
8Minä pysyn aina lähellä Herraa.
Kun hän on oikealla puolellani,
minä en horju.
9Minun sydämeni iloitsee, mieleni riemuitsee,
minun ruumiini ei pelkoa tunne.
10Sinä et hylkää minun sieluani tuonelaan,
et anna palvelijasi joutua kuoleman valtaan.
11Sinä osoitat minulle elämän tien,
sinun lähelläsi on ehtymätön ilo,
sinun oikealla puolellasi ikuinen onni.
https://www.youtube.com/watch?v=uOCyq7_NM6
Kun Herra vain mua paimentaa
Kamarikuoro Sofia Magdalena
-
Psalmi 18
Kuninkaan voittolaulu
1Laulunjohtajalle. Herran palvelijan Daavidin psalmi. Tämän Daavid lauloi Herralle sen jälkeen, kun Herra oli pelastanut hänet Saulin ja kaikkien vihollisten käsistä.
2Minä rakastan sinua, Herra,
sinä olet minun voimani.
3Sinä päästit minut turvaan,
sinä olet vuorilinnani.
Jumalani, sinuun minä turvaudun,
sinä olet kallio, olet kilpeni,
sinulta saan avun ja suojan.
4Kun kutsun Herraa, ylistettyä,
saan avun vihollisiani vastaan.
5Kuoleman paulat kiertyivät ympärilleni,
tuhon pyörteet minua kauhistivat.
6Tuonelan paulat kietoivat minut,
näin edessäni kuoleman ansat.
7Silloin minä huusin hädässäni Herraa,
kutsuin avuksi Jumalaani.
Ääneni kantautui hänen temppeliinsä,
ja hän kuuli minun huutoni.
8Maa järisi ja järkkyi,
vuorten perustukset vavahtelivat.
Hänen vihansa sai ne horjumaan.
9Hänen sieraimistaan nousi savu
ja kaiken nielevä liekki hänen suustaan,
se suitsusi hiilten hehkua.
10Hän kallisti taivaan ja laskeutui alas
pimeä pilvi jalkojensa alla.
11Hän lensi kerubi ratsunaan
ja kiiti tuulen siivin.
12Hän otti verhokseen pimeyden,
majakseen synkät vedet,
raskaat pilvet.
13Hänen edellään kulki häikäisevä valo,
siitä sinkosi rakeita ja tulisia hiiliä.
14Herra jylisi taivaassa,
Korkein antoi äänensä kaikua,
hän viskoi rakeita ja tulisia hiiliä.
15Hän ampui nuoliaan ja hajotti viholliset,
hän kauhistutti heidät salamoillaan.
16Meren lähteet paljastuivat,
maanpiirin perustukset tulivat näkyviin,
kun sinä, Herra, käskit merta,
kun sinun raivosi myrsky puhalsi sen yli.
17Korkeudestaan hän ojensi kätensä ja tarttui minuun,
hän veti minut ylös syvistä vesistä.
18Hän vapautti minut vihollisteni väkevistä käsistä,
vihamiehistäni, jotka olivat minua vahvemmat.
19He kävivät kimppuuni onnettomuuteni hetkellä,
mutta tuekseni tuli Herra.
20Hän avasi minulle tien ja päästi minut vapauteen,
sillä hän oli mieltynyt minuun.
21Herra palkitsi minut, koska rakastan oikeutta,
sain häneltä palkan, koska tekoni ovat puhtaat.
22Minä olen kulkenut Herran teitä
enkä ole luopunut Jumalasta.
23Hänen käskynsä ovat alati mielessäni,
hänen lakejaan minä en koskaan hylkää.
24Olen ollut vilpitön hänen edessään,
olen varonut lankeamasta syntiin.
25Herra palkitsi minut, koska rakastan oikeutta,
koska tekoni ovat puhtaat hänen edessään.
26Herra, sinä olet uskollinen uskolliselle,
vilpitöntä kohtaan sinä olet vilpitön.
27Puhtaat ovat tekosi puhdasta kohtaan,
mutta kieron sinä johdat harhaan.
28Nöyrät sinä pelastat,
mutta ylpeiden katseen painat alas.
29Sinä, Herra, sytytät minun lamppuni,
sinä, Jumala, tuot pimeyteeni valon.
30Sinun avullasi minä ryntään yli vallien,
Jumalani avulla minä hyppään muurien yli.
31Jumalan ohjeet ovat täydelliset,
Herran sana on kirkas ja puhdas.
Kuin kilpi hän suojaa niitä,
jotka hakevat hänestä turvaa.
32Kuka on Jumala, jollei Herra,
kuka on turvamme, jollei Jumalamme?
33Jumala vyöttää minut voimalla,
hän osoittaa minulle oikean tien.
34Hän tekee jalkani nopeiksi kuin kauriin jalat
ja ohjaa kulkuni kukkuloille.
35Hän opettaa käteni taistelemaan,
käsivarteni jännittämään sotajousta.
36Herra, sinä asetut kilveksi eteeni,
sinun oikea kätesi tukee minua,
sinun apusi tekee minut vahvaksi.
37Sinä teet varmoiksi askeleeni,
polveni eivät horju.
38Minä ajan takaa vihollisiani ja saan heidät kiinni,
palaan vasta, kun heitä ei enää ole.
39Minä lyön heidät, eivätkä he enää nosta päätään.
He sortuvat jalkojeni alle.
40Sinulta minä saan voiman taisteluun,
vastustajani sinä kaadat jalkojeni alle.
41Sinä ajat viholliseni pakoon,
ja minä teen heistä lopun.
42He huutavat, mutta kukaan ei auta.
He kutsuvat Herraa, mutta hän ei vastaa heille.
43Minä murskaan heidät tomuksi tuuleen,
poljen heitä kuin katujen lokaa.
44Sinä pelastit minut, kun kansa kapinoi,
asetit minut hallitsemaan myös vieraita maita.
Kansat, joita en tuntenut,
ovat nyt valtani alla.
45Ne tottelevat jo ennen kuin käsken,
muukalaiset liehittelevät minua.
46Heidän voimansa on hervonnut,
vavisten he tulevat ulos linnoituksistaan.
47Herra elää!
Kiitetty olkoon puolustajani,
ylistetty Jumala, minun turvani!
48Jumala kostaa puolestani
ja saattaa kansat minun valtani alle.
49Hän vapauttaa minut vihollisteni käsistä,
antaa voiton vihamiehistäni,
vainoojista hän minut päästää.
50Siksi kiitän kansojen keskellä sinua, Herra,
laulan kiitosta sinun nimellesi.
51Sinä teet voittoisaksi kansasi kuninkaan,
sinä olet uskollinen sille, jonka olet voidellut,
Daavidille ja hänen suvulleen,
nyt ja aina.
-
Psalmi 19
Jumala ilmoittaa itsensä
1Laulunjohtajalle. Daavidin psalmi.
2Taivaat julistavat Jumalan kunniaa,
taivaankansi kertoo hänen teoistaan.
3Päivä ilmoittaa ne päivälle,
yö julistaa yölle.
4Ei se ole puhetta, ei sanoja,
ei ääntä jonka voisi korvin kuulla.
5Kuitenkin se kaikuu kaikkialla,
maanpiirin yli merten ääriin.
Hän on tehnyt sinne majan auringolle.
6Ja aurinko nousee kuin sulhanen hääteltastaan,
kuin sankari riemukkaana juoksemaan rataansa.
7Taivaan äärestä se lähtee
ja kaartaa taivaan toiseen ääreen,
eikä mikään jää sen paisteelta piiloon.
8Herra on antanut täydellisen lain,
se virvoittaa mielen.
Herran ohjeet ovat luotettavat,
ne neuvovat taitamatonta.
9Herran käskyt ovat oikeat,
ne ilahduttavat sydämen.
Herran määräykset ovat kirkkaat,
ne avaavat silmäni näkemään.
10Herran sana on puhdas ja aito,
se pysyy iäti.
Herran säädökset ovat lujat,
ne ovat oikeita kaikki.
11Ne ovat kalliimmat kuin puhdas kulta,
kalliimmat kuin kullan paljous,
makeammat kuin mesi,
maistuvammat mehiläisen hunajaa.
12Ne opastavat minua, palvelijaasi,
niiden noudattamisesta saa suuren palkan.
13Mutta kuka huomaa kaikki erehdyksensä?
Puhdista minut rikkomuksistani,
niistäkin, joita en itse näe.
14Varjele minut myös eksyttäjiltä,
etten joutuisi heidän valtaansa.
Silloin olen viaton ja puhdas,
monesta synnistä vapaa.
15Ota sanani suopeasti vastaan,
sanani ja sydämeni ajatukset,
Herra, turvani ja lunastajani.
https://www.youtube.com/watch?v=SisNNgF0vjs
-
Psalmi 22
Jumala, miksi olet minut hylännyt?
1Laulunjohtajalle. Niin kuin »Aamuruskon peura». Daavidin psalmi.
2Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut?
Minä huudan sinua avuksi,
mutta sinä olet kaukana.
3Jumalani, minä kutsun sinua päivisin,
mutta sinä et vastaa.
Yöt kaikki huudan saamatta rauhaa.
4Sinä olet pyhä, sinä olet kuningas,
sinulle soivat Israelin ylistysvirret.
5Sinuun ovat turvanneet isämme ennen.
Sinuun he turvasivat ja pääsivät suojaan,
6sinua he huusivat ja saivat avun,
sinuun he luottivat eivätkä pettyneet.
7Mutta minä olen maan mato, en enää ihminen,
olen kansani hylkäämä, ihmisten pilkka.
8Kaikki ilkkuvat, kun minut näkevät,
pudistavat päätään ja ivaavat minua:
9»Hän on turvannut Herraan,
auttakoon Herra häntä.
Herra on häneen mieltynyt,
pelastakoon siis hänet!»
10Herra, sinä minut päästit äitini kohdusta
ja annoit minulle turvan äitini rinnoilla.
11Syntymästäni saakka olen ollut sinun varassasi,
sinä olet ollut Jumalani ensi hetkestä alkaen.
12Älä ole kaukana nyt, kun hätä on lähellä
eikä kukaan minua auta.
13Sonnien laumat piirittävät minua,
villit Basanin härät minut saartavat,
14kuin raatelevat pedot ne uhkaavat minua,
kuin karjuvat leijonat, kita ammollaan.
15Voimani valuu maahan kuin vesi,
luuni irtoavat toisistaan.
Sydämeni on kuin pehmeää vahaa,
se sulaa rinnassani.
16Kurkkuni on kuiva kuin ruukunsiru,
kieleni on tarttunut kitalakeen.
Maan tomuun sinä suistat minut kuolemaan!
17Koirien lauma saartaa minut,
minut ympäröi vihamiesten piiri.
Käteni ja jalkani ovat runnellut,
18ruumiini luut näkyvät kaikki.
Ilkkuen he katsovat minuun,
19jakavat vaatteeni keskenään
ja heittävät puvustani arpaa.
20Herra, älä ole niin kaukana!
Anna minulle voimaa, riennä avuksi!
21Pelasta minut miekalta,
pelasta henkeni koirilta,
22pelasta minut leijonien kidasta,
pelasta villihärkien sarvista!
23Silloin minä julistan nimeäsi veljilleni,
ylistän sinua seurakunnan keskellä.
24Ylistäkää Jumalaa, te Herran palvelijat!
Jaakobin suku, kunnioita häntä,
palvele vavisten, Israelin kansa!
25Ei hän halveksinut heikkoa
eikä karttanut kurjaa,
ei kääntänyt pois kasvojaan
vaan kuuli, kun huusin.
26Sinua minä ylistän seurakunnan keskellä.
Sinun palvelijoittesi edessä lunastan lupaukseni.
27Köyhät syökööt ja tulkoot kylläisiksi,
Herraa etsivät ylistäkööt häntä!
Olkoon teillä voimaa ja rohkeutta iäti!
28Muistakoot maan kansat tämän teon
ja kääntykööt hänen puoleensa.
Kumartakoot häntä myös vieraat heimot,
29sillä Herran on kuninkuus!
Hänen valtansa alla ovat kaikki kansat.
30Vain häntä kumartakoot maan mahtavat,
hänen eteensä langetkoot
kaikki, jotka maan tomuun vaipuvat.
He eivät voi elossa pysyä,
31mutta ne, jotka heidän jälkeensä tulevat,
saavat palvella Herraa.
He kertovat hänestä lapsilleen,
32ja vastedes syntyvälle kansalle
he julistavat Herran hyvyyttä,
sillä hän on tämän tehnyt.
https://www.youtube.com/watch?v=BRELDbFPAKo
-
Psalmi 23
Herra on minun paimeneni
1Daavidin psalmi.
Herra on minun paimeneni,
ei minulta mitään puutu.
2Hän vie minut vihreille niityille,
hän johtaa minut vetten ääreen,
siellä saan levätä.
3Hän virvoittaa minun sieluni,
hän ohjaa minua oikeaa tietä
nimensä kunnian tähden.
4Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa,
en pelkäisi mitään pahaa,
sillä sinä olet minun kanssani.
Sinä suojelet minua kädelläsi,
johdatat paimensauvallasi.
5Sinä katat minulle pöydän
vihollisteni silmien eteen.
Sinä voitelet pääni tuoksuvalla öljyllä,
ja minun maljani on ylitsevuotavainen.
6Sinun hyvyytesi ja rakkautesi ympäröi minut
kaikkina elämäni päivinä,
ja minä saan asua Herran huoneessa
päivieni loppuun asti.
Herraa Hyvää Kiittäkää
https://www.youtube.com/watch?v=ZW3vj_tM1VI
-
Psalmi 24
Kohotkaa korkeiksi, portit!
1Daavidin psalmi.
Herran on maa ja kaikki mitä siinä on,
maanpiiri ja ne jotka siinä asuvat.
2Hän on sen perustanut merien päälle,
kiinnittänyt lujasti virtojen ylle.
3Kuka saa nousta Herran vuorelle,
kuka astua pyhään paikkaan?
4Se, jolla on viattomat kädet
ja puhdas sydän,
joka ei valheellisesti vetoa Herraan
eikä vanno väärää valaa.
5Hänelle Herra suo siunauksensa,
pelastuksen Jumala katsoo hänet vanhurskaaksi.
6Tässä me olemme, kansa joka pyrkii luoksesi,
joka etsii kasvojasi, Jaakobin Jumala! (sela)
7Kohotkaa korkeiksi, portit,
avartukaa, ikiaikaiset ovet!
Kirkkauden kuningas tulee.
8Kuka on kirkkauden kuningas?
Hän on Herra, väkevä ja voimallinen.
Hän on Herra, voiton sankari.
9Kohotkaa korkeiksi, portit,
avartukaa, ikiaikaiset ovet!
Kirkkauden kuningas tulee.
10Kuka on kirkkauden kuningas?
Kirkkauden kuningas
on Herra Sebaot! (sela)
Virsi 508 - Valkeus kirkas päällä synkän maan
https://www.google.com/search?q=valkeus+kirkas+p%C3%A4%C3%A4ll%C3%A4+synk%C3%A4n+maan&oq=valkeus+kirkas+p%C3%A4%C3%A4ll%C3%A4+synk%C3%A4n+maan&aqs=chrome.0.0i355i512j46i512.9782j0j7&sourceid=c
-
[i
Psalmi 50
Mitä Herra liitossaan vaatii
1Asafin psalmi.
Jumala, Herra Jumala, on puhunut
ja kutsunut koolle koko maanpiirin,
idän ääriltä kaukaiseen länteen saakka.
2Siionista, täydellisen kauniista,
Jumala ilmestyy kirkkaudessaan.
3Meidän Jumalamme tulee, hän ei enää vaikene.
Tuhon tuli kulkee hänen edellään,
myrsky raivoaa hänen ympärillään.
4Hän kutsuu todistajikseen taivaan ja maan,
hän vaatii kansansa tilille.
5»Kootkaa luokseni kaikki minun palvelijani,
jotka ovat uhrein tehneet kanssani liiton.»
6Taivaat julistavat Jumalan vanhurskautta.
Hän on oikeuden Jumala. (sela)
7»Kuule, kansani, mitä sinulle puhun,
kuule, Israel, mitä sinulta liitossani vaadin!
Minä olen Herra, sinun Jumalasi.
8En nuhtele sinua uhriesi tähden,
sillä polttouhrisi ovat aina edessäni.
9En vaadi härkää talostasi,
en vuohia tarhoistasi,
10sillä minun ovat kaikki metsän eläimet,
kaikki eläimet tuhansilla vuorilla.
11Minun ovat kaikki vuorten linnut
ja laaksojen moninaiset eläimet.
12Jos minun olisi nälkä, en sanoisi sitä sinulle,
sillä minun on koko maanpiiri, kaikki mitä on.
13Söisinkö härkien lihaa,
joisinko vuohien verta?
14Anna Jumalalle uhriksi kiitos,
täytä lupauksesi Korkeimmalle.
15Huuda minua avuksi hädän päivänä!
Minä pelastan sinut,
ja sinä kunnioitat minua.»
16Jumalattomalle Jumala sanoo:
»Miten sinä voit kertoa käskyistäni,
kuinka uskallat puhua minun liitostani,
17sinä, joka et ota vastaan ojennusta
vaan heität käskyni selkäsi taakse?
18Jos näet varkaan, otat hänet ystäväksi,
pidät yhtä avionrikkojien kanssa.
19Sinä annat suusi puhua pahaa,
kielesi punoa petosta.
20Sinä istut ja puhut pahaa veljestäsi,
panettelet oman äitisi poikaa.
21Pysyisinkö hiljaa, kun sinä teet noin?
Sinä luulet, että minä olen sinun kaltaisesi.
Mutta minä panen sinut vastaamaan teoistasi,
asetan sinut tuomiolle.
22Ymmärtäkää tämä, te jotka unohdatte Jumalan!
Muuten minä raatelen teidät,
eikä pelastajaa ole.
23Joka uhraa kiitosta, se kunnioittaa minua.
Joka pysyy oikealla tiellä,
saa nähdä, kuinka Jumala pelastaa.»
[/i]
Psalm 50 In Aramaic: Have mercy on me, O God - ܪܲܚܸܡܥܠܲܝ ܐܲܠܵܗܵܐ ܐܲܝܟ݂ ܛܲܝܒ̇ܘܼܬ̣ܵܟ݂
https://www.youtube.com/watch?v=Z0CJxM3hm58
-
Psalmi 25
Herra, älä muista minun syntejäni
1Daavidin psalmi.
Sinun puoleesi, Herra, minä käännyn.
2Jumalani, sinun apuusi minä luotan.
Enhän luota turhaan,
ethän anna vihollisilleni sitä riemua,
että he voittavat minut!
3Ei kukaan, joka luottaa sinuun,
jää vaille apuasi.
Vain luopiot joutuvat häpeään.
4Herra, osoita minulle tiesi,
opeta minua kulkemaan polkujasi.
5Ohjaa minut totuuteesi ja opeta minua,
sinä Jumalani, auttajani!
Sinuun minä luotan aina.
6Herra, sinä olet laupias,
muista minua,
osoita ikiaikaista hyvyyttäsi.
7Älä muista nuoruuteni syntejä,
älä pahoja tekojani!
Sinä, joka olet uskollinen ja hyvä,
älä unohda minua!
8Hyvä ja oikeamielinen on Herra,
hän neuvoo syntisille tien.
9Hän hankkii sorretuille oikeuden,
hän opettaa köyhille tiensä.
10Herran tie on hyvä, hän on uskollinen
niille, jotka pitävät hänen liittonsa ja lakinsa.
11Herra, nimesi kunnian tähden
anna anteeksi suuret syntini.
12Se, joka Herraa pelkää,
oppii valitsemaan oikean tien.
13Hän saa onnen ja rauhan,
ja hänen jälkeläisensä perivät maan.
14Herra ilmoittaa suunnitelmansa palvelijoilleen,
ja he tulevat tuntemaan,
millainen on hänen liittonsa.
15Minun silmäni katsovat alati Herraan,
hän päästää jalkani ansasta.
16Käänny puoleeni ja ole minulle armollinen,
sillä minä olen yksin ja avuton.
17Lievitä sydämeni tuska,
ota pois minun ahdistukseni.
18Katso minun kärsimystäni ja vaivaani
ja anna anteeksi kaikki syntini.
19Katso, kuinka paljon minulla on vihollisia!
Heidän vihansa on väkivaltainen ja julma!
20Suojele minua ja pelasta minut,
älä hylkää minua,
sinuun minä turvaudun.
21Vilpittömyys ja rehellisyys on minun suojani.
Sinuun, Herra, minä luotan.
22Jumala, vapauta Israel
kaikesta hädästä!
VK 324 Hyä on Herra
https://www.google.com/search?q=hyv%C3%A4+on+herra+hyv%C3%A4+on+herra&oq=hyv%C3%A4+on+herra+hyv%C3%A4+on+herra&aqs=chrome..69i57j33i160l2.7656j0j7&sourceid=chrome&ie=UTF-8#fpstate=ive&vld=cid:ab7858a2,vid:xVyjV47DtaM,st:0
-
Psalmi 27
Herra on minun valoni ja apuni
1Daavidin psalmi.
Herra on minun valoni ja apuni,
ketä minä pelkäisin?
Herra on minun elämäni turva,
ketä siis säikkyisin?
2Kun vainoojat käyvät minua kohti
iskeäkseen hampaansa minuun,
he itse kaatuvat,
vihamieheni ja vastustajani suistuvat maahan.
3Vaikka sotajoukko saartaisi minut,
sydämeni ei pelkäisi,
vaikka minua vastaan nousisi sota,
ei minulla olisi mitään hätää.
4Yhtä minä pyydän Herralta,
yhtä ainoaa minä toivon:
että saisin asua Herran temppelissä
kaikki elämäni päivät!
Saisin katsella Herran ihanuutta
hänen pyhäkössään
ja odottaa, että hän vastaa minulle.
5Kun vaara uhkaa,
hän ottaa minut majaansa.
Hän antaa minulle suojan teltassaan,
nostaa minut turvaan kalliolle.
6Nyt minä kohotan pääni,
en pelkää vihollisiani,
vaikka he saartavat minut.
Minä uhraan Herralle hänen pyhäkössään,
uhraan ja huudan ilosta,
minä laulan ja soitan ylistystä Herralle.
7Herra, kuule, kun huudan sinua!
Ole minulle armollinen, vastaa pyyntööni.
8Sydämeni muistaa sinun sanasi:
»Etsikää minun kasvojani.»
Herra, minä tahdon etsiä sinua,
9älä kätke minulta kasvojasi!
Älä vihastu, älä torju palvelijaasi,
sinä olet aina ollut minun apuni.
Älä nytkään jätä minua, älä hylkää,
sinä Jumalani, sinä auttajani!
10Vaikka isä ja äiti minut hylkäisivät,
Herra pitää minusta huolen.
11Herra, opeta minulle tiesi,
johdata jalkani oikealle polulle,
päästä minut vihamiehistäni.
12Älä jätä minua heidän armoilleen!
He ovat julmia syyttäjiä, vääriä todistajia.
13Minä uskon, että saan yhä
kokea Herran hyvyyttä
elävien maassa.
14Luota Herraan!
Ole luja, pysy rohkeana.
Luota Herraan!
-
Psalmi 28
Herra, älä vaikene
1Daavidin psalmi.
Herra, sinua minä huudan,
sinä olet minun kallioni.
Älä ole vaiti, kun puhun sinulle!
Jos sinä et vastaa,
olen kuoleman oma.
2Kuule minun rukoukseni,
kun huudan sinua avuksi
ja kohotan käteni temppelisi pyhintä kohti.
3Älä tempaa minua pois jumalattomien kanssa,
älä väärintekijöiden mukana.
He puhuvat kyllä sopuisasti
mutta hautovat mielessään pahaa.
4Anna heille heidän tekojensa mukaan,
heidän pahojen töittensä mukaan!
Vaadi heidät tilille rikkomuksistaan,
maksa heille heidän tekojensa palkka!
5Herran teoista he eivät välitä,
eivät he tarkkaa hänen kättensä töitä.
Siksi hän tuhoaa heidät,
ei hän enää heitä nosta.
6Kiitetty olkoon Herra!
Hän on kuullut avunpyyntöni.
7Herra on minun voimani ja kilpeni,
häneen minä luotan.
Minä sain avun, ja minun sydämeni riemuitsee,
minä laulan ja ylistän Herraa.
8Herra on kansansa voima,
voideltunsa apu ja turva.
9Pelasta kansasi ja siunaa omiasi,
kaitse ja kanna heitä
VK 493 Jeesus lasten auttaja
https://www.youtube.com/watch?v=t3uciWROTfg
Rukoilen nyt sinua,
auta, Jeesus, minua,
lasta pientä, avutonta,
jolla vaaraa on niin monta.
Turvaa turvatonta.
-
Psalmi 29
Herran ääni kaikuu kautta luomakunnan
1Daavidin psalmi.
Antakaa Herralle kunnia, te jumalolennot,
tunnustakaa Herran kunnia ja voima!
2Tunnustakaa hänen nimensä kunnia!
Kumartukaa hänen pyhän kirkkautensa eteen!
3Herran ääni kaikuu vetten päällä.
Kunnian Jumala jylisee,
Herra jylisee suurten vetten päällä.
4Herran ääni on voimallinen,
Herran ääni on mahtava.
5Herran ääni särkee setrit,
Herra murskaa Libanonin setrit.
6Libanon hyppii niin kuin vasikka,
Hermon kuin nuori villihärkä.
7Herran ääni iskee tulta.
8Herran ääni saa autiomaan vapisemaan,
Herra saa Kadesin autiomaan vapisemaan.
9Herran ääni saa kauriit poikimaan
ja peurat säikkyen vasomaan.
Hänen temppelissään kaikki huutavat:
»Kunnia hänelle!»
10Herran valtaistuin on taivaan vesien yllä,
hän hallitsee kuninkaana iäti.
11Herra antaa voiman kansalleen,
rauhalla hän kansaansa siunaa.
https://www.youtube.com/watch?v=JicXI8GRGdM
Virsi 459 - Taivaat kaikki valtiaansa
-
Psalmi 30
Herran hyvyys on loppumaton
1Daavidin psalmi. Temppelin vihkimisjuhlan laulu.
2Minä ylistän sinua, Herra.
Sinä nostit minut syvyyksistä,
et jättänyt minua vihollisteni pilkattavaksi.
3Herra, minun Jumalani,
sinua minä huusin avuksi,
ja sinä teit minut terveeksi.
4Herra, sinä pelastit minut tuonelasta.
Hautaan vaipuvien joukosta
sinä toit minut takaisin elämään.
5Laulakaa Herralle, te Herran palvelijat,
ylistäkää hänen pyhää nimeään!
6Hänen vihansa kestää vain hetken,
hänen hyvyytensä läpi elämän.
Illalla on vieraana itku
mutta aamulla ilo.
7Minä sanoin menestyksen päivinä:
»Ikinä minä en horju.»
8Hyvyydessäsi sinä, Herra,
olit auttanut minut vuorille turvaan.
Kun sitten käänsit pois kasvosi,
minä hätäännyin.
9Sinua, Herra, minä huusin,
Jumalani, sinulta rukoilin armoa:
10»Mitä hyötyä on siitä, jos minä kuolen,
jos vaivun hautaan?
Ylistääkö maan multa sinua,
julistaako se sinun uskollisuuttasi?
11Herra, kuule minua ja ole minulle armollinen!
Herra, ole sinä minun auttajani!»
12Sinä muutit itkuvirteni karkeloksi,
riisuit yltäni suruvaatteen
ja puit minut ilon pukuun.
13Siksi minä laulan sinulle kiitoslaulun,
laulan koko sydämestäni enkä vaikene.
Herra, minun Jumalani,
sinua minä ylistän
https://www.youtube.com/watch?v=UMaJ4X1oPEM
Muistan päivää autuasta, VK 312
-
Psalmi 32
Synnintunnustus ja anteeksianto
1Daavidin virsi.
Autuas se,
jonka pahat teot on annettu anteeksi,
jonka synnit on pyyhitty pois.
2Autuas se ihminen,
jolle Herra ei lue viaksi hänen syntiään
ja jonka sydämessä ei ole vilppiä.
3Niin kauan kuin minä vaikenin synnistäni,
ruumiini riutui ja kuihtui.
Päivät päästään minä huusin tuskassani.
4Öin ja päivin kätesi painoi minua raskaana.
Minun elämänvoimani haihtui
niin kuin kosteus kesän helteessä. (sela)
5Minä tunnustin sinulle syntini,
en salannut pahoja tekojani.
Minä sanoin: »Tunnustan syntini Herralle.»
Sinä annoit anteeksi pahat tekoni,
otit pois syntieni taakan. (sela)
6Rukoilkoot kaikki palvelijasi sinua
hädän hetkellä.
Vaikka suuret vedet tulvisivat,
ne eivät heihin ulotu.
7Sinä olet minulle turvapaikka,
sinä varjelet minut vaarasta.
Riemuhuudot kajahtavat ympärilläni,
kun sinä autat ja pelastat. (sela)
8»Minä opetan sinua», sanoo Herra,
»minä osoitan sinulle oikean tien.
Minä neuvon sinua,
katseeni seuraa askeleitasi.»
9Älkää olko kuin järjettömät eläimet,
kuin muulit ja hevoset,
joita täytyy hillitä suitsilla ja kuolaimilla,
muuten ne eivät suostu ohjattaviksi.
10Jumalaton saa osakseen paljon tuskaa,
mutta Herran armo ympäröi
sen, joka häneen turvaa.
11Iloitkaa ja riemuitkaa Herrasta, te vanhurskaat!
Kohottakaa riemuhuuto, te oikeamieliset!
SV 5 Sun armoasi anomaan
https://www.youtube.com/watch?v=KDYzYt21ZGY
1. Sun armoasi anomaan
ja näkemättä uskomaan
opeta, Herra väkevin,
näin pyydän mielin hätäisin.
2. Suo rohkeutta, että saan
päällesi heittää kokonaan
puutteeni, suuret syntini
ja sinuun panna toivoni.
3. En kyllin ole köyhtynyt.
Rakkaampi olisitkin nyt,
jos armossasi kasvaisin,
runsaampaa rauhaa nauttisin.
4. Näin köyhänä ja kurjana
ja sokeana, rampana
luoksesi auta tulemaan,
niin että vapahduksen saan.
5. Suo, että aina valvoisin,
lupauksiisi luottaisin.
Veresi synnit pyyhkisi
ja rauhan toisi sieluuni.
6. Nyt heitän kaikki vikani
päällesi, Vapahtajani.
Kun kärsit, kuolit tähteni,
rauhoita omatuntoni.
7. Kun oma pohja vajoaa,
niin armo yhä kannattaa.
Sen päällä, niin kuin kallion,
minulla turvapaikka on.
Johan Holmberg 1743, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1893, J. Haavio 1971, H. Lipiäinen 2013
-
Psalmi 33
Virittäkää Herralle uusi laulu!
1Riemuitkaa Herrasta, te vanhurskaat,
oikeamieliset, ylistäkää häntä!
2Kiittäkää Herraa lyyran sävelillä,
näppäilkää harppujen kymmentä kieltä.
3Virittäkää hänelle uusi laulu,
soittakaa kauniisti,
huutakaa riemunne julki.
4Herran sana on tosi ja varma.
Hän on uskollinen
ja osoittaa sen teoissaan.
5Hän tahtoo oikeutta ja vanhurskautta,
hänen uskollisuutensa täyttää maan.
6Herra on sanallaan luonut taivaat,
suunsa henkäyksellä tähtien joukot.
7Kuin leiliin hän on koonnut merien vedet
ja varastoihinsa syvyyden virrat.
8Vaviskoon Herran edessä kaikki maa,
koko maanpiiri pelätköön häntä.
9Mitä hän sanoi, se tapahtui,
mitä hän käski, se pysyi.
10Herra on kumonnut kansojen päätökset
ja tehnyt tyhjiksi ihmisten aikeet.
11Mutta Herran päätökset pysyvät iäti,
hänen ajatuksensa polvesta polveen.
12Onnellinen se kansa,
jonka jumala on Herra,
kansa, jonka Herra on omakseen valinnut.
13Taivaastaan Herra katsoo meitä,
hän näkee kaikki ihmislapset.
14Korkeudestaan hän valvoo maata,
kaikkia jotka siinä asuvat,
15joiden sydämen hän itse on luonut,
joiden teot hän kaikki tuntee.
16Ei voita kuningas väkensä voimalla,
ei sankari selviydy omin avuin.
17Pettävä on hevonen pelastajaksi,
sen voima ei vie turvaan.
18Mutta Herran silmä on niiden yllä,
jotka palvelevat häntä
ja luottavat hänen uskollisuuteensa.
19Hän pelastaa heidät kuoleman vaaroista
ja auttaa nälkävuosien yli.
20Me odotamme hartaasti Herraa,
hän on meidän turvamme ja kilpemme.
21Hän on meidän sydämemme ilo,
hänen pyhään nimeensä me luotamme.
22Herra, tue meitä uskollisesti,
kun me panemme toivomme sinuun.
https://www.youtube.com/watch?v=7JZn6B2PB9o
-
Psalmi 34
Pelastuneen kiitoslaulu
1Daavidin psalmi. Daavid lauloi sen lähdettyään Abimelekin luota. Abimelek oli lähettänyt Daavidin pois, kun tämä oli tekeytynyt mielipuoleksi.
2Minä tahdon aina ylistää Herraa,
lakkaamatta laulaa hänelle kiitosta!
3Herran hyvyyden tähden
minä ylistän itseäni onnelliseksi.
Maan hiljaiset kuulevat sen ja iloitsevat.
4Tulkaa, kiittäkää minun kanssani Herraa,
kunnioittakaamme yhdessä hänen nimeään!
5Minä käännyin Herran puoleen,
ja hän vastasi minulle.
Hän vapautti minut kaikesta pelosta.
6Ne, jotka katsovat häneen, säteilevät iloa,
heidän kasvonsa eivät punastu häpeästä.
7Minä olin avuton ja huusin apua.
Herra kuuli minua
ja pelasti minut kaikesta hädästä.
8Herran enkeli on asettunut vartioon.
Hän suojaa niitä, jotka palvelevat Herraa,
ja pelastaa heidät.
9Katsokaa, nähkää omin silmin!
Maistakaa, katsokaa Herran hyvyyttä!
Onnellinen se, joka turvaa häneen.
10Pelätkää Herraa, te hänen pyhänsä!
Mitään ei puutu niiltä, jotka häntä pelkäävät.
11Nuoret leijonatkin uupuvat ja näkevät nälkää,
mutta sillä, joka turvaa Herraan, on kaikkea kyllin.
12Tulkaa, lapset, ja kuulkaa minua!
Minä opetan teille, mitä on Herran pelko.
13Jos odotat elämältä hyvää
ja toivot pitkää ikää,
14niin varo kieltäsi,
älä päästä huulillesi petoksen sanaa.
15Karta pahaa ja tee hyvää,
pyri sopuun, rakenna rauhaa!
16Herran silmät katsovat vanhurskaita,
hänen korvansa kuulevat heidän avunhuutonsa.
17Herra kääntyy pahantekijöitä vastaan,
heidän muistonsakin hän hävittää maan päältä.
18Kun vanhurskaat huutavat apua, Herra kuulee
ja pelastaa heidät kaikesta hädästä.
19Herra on lähellä niitä, joilla on särkynyt sydän,
hän pelastaa ne, joilla on murtunut mieli.
20Monet vaivat kohtaavat vanhurskasta,
mutta kaikista niistä Herra hänet vapauttaa.
21Herra varjelee häntä,
ei yksikään hänen luunsa murru.
22Jumalattoman tuhoaa hänen oma pahuutensa,
tuomion saavat vanhurskaan vihamiehet.
23Niitä, jotka turvaavat Herraan,
ei kohtaa tuomio.
Hän lunastaa heidät vapaiksi.
https://www.youtube.com/watch?v=bCYZI33gD0U
VK 374 Mitä silloin multa puuttuu
-
Psalmi 36
Pahuuden ansat ja Jumalan apu
1Laulunjohtajalle. Herran palvelijan Daavidin psalmi.
2Synti kuiskii väärintekijän sydämessä
niin ettei hän enää pelkää Jumalaa.
3Synti kiehtoo hänen silmänsä
niin ettei hän näe eikä vihaa vikojaan.
4Hänen sanansa ovat pahat ja petolliset,
hän hylkää viisauden ja toimii väärin.
5Vuoteessakin hän punoo juoniaan.
Hän on tiellä, joka johtaa harhaan,
pahaa hän ei kaihda.
6Herra, sinun armosi on avara kuin taivas,
pilviin ulottuu sinun totuutesi.
7Vanhurskautesi on vuoria korkeampi
ja oikeutesi kuin syvyyksien syvyys.
Ihmistä ja eläintä sinä autat, Herra.
8Ihmeellinen on sinun armosi, Jumala!
Sinun siipiesi suojaan
rientävät ihmislapset.
9Sinä ruokit heidät talosi runsain antimin
ja annat heidän juoda ilosi virrasta.
10Sinun luonasi on elämän lähde,
sinun valostasi me saamme valon.
11Herra, suo armosi ja hyvyytesi
niille, jotka tuntevat sinut
ja joilla on vilpitön sydän.
12Älä anna ylpeän minua tallata
äläkä pahan karkottaa minua kodistani.
13Katso, tuonne ovat kaatuneet vääryydentekijät!
Heidät on lyöty, he eivät voi nousta.[/i]
-
Psalmi 37
Vanhurskaat perivät maan
1Daavidin psalmi.
Älä kiivastu pahantekijöille,
älä kadehdi väärintekijöitä.
2He kuihtuvat hetkessä niin kuin ruoho,
lakastuvat kuin kedon vehreys.
3Luota Herraan ja tee hyvää,
niin saat asua maassasi,
turvallisilla laidunmailla.
4Saat nauttia Herran hyvyyttä,
hän antaa sinulle mitä sydämesi toivoo.
5Anna tiesi Herran haltuun,
turvaa häneen.
Hän pitää sinusta huolen!
6Hän antaa syyttömyytesi käydä esiin
kirkkaana kuin aamun valo.
Sinun oikeutesi loistaa kuin keskipäivän aurinko.
7Ole ääneti Herran edessä,
odota hänen apuaan!
Älä kadehdi sitä, joka menestyy elämässään,
sitä, jonka kaikki juonet onnistuvat.
8Malta mielesi, hillitse vihasi!
Älä kiivastu –
se johtaa vain pahaan!
9Väärintekijät joutuvat tuhoon,
mutta ne, jotka panevat toivonsa Herraan,
saavat periä maan.
10Vielä hetki –
ja jumalatonta ei enää ole!
Sinä katsot hänen asuinpaikkaansa –
se on tyhjä!
11Mutta nöyrät perivät maan,
he saavat osakseen onnen ja rauhan.
12Jumalaton punoo juonia vanhurskasta vastaan
ja irvistelee hänelle vasten kasvoja.
13Herra nauraa jumalattomalle,
hän tietää, että tilinteon päivä tulee.
14Jumalattomat paljastavat miekkansa,
jännittävät jousensa
kaataakseen köyhän ja avuttoman,
surmatakseen suoran tien kulkijat.
15Mutta heidän miekkansa osuu heidän omaan sydämeensä
ja heidän jousensa särkyy.
16Vanhurskaalla on enemmän iloa vähistä varoistaan
kuin jumalattomalla paljosta tavarastaan.
17Jumalattomien mahti murtuu,
mutta vanhurskaiden tukena on Herra.
18Herra pitää huolen omiensa jokaisesta päivästä,
eikä heidän perintöosansa koskaan häviä.
19He eivät kärsi puutetta kovinakaan aikoina,
nälän päivinä heillä on kyllin syötävää.
20Mutta jumalattomat tuhoutuvat,
Herran viholliset katoavat kuin laidunten vihreys,
he haihtuvat savuna ilmaan.
21Jumalaton ottaa lainaa mutta ei maksa takaisin,
vanhurskas on hyväsydäminen ja antaa omastaan.
22Ne, joita Herra siunaa, saavat periä maan,
ne, jotka hän kiroaa, joutuvat perikatoon.
23Kun Herra ohjaa askeleita,
ihminen kulkee oikeaa tietä.
24Jos hän horjahtaakin, ei hän suistu maahan,
sillä Herra pitää häntä kädestä.
25Olen elänyt pitkän elämän,
nuoruudesta vanhuuteen saakka.
Koskaan en ole nähnyt vanhurskasta hylättynä
enkä hänen lapsiaan kerjäämässä leipää.
26Vanhurskas on antelias ja lainaa mielellään,
ja myös hänen lapsillaan on siunaus.
27Karta pahaa ja tee hyvää,
niin saat aina asua maassasi.
28Herra rakastaa oikeutta.
Hän ei hylkää omiaan
vaan varjelee heitä iäti,
mutta jumalattomien suku sammuu.
29Vanhurskaat perivät maan
ja asuvat siinä aina.
30Vanhurskaan suu puhuu viisautta,
hänen kielensä kertoo, mikä on oikein.
31Hänellä on sydämessään Jumalan laki,
eivätkä hänen askeleensa horju.
32Jumalaton väijyy vanhurskasta
ja vaanii tilaisuutta tappaakseen hänet.
33Herra ei jätä omaansa jumalattoman armoille
vaan osoittaa hänet syyttömäksi oikeuden edessä.
34Pane toivosi Herraan, kulje hänen tietään!
Hän korottaa sinut,
sinä saat periä maan
ja nähdä jumalattomien tuhon.
35Minä näin jumalattoman voimansa tunnossa,
hän rehotti kuin piikkipensas kukassaan.
36Hetken kuluttua häntä ei enää ollut,
minä etsin häntä mutta en löytänyt mistään.
37Katsele nuhteetonta, tarkkaile rehellistä –
rauhan miehellä on tulevaisuus!
38Pahantekijät tuhoutuvat kaikki tyynni,
jumalattomia odottaa perikato.
39Mutta vanhurskaat saavat avun Herralta,
hän on heidän turvansa ahdingon aikana.
40Herra auttaa heitä ja vapauttaa heidät.
Hän päästää heidät jumalattomien käsistä,
pelastaa heidät, kun he pakenevat hänen suojiinsa.
-
Psalmi 38
Kärsivän rukous
1Daavidin psalmi. Lauletaan muistutusuhria uhrattaessa.
2Herra, älä rankaise minua vihassasi,
älä kiivaudessasi minua kurita!
3Sinun nuolesi ovat tunkeutuneet minuun,
sinun kätesi on painanut minut maahan.
4Ruumiissani ei ole tervettä paikkaa,
koska sinä olet minuun vihastunut.
Pahojen tekojeni tähden
eivät jäseneni saa rauhaa.
5Syntieni kuorma käy yli voimieni,
se on raskas taakka,
raskaampi kuin jaksan kantaa.
6Minun haavani märkivät ja löyhkäävät
– se on mielettömyyteni syytä.
7Olen painunut kumaraan, vääntynyt vääräksi.
Aamusta iltaan minä kuljen surusta synkkänä.
8Lanteeni ovat tulessa,
ruumiissani ei ole tervettä paikkaa.
9Olen lopussa, rikki lyöty,
sydämeni huutaa tuskasta.
10Herra, sinä tiedät, mitä minä kaipaan,
huokaukseni ovat tulleet sinun korviisi.
11Sydämeni värisee, voimani hupenevat,
silmieni valo sammuu.
12Ystäväni ja naapurini karttavat minua
onnettomuuteni tähden,
omaiseni pysyvät loitolla.
13Minun henkeäni uhataan
ja minulle viritetään ansoja.
Vihamieheni suunnittelevat pahaa
ja syytävät uhkauksiaan.
He punovat kavalia juonia kaiken aikaa.
14Minä olen kuin kuuro – en kuule mitään,
olen kuin mykkä – en suutani avaa.
15Minä en enää mitään ymmärrä,
en voi sanoa sanaakaan vastaan.
16Herra, sinun apuasi minä odotan.
Herra, minun Jumalani, sinä vastaat minulle.
17Minä pyydän: älä anna vihamiesteni iloita,
älä anna heidän ilkkua, kun jalkani horjuu!
18Minä olen luhistumisen partaalla,
tuskani ei hetkeksikään hellitä.
19Minä tunnustan rikkomukseni,
olen murheellinen syntieni tähden.
20Mutta vihamieheni ovat voimissaan,
monet vihaavat minua ilman syytä.
21He palkitsevat hyvän pahalla,
syyttävät minua,
vaikka olen tahtonut heille hyvää.
22Herra, älä hylkää minua!
Jumalani, älä ole niin kaukana!
23Riennä auttamaan,
Herra, minun pelastajani!
Elämä on meri vK 482
https://www.youtube.com/watch?v=MeWRR8lkUcI
-
Psalmi 39
Elämän katoavaisuus
1Laulunjohtajalle. Jedutunin mukaan. Daavidin psalmi.
2Minä ajattelin: »Olen varuillani,
etten syyllisty puheissani syntiin.
Minä sinetöin suuni, pysyn vaiti,
kun jumalattomia on paikalla.»
3Niin minä pidin suuni kiinni, olin mykkänä,
minä vaikenin, mutta turhaan:
tuskani vain yltyi.
4Sydämeni oli kuin tulessa,
huokaukseni olivat kuumat kuin liekki.
Minun täytyi avata suuni ja puhua.
5Herra, anna minun muistaa,
että elämäni päättyy,
että päivilleni on pantu määrä.
Opeta minua ymmärtämään,
kuinka katoavainen minä olen!
6Vain kourallisen päiviä sinä annoit minulle,
elämäni on sinun silmissäsi
kuin ohikiitävä hetki.
Vain tuulenhenkäys ovat ihmiset,
kaikki tyynni. (sela)
7Ihminen tulee ja menee,
katoaa kuin varjo.
Turhaan hän hyörii ja kokoaa omaisuutta,
ei hän tiedä, kenen käsiin se joutuu.
8Herra, onko minulla vielä toivoa?
Kaikki on sinun varassasi.
9Päästä minut kaikista synneistäni,
älä anna minun joutua houkkien häväistäväksi.
10Minä olen nyt vaiti, en avaa suutani,
sillä sinulta tulee kaikki.
11Ota vitsauksesi minun päältäni,
en kestä enää kätesi iskuja.
12Kun sinä kuritat ja rankaiset ihmistä
hänen syntiensä vuoksi,
sinä teet lopun hänen kukoistuksestaan,
niin kuin koi tuhoaa vaatteen.
Vain tuulenhenkäys ovat kaikki ihmiset! (sela)
13Kuule rukoukseni, Herra,
ota vastaan avunhuutoni.
Älä ole kuuro minun itkulleni!
Minä olen muukalainen, etsin sinulta turvaa,
olen koditon niin kuin olivat isänikin.
14Käännä pois syyttävä katseesi,
jotta saisin jälleen iloita,
ennen kuin menen pois
eikä minua enää ole.
https://www.youtube.com/watch?v=BwXmWee6d0I
-
Psalmi 40
Herra kuulee huutoni
1Laulunjohtajalle. Daavidin psalmi.
2Hartaasti minä odotin Herraa,
ja hän kumartui minun puoleeni
ja kuuli huutoni.
3Hän veti minut ylös syvästä kuopasta,
upottavasta liejusta.
Hän nosti minut kalliolle,
antoi lujan pohjan askelteni alle.
4Hän antoi suuhuni uuden virren,
kiitoslaulun Jumalamme ylistykseksi.
Tämän kuulevat monet, tuntevat pyhää pelkoa
ja turvaavat Herraan.
5Hyvä on sen osa,
joka luottaa Herraan,
ei etsi apua pahan voimilta
eikä käänny niiden puoleen,
jotka valhetta palvelevat.
6Herra, minun Jumalani,
kukaan ei ole sinun vertaisesi!
Sinä olet tehnyt suuria tekoja,
sinä ajattelet meidän parastamme.
Minä haluan kertoa teoistasi –
niitä on enemmän kuin voin luetella.
7Teurasuhria ja ruokauhria sinä et halua,
polttouhria ja syntiuhria sinä et pyydä,
mutta sinä teit minulle kuulevat korvat.
8Siksi minä sanoin:
»Nyt olen tullut, Herra.
Kirjaan on kirjoitettu,
mitä minun pitää tehdä.
9Jumalani, minä täytän mielelläni tahtosi,
sinun lakisi on minun sydämessäni.»
10Minä julistan sinun vanhurskauttasi
temppeliin kokoontuneelle kansalle,
en lakkaa siitä puhumasta.
Herra, sinä tiedät sen!
11Minä en ole pitänyt vanhurskauttasi omana tietonani,
olen puhunut sinun uskollisuudestasi
ja pelastusteoistasi.
En ole salannut juhlakansalta,
kuinka hyvä ja uskollinen sinä olet ollut.
12Herra, ethän ota minulta pois armoasi!
Sinun hyvyytesi ja uskollisuutesi
varjelkoon minua aina.
13Onnettomuudet saartavat minut,
niitä on lukematon määrä!
Syntini ovat minut vanginneet,
vieneet silmieni valon,
niitä on enemmän
kuin hiuksia päässäni,
rohkeuteni on kadonnut.
14Herra, ole armollinen, pelasta minut!
Herra, riennä avukseni!
15Pilkka ja häpeä niille,
jotka väijyvät henkeäni!
Perääntykööt lyötyinä kaikki,
jotka tahtovat minulle pahaa.
16Kauhistukoot onnettomuuttaan
ne, jotka ilkkuvat minulle: »Siitä sait!»
17Mutta ne, jotka kysyvät tahtoasi,
iloitkoot ja riemuitkoot sinusta.
Ne, jotka panevat toivonsa sinuun,
saakoot aina sanoa: »Suuri on Herra!»
18Minä olen köyhä ja avuton,
mutta sinä, Herra, pidät minusta huolen.
Sinä olet apuni ja pelastajani.
Jumalani, älä viivy!
https://www.youtube.com/watch?v=Sp4itGaKQHY
-
SV 132Sinuhun turvaan, Jumala |Haqvin Spegel psalmin 71 pohjalta 1688, suom. VK 1701, uud. C. G. von Essen 1867, VK-komiteat 1880 ja 1937Avaa virsi »
1. Sinuhun turvaan, Jumala,
jo vaivan alta päästä.
Minua kuule heikkoa
ja häpeästä säästä.
Armollinen,
nyt rukoilen,
armahda Kristuksessa.
Sä linnani,
saan turviisi
paeta taistellessa.
2. Herrani, olet toivoni
ja ainut auttajani,
hamasta nuoruudestani
väkevä vartijani.
Kun varjelit
ja suojelit
jo synnyinhetkelläni,
niin turvassa
on parhaassa
myös koko elämäni.
3. Jos sallit, Isä, vanhaksi
ja heikoksi mun tulla,
myös silloin ole tukeni
ja sauva vahva mulla.
Vihollinen
petollinen
kasvosi tahtoo peittää
ja kiusatun,
ahdistetun
niin epätoivoon heittää.
4. Voimasi anna voimaksi
tietäsi käydäkseni.
Sanasi anna oppaaksi,
valoksi vaiheitteni.
Kun pelastit
ja opetit
jo varhain nuoruudessa,
myös varjele
ja suojele
heikossa vanhuudessa.
5. Ken hyvyyttäsi milloinkaan
voi mitata maan päällä!
Sen tahdon muistaa ainiaan
ja kiittää siitä täällä.
Hyvyytesi,
totuutesi
nyt sydämeeni paina,
niin että myös
väkevät työs
voin julki tuoda aina.
6. Voimaasi tahdon julistaa
ja kiittää armostasi,
niin että lastenlapset saa
myös nähdä kunniasi.
Ei ääriä,
ei määriä
sun viisaudellasi.
Jos syvyyteen
viet hirmuiseen,
taas nostat voimallasi.
7. Suot suuriakin suruja,
oi Herra, minun maistaa.
Et silti ole kaukana,
suot päivän uuden paistaa.
Näin toivoni
ja voimani
uudistat armollasi.
Siis riemuitsen
ja kiitoksen
tuon pelastuksestasi.
-
SV 20Silmäisi eteen, Jeesus
1. Silmäisi eteen, Jeesus,
tuon sydämeni syyllisen
ja paljastan sen kurjuuden
silmäisi eteen, Jeesus.
2. Silmäisi eteen, Jeesus,
nyt syntieni taakan tuon
ja ikävöivän katseen luon
silmiisi helliin, Jeesus.
3. Silmäisi nähden, Jeesus,
tein syntiä ja rikoin lain.
Nyt tuomariini katson vain,
silmiisi helliin, Jeesus.
4. Silmiisi katson, Jeesus.
Jos tuomionkin kuulisin,
niin katson hyljättynäkin
silmiisi helliin, Jeesus.
Lars Stenbäck 1839, suom. Siionin Kannel 1881, J. Haavio 1971 uud. VK 1986
https://www.google.com/search?q=silm%C3%A4isi+eteen+jeesus&rlz=1C1JJTC_fiFI1084FI1084&oq=silm%C3%A4isi+eteen+jeesus&gs_lcrp=EgZjaHJvbWUqCggAEAAY4wIYgAQyCggAEAAY4wIYgAQyBwgBEC4YgAQyBggCEEUYPNIBCDY1MDBqMGo3qAIAsAIA&sourceid=chrome&ie=UTF-8#fpstate=ive&vld=cid:6b274adc,vid:caosLnErZQY,st:0
-
Psalmi 41
Sairaan rukous
1Laulunjohtajalle. Daavidin psalmi.
2Hyvä on sen osa,
joka pitää huolta avuttomasta.
Sitä ihmistä Herra auttaa hädän päivänä.
3Herra varjelee häntä,
ja hän saa elää.
Kaikki ylistävät hänen onneaan.
Herra ei jätä häntä vihamiesten armoille.
4Herra tukee häntä, kun hän on sairas,
ja nostaa hänet tautivuoteelta.
5Minä sanon:
Herra, armahda minua, tee minut terveeksi!
Minä olen tehnyt syntiä sinua vastaan.
6Viholliseni toivovat minulle pahaa:
»Kunpa hän pian kuolisi,
kunpa hänen nimensäkin unohtuisi!»
7Jos joku tulee minua katsomaan,
hän puhuu tyhjänpäiväisiä.
Hän tarkkailee minua ilkein ajatuksin,
lähtee pois ja ryhtyy heti parjaamaan.
8Vihamieheni punovat juonia minua vastaan
ja kuiskuttelevat keskenään:
9»Häneen on iskenyt kalman koura,
ei hän siltä sijaltaan enää nouse!»
10Vieläpä ystäväni, johon luotin
ja joka söi minun pöydässäni,
kääntyy kopeasti minua vastaan.
11Ole sinä, Herra, minulle armollinen,
nosta minut jalkeille,
niin minä annan heille, mitä he ovat ansainneet.
12Kun viholliseni eivät saa minusta voittoa,
minä tiedän, että sinä rakastat minua.
13Sinä tuet minua, koska olen nuhteeton,
sinä annat minun aina olla lähelläsi.
14Ylistetty olkoon Herra, Israelin Jumala,
iankaikkisesta iankaikkiseen!
Aamen. Aamen.
https://www.youtube.com/watch?v=UH6dXky34XQ
Vaivaisten turva ainoa
-
Psalmi 42
Sieluni janoaa Jumalaa
1Laulunjohtajalle. Korahilaisten virsi.
2Niin kuin peura janoissaan etsii vesipuroa,
niin minä kaipaan sinua, Jumala.
3Minun sieluni janoaa Jumalaa, elävää Jumalaa.
Milloin saan tulla temppeliin,
astua Jumalan kasvojen eteen?
4Kyyneleet ovat leipäni päivin ja öin,
kun minulta alati kysytään: »Missä on Jumalasi?»
5Tuskassani minä muistelen,
miten kuljin temppeliin juhlasaatossa
ilon ja kiitoksen kaikuessa,
juhlakansan suuressa joukossa.
6Miksi olet masentunut, sieluni,
miksi olet niin levoton?
Odota Jumalaa! Vielä saan kiittää häntä,
Jumalaani, auttajaani.
7Kun masennus valtaa mieleni,
minä ajattelen sinua
täällä Jordanin lähteillä ja Hermonilla,
Misearinvuorella.
8Syvyys huutaa syvyydelle,
kun sinun koskesi pauhaavat –
kaikki sinun tyrskysi ja aaltosi
ovat vyöryneet ylitseni.
9Päivällä Herra antaa armonsa vallita,
yöllä saan laulaa hänen kiitostaan
ja rukoilla elävää Jumalaa.
10Minä sanon: Jumala, kallioni,
miksi olet unohtanut minut?
Miksi minun täytyy kulkea surusta synkkänä,
kärsiä vihollisen sortoa?
11Tuska viiltää minua luihin ja ytimiin,
kun vihamieheni herjaavat minua
ja huutelevat kaiken päivää:
»Missä on Jumalasi?»
12Miksi olet masentunut, sieluni,
miksi olet niin levoton?
Odota Jumalaa! Vielä saan kiittää häntä,
Jumalaani, auttajaani.
https://www.youtube.com/watch?v=ElVVQ7LzPtw
Peura janoissansa
-
Yksi pieni vinkki psalmien lukemisiin.
Itseäni mietitty joskus miksi näen asiat erilailla ja sitten keskusteltuani ja mietittyäni tulin tulokseen, että ihmiset katsovat asioita eriperspektiivistä.
Itse tykkään kai rukoilla tai jostain syystä katson asioita aina ylhäältä.
Siis mun mieli on että katson asioita ja tilanteita ylhäältä mielessäni, vähän kun ihmiset kun rukoilee, niin ne alkaa Isämme taivaassa ja sitten ne rukoilee läheistensä ja vihamiesten ja kalastajien puolesta tai joidenkin.
Silloin kun ne rukoilee Isä siunaa Jeesuksen nimessä, niin minusta he samalla ovat vähän niin kuin katsomassa tilannetta ylhäältä. Voinen olla väärässä yleensä olen.
No joka tapauksessa. öö ,istä nyt kirjoitinkaan, siis niinku, kun lukee psalmeja ja katsoo tilannetta ylhäältä päin ja näkee sen isomman kuvan tilanteesta, niin psalmista tulee erilainen ja psalmin kirjoittajan kanssa on tilanteessa ja tuntee hänet ja samaistuu siihen.
Ihan pimeetä kerrontaa multa taas, mutta kerran kun luin jotain psalmia, niin koin samaa alakuloa ja tunsin kuin oisin ollut vieressä tän jonkun kun nojasi alakuloissaan paimentajan keppiinsä ja valitti katkerasti Herrallemme.
Hmm, tarvinnenkohan ammattiapua, no taitaa olla jo myöhäistä.
-
No kun nyt ollaan korkealla hengessä, niin jatketaan mielipuolista mietiskelyä.
Yritin kerran silloiselle tyttöystävälleni myös kertoa korkealentoisia asioita, kuten että Kekkosia oli monta ja avaruudessa on täysin symmetrisiä kuvioita, kuten Orionin tähtivyö tai jotain pikku Carlssensskärren, siis Carstenin kärryt, mitä ne on suomeksi, siis Otava tähti kuvioita ja muuta.
Onneksi nukahdin aika äkkiä ja aamulla eukko piti mua taas omituisena.
Siis niinku onneksi on körttibaari ja voi olla ja sekoilla, puuh, toivottavasti kirjoitan körttibaariin? Pikkaisen liikuttuneessa tilassa, hmm sauna olut ja yks.
https://www.youtube.com/watch?v=VtCiQoKykf0&ab_channel=Vin%C3%ADciusRuiz
-
Psalmi 46
Jumala on turvamme
1Laulunjohtajalle. Korahilaisten laulu. Korkea ääniala.
2Jumala on turvamme ja linnamme,
auttajamme hädän hetkellä.
3Sen tähden emme pelkää, vaikka maa järkkyy,
vaikka vuoret vaipuvat merten syvyyksiin.
4Meret pauhaavat ja kuohuvat,
vuoret vapisevat Jumalan suuruuden edessä. (sela)
5Virta ja kaikki sen haarat ilahduttavat Jumalan kaupunkia,
Korkeimman pyhiä asuinsijoja.
6Jumala on kaupunkinsa keskellä, kaupunki ei järky.
Hän auttaa sitä, kun aamu valkenee.
7Kansojen meri kuohuu, valtakunnat horjuvat,
maa järkkyy hänen äänestään.
8Herra Sebaot on kanssamme,
Jaakobin Jumala on turvamme. (sela)
9Tulkaa ja katsokaa Herran tekoja,
hänen voimansa herättää pelkoa kaikkialla.
10Koko maailmasta hän hävittää sodat,
hän särkee jousen ja taittaa keihään,
hän tuhoaa kilvet tulessa.
11»Lakatkaa te huolehtimasta!
Tietäkää, että minä olen Jumala,
kaikkia kansoja mahtavampi,
korkein koko maailmassa.»
12Herra Sebaot on kanssamme,
Jaakobin Jumala on turvamme. (sela)
https://www.youtube.com/watch?v=t4x5zZ2NOkU
Jumala ompi linnamme
-
Psalmit 49
Psalmi 49
Rikaskaan ei elä ikuisesti
1Laulunjohtajalle. Korahilaisten psalmi.
2Kuulkaa tämä, kaikki kansat,
kuunnelkaa, maan asukkaat,
3niin alhaiset kuin ylhäiset,
rikas ja köyhä yhtä lailla!
4Suuni puhuu tiedon sanoja,
sydämeni pohtii viisautta.
5Minä tahdon tutkistella mietelauseita,
ratkoa arvoituksia lyyraa soittaen.
6Miksi pelkäisin pahana päivänä,
kun petturien kavaluus saartaa minut?
7He luottavat rikkauteensa,
kerskailevat suurella omaisuudellaan.
8Mutta henkeään ihminen ei voi lunastaa,
ei hän voi käydä kauppaa Jumalan kanssa.
9Elämän lunnaat ovat liian kalliit,
ne jäävät iäksi maksamatta.
10Ei ihminen elä ikuisesti,
ei hän vältä hautaa.
11Viisaatkin kuolevat, se on nähty,
yhtä lailla kuin tyhmät ja typerät.
Heidän omaisuutensa jää muille.
12Hauta on ikuisesti heidän kotinsa,
heidän asuntonsa ajasta aikaan,
vaikka he eläessään omistivat maat ja mannut.
13Rikkainkaan ihminen ei ole ikuinen,
eläinten tavoin hän lakkaa olemasta.
14Tämä on heidän tiensä, mielettömien tie,
ja yhä uudet ihmiset mieltyvät heidän puheisiinsa. (sela)
15Kuin lammaslauma he vaipuvat tuonelaan,
kuolema paimentaa heitä siellä.
Jo seuraavana päivänä
oikeamieliset kulkevat heidän ylitseen.
Tuonela on heidän asuinsijansa,
se kuihduttaa heidät.
16Mutta Jumala lunastaa minut,
hän tempaa minut tuonelan otteesta. (sela)
17Älä kadehdi, kun joku rikastuu,
kun hän kartuttaa talonsa omaisuutta.
18Kuollessaan hän ei ota mukaansa mitään,
hänen omaisuutensa ei seuraa häntä hautaan.
19Vaikka hän eläessään ihastelee osaansa
ja toiset kiittävät hänen menestystään,
20hänen täytyy mennä isiensä luo,
paikkaan, jossa ei valoa nähdä.
21Rikkainkaan ihminen ei ole ikuinen,
eläinten tavoin hän lakkaa olemasta.
https://www.youtube.com/watch?v=mLkajDVc0FU
-
Psalmi 50
Mitä Herra liitossaan vaatii
1Asafin psalmi.
Jumala, Herra Jumala, on puhunut
ja kutsunut koolle koko maanpiirin,
idän ääriltä kaukaiseen länteen saakka.
2Siionista, täydellisen kauniista,
Jumala ilmestyy kirkkaudessaan.
3Meidän Jumalamme tulee, hän ei enää vaikene.
Tuhon tuli kulkee hänen edellään,
myrsky raivoaa hänen ympärillään.
4Hän kutsuu todistajikseen taivaan ja maan,
hän vaatii kansansa tilille.
5»Kootkaa luokseni kaikki minun palvelijani,
jotka ovat uhrein tehneet kanssani liiton.»
6Taivaat julistavat Jumalan vanhurskautta.
Hän on oikeuden Jumala. (sela)
7»Kuule, kansani, mitä sinulle puhun,
kuule, Israel, mitä sinulta liitossani vaadin!
Minä olen Herra, sinun Jumalasi.
8En nuhtele sinua uhriesi tähden,
sillä polttouhrisi ovat aina edessäni.
9En vaadi härkää talostasi,
en vuohia tarhoistasi,
10sillä minun ovat kaikki metsän eläimet,
kaikki eläimet tuhansilla vuorilla.
11Minun ovat kaikki vuorten linnut
ja laaksojen moninaiset eläimet.
12Jos minun olisi nälkä, en sanoisi sitä sinulle,
sillä minun on koko maanpiiri, kaikki mitä on.
13Söisinkö härkien lihaa,
joisinko vuohien verta?
14Anna Jumalalle uhriksi kiitos,
täytä lupauksesi Korkeimmalle.
15Huuda minua avuksi hädän päivänä!
Minä pelastan sinut,
ja sinä kunnioitat minua.»
16Jumalattomalle Jumala sanoo:
»Miten sinä voit kertoa käskyistäni,
kuinka uskallat puhua minun liitostani,
17sinä, joka et ota vastaan ojennusta
vaan heität käskyni selkäsi taakse?
18Jos näet varkaan, otat hänet ystäväksi,
pidät yhtä avionrikkojien kanssa.
19Sinä annat suusi puhua pahaa,
kielesi punoa petosta.
20Sinä istut ja puhut pahaa veljestäsi,
panettelet oman äitisi poikaa.
21Pysyisinkö hiljaa, kun sinä teet noin?
Sinä luulet, että minä olen sinun kaltaisesi.
Mutta minä panen sinut vastaamaan teoistasi,
asetan sinut tuomiolle.
22Ymmärtäkää tämä, te jotka unohdatte Jumalan!
Muuten minä raatelen teidät,
eikä pelastajaa ole.
23Joka uhraa kiitosta, se kunnioittaa minua.
Joka pysyy oikealla tiellä,
saa nähdä, kuinka Jumala pelastaa.»
Kuule Israel ! https://www.youtube.com/watch?v=urJycbrqPpY
-
Psalmi 51
Minä tunnustan syntini
1-2Laulunjohtajalle. Daavidin psalmi, profeetta Natanin käytyä hänen luonaan sen vuoksi, että hän oli koskenut Batsebaan.
3Jumala, ole minulle armollinen hyvyydessäsi,
pyyhi pois minun syntini suuren laupeutesi tähden.
4Pese minut puhtaaksi rikoksestani
ja anna lankeemukseni anteeksi.
5Minä tiedän pahat tekoni,
minun syntini on aina minun edessäni.
6Sinua, sinua vastaan olen rikkonut,
olen tehnyt vastoin sinun tahtoasi.
Oikein teet, kun minua nuhtelet,
ja syystä sinä minut tuomitset.
7Syntinen olin jo syntyessäni,
synnin alaiseksi olen siinnyt äitini kohtuun.
8Mutta sinä tahdot sisimpääni totuuden –
ilmoita siis minulle viisautesi!
9Vihmo minut puhtaaksi iisopilla
ja pese minut lunta valkeammaksi.
10Suo minun kuulla ilon ja riemun sana,
elvytä mieli, jonka olet murtanut.
11Käännä katseesi pois synneistäni
ja pyyhi minusta kaikki pahat tekoni.
12Jumala, luo minuun puhdas sydän
ja uudista minut, anna vahva henki.
13Älä karkota minua kasvojesi edestä,
älä ota minulta pois pyhää henkeäsi.
14Anna minulle jälleen pelastuksen riemu
ja suo minun iloiten sinua seurata,
15niin opetan tiesi sinusta luopuneille,
ja he palaavat sinun luoksesi.
16Jumala, pelastajani,
päästä minut verivelasta,
niin minä riemuiten ylistän hyvyyttäsi.
17Herra, avaa minun huuleni,
niin suuni julistaa sinun kunniaasi.
18Jos toisin sinulle teurasuhrin,
se ei sinua miellytä,
polttouhriakaan et huoli.
19Murtunut mieli on minun uhrini,
särkynyttä sydäntä et hylkää, Jumala.
20Osoita Siionille laupeutesi
ja rakenna jälleen Jerusalemin muurit!
21Silloin otat taas vastaan määräuhrit,
ja alttarille tuodaan teurashärät.
https://www.youtube.com/watch?v=prPfQsjOJBk
Luostarin puutarhassa...
-
Artikkelitoimittaja Jussi Rytkönen: Sanassa lohdutetaan kaikkien aikojen ahdistunutta ihmistä
Julkaistu: ke 29.11. klo 18.50Poistuu: poistuu su 28.1.20242 004 käynnistys
Artikkelitoimittaja Jussi Rytkönen Tuusulasta puhuu hartaussarjassaan iltavirsistä. Tässä hartaudessa hän puhuu virrestä 561. (5/6)
Hartaudessa lauletaan virrestä 561 "Tästäkin päivästä tahtoisin kiittää" säkeistöt 1-3 ja 6-8. Virren esittää Radion kamarikuoro, johtajanaan Timo Nuoranne
https://areena.yle.fi/podcastit/1-61325335
-
Psalmi 53
Maailma ilman Jumalaa
1Laulunjohtajalle. Kuorolauluna. Daavidin virsi.
2Mieletön se, joka ajattelee:
»Ei Jumalaa ole.»
Turmeltuneita ovat ne,
jotka näin ajattelevat,
inhottavia heidän tekonsa.
Kukaan heistä ei tee hyvää.
3Jumala katsoo taivaasta maan ihmisiin,
hän tutkii, onko kellään ymmärrystä,
onko ketään, joka etsii Jumalaa.
4Kaikki he ovat hylänneet hänet,
kelvottomia kaikki tyynni!
Ei ole ketään, joka tekee hyvää,
ei yhtäkään.
5Eivätkö he mitään käsitä,
nuo väärintekijät?
He syövät minun kansaani,
syövät sitä kuin leipää.
He ovat unohtaneet Jumalan.
6Vielä he joutuvat kauhun valtaan
– ennennäkemättömän kauhun –
sillä Jumala lyö hajalle
kansansa vainoojien luut.
Jumala on heidät hylännyt,
ja häpeä on heidän osansa.
7Kunpa Siionista jo tulisi apu Israelille!
Kun Jumala kääntää kansansa kohtalon,
silloin Jaakob riemuitsee, Israel iloitsee.
https://www.youtube.com/watch?v=xt-LpBeWtBA
Siion apus ainoastaan VK 179
-
Psalmi 57
Minä ylistän sinua kansojen keskellä
1Laulunjohtajalle. Lauletaan niin kuin »Älä tuhoa». Runo, jonka Daavid sepitti, kun hän pakeni Saulia luolaan.
2Armahda minua, Jumala, armahda minua,
sinuun minä turvaan.
Minä kätkeydyn siipiesi suojaan,
kunnes myrsky on ohitse.
3Minä huudan avukseni Jumalaa, Korkeinta,
hän vie asiani päätökseen.
4Kun vainoojani herjaavat minua,
hän lähettää taivaasta avun ja pelastaa minut. (sela)
Hän antaa armonsa, hän on uskollinen!
5Ympärilläni on leijonia,
ne himoitsevat ihmislihaa.
Niiden hampaat ovat kuin keihäät ja nuolet,
niiden kieli kuin miekan terä.
6Jumala, kohotkoon kunniasi yli taivaitten,
kirkkautesi yli kaiken maan!
7He asettivat verkon tielleni
lannistaakseen minut.
He kaivoivat kuopan eteeni
mutta putosivat siihen itse. (sela)
8Jumala, sydämeni on levollinen,
mieleni on tyyni.
Minä tahdon laulaa ja soittaa!
9Herää, sydämeni,
herää, harppu, helky, lyyra,
minä tahdon herättää aamuruskon!
10Herra, minä ylistän sinua kansojen keskellä,
minä laulan kaikille kansoille sinun kiitostasi.
11Sinun armosi ulottuu taivaisiin,
sinun uskollisuutesi ylös pilviin.
12Jumala, kohotkoon kunniasi yli taivaitten,
kirkkautesi yli kaiken maan!
-
Rukoilkaamme. Kaikkivaltias, iankaikkinen Jumala, jonka kädessä on kaikki valta ja kaikkien kansojen oikeudet, katso laupiaasti niiden puoleen, jotka esimiehinä meitä hallitsevat, jotta sinun mahtavan kätesi avulla usko pysyisi loukkaamattomana ja isänmaan turvallisuus säilyisi kaikkina aikoina. Kristuksen, Herramme kautta.
V: Amen.
https://www.youtube.com/watch?v=6fB1iKyELiE
434 Kunnian Herraa palvelkaa
1.
Kunnian Herraa palvelkaa
kaikille siunaukseksi
armoa vieden avaraa
ihmisten vapaudeksi.
Riemu on suuri taivaassa,
tuhlaajalasten kotona,
aina kun syntinen kääntyy.
2.
Eloa kypsyy korjuuseen,
lyhyt on toiminnan hetki.
Turmion suureen synkkyyteen
rientävi ihmisten retki.
Kristusta jos ei tunneta,
kuljetaan ilman toivoa
kolkkoa kuolemaa kohti.
3.
Sydämin, suin ja kätten töin
avuksi kiiruhtakaamme.
Rukous nouskoon päivin, öin,
Herralta Hengen me saamme.
Hätä ja tuska maailman
suurempi on kuin aavistan.
Ken tahtoo kärsivää auttaa?
4.
Hopeat, kullat Herran on,
päiväni myös ovat Herran.
Aika kun saapuu tuomion,
lainaansa kysyy hän kerran.
Auta siis käymään tietäsi,
niin kuin sen kuljit, Herrani,
palvellen matkalla muita.
-
Psalmi 58
Jumala hävittäköön jumalattomat
1Laulunjohtajalle. Lauletaan niin kuin »Älä tuhoa». Daavidin runo.
2Ovatko tuomionne oikeita, te vallanpitäjät,
tuomitsetteko te ihmisiä oikein?
3Ette! Sydämenne halusta te teette maan päällä vääryyttä,
väkivallalle te raivaatte tietä.
4Väärämieliset ovat harhateillä syntymästään saakka,
äitinsä kohdusta asti ovat valehtelijat eksyksissä.
5Heidän myrkkynsä on kuin käärmeen myrkky,
he tukkivat korvansa, ovat kuin kuuro kyy,
6joka ei kuule käärmeenlumoojan ääntä,
vaikka tämä kuinka taitavasti lumoaisi.
7Jumala, revi hampaat heidän suustaan,
murskaa noiden leijonien leukaluut, Herra!
8Hajotkoot, haihtukoot he ilmaan kuin vesi.
Herra ampukoon nuolensa, niin että he sortuvat,
9menehtyvät kuin etana, joka kuivuu,
menehtyvät kuin keskenmennyt sikiö, joka ei näe valoa.
10Jo ennen kuin ohdakkeenne kasvavat piikkiryteiköksi,
myrsky tempaa ne kiukkuisesti pois.
11Vanhurskas saa iloita, sillä hän näkee koston hetken,
hän saa huuhtoa jalkansa jumalattomien veressä.
12Niin ihmiset sanovat:
»Vanhurskas kyllä palkitaan.
On sittenkin olemassa Jumala,
joka jakaa oikeutta maan päällä.»
https://www.youtube.com/watch?v=Q-YxSNv0TiE
VK 590
1.
Rauha ei saavu, jos emme me taivu
Luojamme tahtoa noudattamaan.
Orvoiksi jäämme, jos hylkäämme itse
ainoan turvamme melskeissä maan.
2.
Kiista ja ahneus maailman täyttää,
valta ja kilpailu vahvimpien.
Sorretut pelkäävät kadottavansa
elämän mielen ja tarkoituksen.
3.
Suola on mautonta, valheiden liejuun
totuuden puhtaus hukutetaan.
Pilkattu Herramme, kuitenkin kutsut
seuraasi heikkoja palvelemaan.
4.
Siksi on korkea aika nyt huutaa
kaikille meillekin: Seisahtukaa!
Katsokaa Kristusta, Ihmisen Poikaa,
rauhamme luojaa ja sovittajaa.
5.
Tuhoon vie tie, jolla määräämme itse,
rauha on käskyissä Jumalan lain.
Totuus on syntynyt jouluna seimeen:
rauha ja autuus on Lapsessa vain.
Marcus Lauesen 1973. Suom. Anna-Maija Raittila 1984. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Henrik Fibiger Nørfelt 1978.
-
Psalmi 61
Etsin siipiesi suojaa
1Laulunjohtajalle. Kielisoittimilla. Daavidin psalmi.
2Kuule huutoni, Jumala,
kuuntele rukoustani!
3Maan ääristä minä huudan sinua,
kun sydämeni nääntyy.
Sinä viet minut turvaan,
kalliolle, jolle itse en jaksaisi nousta.
4Sinä olet ollut turvani,
vahva linnoitus vihollista vastaan.
5Minä tahdon aina asua sinun luonasi,
minä etsin sinun siipiesi suojaa. (sela)
6Sinä, Jumala, olet kuullut lupaukseni,
olet antanut minullekin perintöosan,
jonka sinun palvelijasi saavat.
7Anna kuninkaalle elinvuosia,
hän hallitkoon sukupolvesta toiseen.
8Pysyköön hänen valtaistuimensa sinun edessäsi iäti!
Sinun armosi ja uskollisuutesi varjelkoon häntä.
9Silloin minä laulan sinun nimesi kunniaa ikuisesti
ja täytän lupaukseni päivästä päivään.
https://www.youtube.com/watch?v=KKCT8fgddpc
Sinuhun turvaan Jumala
-
SV 221Tuon tästä päivästä kiitoksen sulle
|Lars T. Nyberg 1745, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1893, VK 1938, L.-M. Renko 2015
https://www.youtube.com/watch?v=kkbsR0KUPI8
1. Tuon tästä päivästä kiitoksen sulle,
Herrani, levolle hiljentyen,
syntini, puutteeni tunnustaen.
Virheeni annatko anteeksi mulle?
Häilyvä, pelkäävä mieleni on,
tahtoni nöyrtymään taipumaton.
2. Kärsimyskruunusi mieleeni paina,
taivuta katsomaan ristiäsi.
Hautaathan syntini haavoihisi.
Jalkani johdata jälkiisi aina.
Rakkaaksi tee mulle autuuden tie.
Päivästä päivään näin kanna ja vie.
3. Rukoile, Jeesus, ja varjele silloin,
lepoon kun vaipua vuoteelle saan
enkä voi valvoa, rukoillakaan.
Nukkua suo minun rauhaasi illoin.
Rukoile minulle, armollisin,
uusia voimia, uskoakin.
4. Jos vielä lahjoitat huomenen uuden,
Henkesi minua kuljettakoon.
Salainen vilppini paljastukoon.
Päästä jo kahleista valheellisuuden.
Uudista minutkin ihmiseksi,
joka on sinulle kunniaksi.
-
Psalmi 62
Jumalan edessä minä saan rauhan
1Laulunjohtajalle. Jedutunin tapaan. Daavidin psalmi.
2Jumalan edessä mieleni hiljenee,
hän antaa minulle avun.
3Hän on kallio, hän on minun pelastukseni,
hän on linnani, minä en horju.
4Kuinka kauan te jatkatte syyttelyänne,
hyökkäätte kaikki kimppuuni?
Minä olen kuin kaatuva seinä tai luhistuva muuri.
5He juonittelevat syöstäkseen minut maahan,
he rakastavat valhetta.
Suullaan he siunaavat,
mutta sisimmässään he kiroavat. (sela)
6Hiljene, sieluni, Jumalan edessä!
Hän antaa minulle toivon.
7Hän on kallio, hän on minun pelastukseni,
hän on linnani, minä en horju.
8Jumalassa on pelastukseni ja kunniani.
Hän on luja kallio,
hänessä on turvani.
9Luottakaa aina Jumalaan,
tuokaa hänen eteensä kaikki mikä sydäntänne painaa!
Jumala on turvamme. (sela)
10Ihmisiin ei ole luottamista,
he ovat vain tuulenhenkäys.
Vaakakupissa he eivät paljon paina,
kaikki he ovat tyhjää ilmaa.
11Älkää luottako väkivaltaan,
älkää rakentako ryöstösaaliin varaan.
Vaikka omaisuutenne karttuu,
älkää kiinnittäkö siihen sydäntänne.
12Jumala on sanonut kerran,
kahdesti olen tämän kuullut:
Jumalan on valta.
13Sinun, Herra, on uskollisuus.
Sinä maksat ihmiselle
hänen tekojensa mukaan.
SV 15 Suo sydämeni temppelin
https://www.youtube.com/watch?v=fQvDxTPCZXQ
1. Suo sydämeni temppelin
aueta, Jeesukseni.
Sanalla, esimerkillä
käy opettajakseni.
Minulle, Jeesus, kirkasta
ristisi salaisuutta.
Henkesi anna armoa,
elämän voimaa uutta.
2. Taas tahdot minut, oppilaan,
sanasi kouluun panna.
Tee minut tarkkaavaiseksi,
Marian sydän anna.
Suo hyvä osa valita
juuressa jalkojesi.
Myös anna voimaa kulkea
jäljissä askeltesi.
3. Sokea tässä haluaa
sinulta johdatusta.
Siis aukaise mun silmäni,
valaise yöni musta.
Jo Hengen valo sytytä,
suo sanas kynttiläksi,
ja tahtoasi selvennä,
tee minut näkeväksi.
4. Arkana anon armoa
ja kärsivällisyyttä.
Vastaasi silti rimpuilen.
Tarvitsen ystävyyttä.
Sinulta pyydän lääkettä,
paranna sydämeni.
Sen älä anna jäätyä,
suo armo lämmökseni.
5. Kun sielun sota ahdistaa,
tee siihen rohkeaksi
ja vaeltajaa uupuvaa
lepoosi suostuvaksi.
Suo arkkiin tulla kyyhkysen,
se väsyy lentoihinsa.
Vain haavoissasi syntinen
saa turvakaupunkinsa.
6. Vieraaksi vaadi pöytääsi
suurissa pidoissasi.
Viinisi kaada maljaani,
ravitse mannallasi.
Laumaasi saanko kuulua,
lempeä Paimeneni?
Kun tiellä tahdon horjua,
oikaise askeleni.
7. Helmeä etsin kallista
aarteeksi sydämeni.
Se helmi olet ainoa,
Herrani, Jeesukseni.
Jos kaiken voisin antaa pois
luokseni tullaksesi,
niin sydämeni olla vois
aittana aarteillesi.
Johan Kahl 1745, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1894, VK 1938, VK 1986, M. Nuorva 2016
-
Psalmi 65
Kiitos Jumalalle hänen hyvistä lahjoistaan
1Laulunjohtajalle. Daavidin psalmi, laulu.
2Sinua, Jumala, me ylistämme Siionissa!
Me täytämme lupaukset,
jotka annoimme sinulle,
3sillä sinä kuulet rukouksen.
Sinun luoksesi kaikki ihmiset tulevat.
4Syntimme ovat meille liian raskaat,
mutta sinä annat ne anteeksi.
5Autuas se, jonka sinä valitset!
Hän saa tulla luoksesi
ja asua pyhäkössäsi.
Ravitse meidät huoneesi antimilla,
temppelisi pyhyydellä!
6Mahtavilla teoilla sinä, Jumalamme, vastaat meille,
sinä siunaat ja autat meitä.
Sinuun luottavat kaikki maan ääret
ja kaukaiset meren rannat.
7Sinä pystytit vuoret voimallasi,
sinun on valta ja väkevyys.
8Sinä tyynnytit merten pauhun,
aaltojen kuohun
ja kansojen kohinan.
9Maan äärissä ihmiset pelästyvät
nähdessään sinun tunnustekosi.
Sinä saat idän ja lännen maat
kohottamaan riemuhuudon!
10Sinä pidät huolta maasta ja annat sille sadetta,
sinä teet sen hedelmälliseksi.
Jumala, sinun virtasi on vettä täynnä.
Sinä kasvatat sadon ihmisille,
pidät maasta huolen.
11Sinä kastelet vaot,
tasoitat kynnetyn pellon,
pehmität sen sateilla
ja siunaat maan kasvun.
12Sinä seppelöit vuoden hyvyydelläsi.
Missä vaunusi kulkevat, siellä maa tiukkuu runsautta.
13Autio aro viheriöi,
kukkulat verhoutuvat juhlapukuun.
14Niityt ovat lammaslaumojen peitossa,
laaksot lainehtivat viljaa.
Koko maa riemuitsee ja laulaa.
https://www.youtube.com/watch?v=tnh6abVi0Vo
-
Psalmi 66
Kohottakaa riemuhuuto Jumalalle!
1Laulunjohtajalle. Psalmilaulu.
Kohota Jumalalle riemuhuuto, maa,
riemuitkaa, maan asukkaat!
2Laulakaa hänen nimensä kunniaa,
kiittäkää ja ylistäkää häntä.
3Sanokaa Jumalalle:
Kuinka pelottavia ovatkaan sinun tekosi!
Viholliset nöyrtyvät sinun edessäsi
suuren voimasi tähden.
4Koko maa kumartuu eteesi,
koko maa laulaa kiitostasi
ja ylistää nimeäsi. (sela)
5Tulkaa ja katsokaa Jumalan töitä.
Hän on tehnyt meille suuria tekoja.
6Hän muutti meren kuivaksi maaksi,
kuivin jaloin kansa kulki virran poikki.
Siksi me saamme iloita hänestä.
7Hän hallitsee voimallaan iäti,
hän pitää silmällä kansoja.
Älköön kukaan nousko kapinaan häntä vastaan. (sela)
8Ylistäkää meidän Jumalaamme, kaikki kansat,
antakaa ylistyksen kaikua!
9Hän antaa meille elämän,
hän ei salli jalkamme horjua.
10Sinä olet koetellut meitä, Jumala,
puhdistanut ahjossa kuin hopeaa.
11Sinä olet antanut meidän joutua verkkoon,
olet pannut orjuuden taakan harteillemme.
12Sinä olet antanut vihollisten ajaa ylitsemme,
me olemme joutuneet tuleen ja veteen,
mutta sinä olet avannut meille jälleen tien.
13Minä tuon sinun temppeliisi polttouhrit,
täytän lupauksen,
14jonka huuleni sinulle lausuivat,
jonka suuni puhui ahdingon hetkellä.
15Minä uhraan lihavia lampaita,
poltan pässejä tuoksuviksi uhreiksi,
minä valmistan sinulle härkiä ja vuohia. (sela)
16Tulkaa, kaikki jotka palvelette Jumalaa,
kuulkaa, kun minä kerron,
mitä Jumala on minulle tehnyt.
17Minä huusin häntä avukseni
ylistyslaulu jo kielelläni.
18Jos minulla olisi ollut paha mielessä,
ei Herra olisi kuullut minua,
19mutta hän kuunteli,
hän kuuli rukoukseni.
20Ylistetty olkoon Jumala!
Hän ei torjunut rukoustani
eikä kieltänyt minulta armoaan.
VK 329 Kiito nyt Herran
https://www.youtube.com/watch?v=NRhaP0YjnLE
-
Psalmi 67
Kaikki kansat ylistäkööt Jumalaa
1Laulunjohtajalle. Kielisoittimilla. Psalmi, laulu.
2Jumala olkoon meille armollinen ja siunatkoon meitä,
hän kirkastakoon meille kasvonsa. (sela)
3Silloin koko maa oppii tuntemaan sinun tiesi, Jumala,
ja kaikki kansat saavat tietää, että sinä autat.
4Ylistäkööt kansat sinua, Jumala,
ylistäkööt sinua kaikki kansat.
5Kansat iloitkoot ja riemuitkoot,
sillä sinä jaat niille oikeutta,
sinä johdatat kansakuntia maan päällä. (sela)
6Ylistäkööt kansat sinua, Jumala,
ylistäkööt sinua kaikki kansat.
7Maa on antanut satonsa.
Jumala, meidän Jumalamme, siunatkoon meitä yhä.
8Siunatkoon Jumala meitä,
ja palvelkoot häntä kaikki maan ääret.
https://www.youtube.com/watch?v=mhzmMAicuyQ
-
Psalmi 71
Vanhuksen rukous
1Herra, sinuun minä turvaan.
Älä milloinkaan hylkää minua.
2Sinä olet vanhurskas,
pelasta minut, vapahda minut!
Kuule minun pyyntöni ja auta minua.
3Ole minulle kallio, jonka suojaan saan paeta.
Sinä, joka tahdot pelastaa minut,
sinä olet minun kallioni ja vuorilinnani.
4Jumala, pelasta minut pahojen käsistä,
riistäjien ja sortajien vallasta.
5Sinä olet minun toivoni, Herra,
Herra, minun turvani nuoruudesta asti.
6Syntymästäni saakka olet ollut tukeni,
siitä saakka kun kohdusta minut päästit.
Sinulle minä aina laulan ylistystä.
7Monelle olen ollut ihmetyksen aihe,
mutta sinä olet luja turvani.
8Siksi minun suuni tulvii kiitosta
ja alati ylistää ihanuuttasi.
9Älä hylkää minua nyt vanhuuden päivinä,
älä jätä, kun voimani uupuvat.
10Minun viholliseni väijyvät minua
ja pitävät keskenään neuvoa sanoen:
11»Jumala ei ole enää hänen kanssaan,
käykää häneen kiinni, ei häntä kukaan auta.»
12Jumala, älä ole kaukana!
Jumala, riennä minua auttamaan.
13Joutukoot häpeään ja häviöön minun vainoojani,
kohdatkoon iva ja pilkka minun ahdistajiani!
14Minä en luovu toivostani
enkä lakkaa sinua ylistämästä.
15Minä julistan uskollista hyvyyttäsi
ja alati sinun apusi runsautta,
jonka mittaa ja määrää en tiedä.
16Herra, minun Jumalani,
minä kerron sinun voimateoistasi
ja julistan vanhurskauttasi, sinun, ainoan.
17Jumala, sinä olit opastajani
jo kun olin nuori,
ja tähän päivään asti
olen saanut kertoa ihmeistäsi.
18Kun nyt olen vanha ja harmaapäinen,
älä hylkää minua, Jumala.
Minä julistan tuleville polville
kätesi mahtia ja tekojesi suuruutta.
19Sillä korkeuksiin ulottuu vanhurskautesi
ja suuret ovat tekosi.
Jumala, kuka on sinun vertaisesi?
20Sinä olet antanut vaikeita vuosia
ja monia ahdistuksen aikoja,
mutta yhä uudelleen sinä virvoitat minut,
syvyyksistä sinä minut nostat.
21Kohota minut takaisin kunniaan
ja lohduta minua jälleen,
22niin lyyrani sävelin saan ylistää
sinun totuuttasi, Jumala,
ja harppuni kielillä kiittää sinua,
Israelin Pyhä!
23Minun huuleni avautuvat ilohuutoon.
Minä laulan sinulle kiitosta,
koska sinä lunastit minut.
24Lakkaamatta minun kieleni
kertoo vanhurskaudestasi.
Minun ahdistajieni osaksi
tuli häväistys ja pilkka.
https://www.youtube.com/watch?v=gWrFwwQ3mpg
VK 527 Kun askeleeni hidastuu
-
Jumala, joka pidät kädessäsi koko maailmaa
Rakastava Jumala,
joka pidät kädessäsi koko maailmaa,
suojele kaikkia sodan jalkoihin joutuneita,
huolen ja pelkojen pyörteisiin vajonneita,
lohduta haavoittuneita ja kotinsa menettäneitä.
Siunaa ja varjele kirkkoasi sodan keskellä.
Anna sen olla lohdutuksen lähde ja turva kaikille ihmisille.
Anna seurakunnille rohkeutta puhua totuuden sanoja.
Anna rakkautesi valon loistaa pimeyden keskellä kuin majakka,
joka ohjaa kotiin.
https://www.youtube.com/watch?v=qkMUCsL9VkA
-
Miksi juuri tällainen merkki annettiin? Seimi – Oliko se sattumanvaraista, oliko se vain käytännöllistä, vai oliko siinä myös jokin ajatus taustalla? Merkkihän olisi voinut olla jokin muu – yliluonnollinen ilmiö. Erääksi vastauk-seksi on ehdotettu Jesajan ennustusta. ”Härkä tuntee omistajansa ja aasi isäntänsä seimen, mutta Israel ei tunne, minun kansani ei tajua.” (Jes. 1:3). Jouluseimen ympärille tätä Raamatunkohtaa mukaillen sijoitetaan yleensä aasi ja härkä.
Aasi tuntee isäntänsä seimen, aasi tuntee hänet, jolta saa ruokansa, mutta Jumalan oma kansa oli aasia tyhmempi, koska Israel ei tuntenut Jumalaansa. Johanneksen evankeliumi sanoo saman tapahtuneen Jeesuksen kohdalla. Hän tuli omiensa joukkoon, mutta hänen omansa eivät ottaneet häntä vastaan. Israel ei tuntenut omistajansa seimeä. Jeesusta pidettiin elämänsä aikana liian halpa ja vääränlainen, liikaa syntisten ystävänä, liian vähän sotilaallisena. Hän ei vastannut kansan yleviä odotuksia. Mutta aasi ei tuntenut isäntänsä seimeä eikä omaa nälkäänsä.
Jo Jeesuksen syntymässä käy ilmi, minkälaisesta kuninkaasta on kysymys. Hän tuli etsimään kadonneita lampaita. Niitä, joiden elämä huusi pelastusta. Hän tuli etsimään myös niitä, joilla kaikki oli näennäisen hyvin, mutta olivat kuitenkin sokeita. Hän tuli niin rikkaiden kuin köyhien luo. Mutta se, että hän valitsi köyhät ja syntiset ystävikseen jo syntymässään kertoo paljon Jumalasta, joka lähestyy meitä.
Nimenomaan tässä lapsessa Jumala lähestyy meitä. Hän lähestyy meitä niin, että emme pelästy hänen suuruutta ja voimaa. Hän tulee keskelle meidän elämäntodellisuutta – niin kuin seimi ja eläinten suoja on paimenten maailmaa.
Kun me paimenien kanssa menemme seimen ääreen, menemme hänen luo, jolta me viime kädessä saamme ruokamme ja kaikkemme.
Tuomo Lindgren Harjavallan seurakunnasta julkaisee täällä työssä pitämiään jouluaikaan liittyviä saarnoja ja puheita tai hartauskirjoituksia.
TUOMON MUUT SIVUT
https://www.youtube.com/watch?v=6H_wrEzyKo4
VK 24 Kas yöllä paimenille
-
Psalmi 73
Onneni on olla lähellä Jumalaa
1Asafin psalmi.
Kuinka hyvä onkaan Jumala Israelille,
kuinka hyvä niille, joilla on vilpitön sydän!
2Minä olin vähällä horjahtaa,
jalkani melkein pettivät.
3Minä kadehdin jumalattomia,
kun näin heidän menestyvän.
4Heillä ei ole ikinä vaivoja,
he ovat terveitä ja lihavia.
5He eivät joudu raatamaan niin kuin muut ihmiset,
eikä heitä toisten tavoin kuriteta.
6Sen tähden ylpeys koristaa heidän kaulaansa
ja väkivalta on viittana heidän yllään.
7Pahuus pursuaa heidän sisimmästään,
heidän sydämensä on tulvillaan juonia.
8He puhuvat ilkeästi ja pilkallisesti,
häikäilemättä he sortavat avutonta.
9Heidän puheensa uhmaavat taivasta,
heidän sanansa eivät säästä mitään maan päällä.
10Ja minun kansani kääntyy heidän puoleensa,
särpii suun täydeltä heidän sanojaan!
11He sanovat: »Miten Jumala tämän saisi selville?
Ei Korkein mitään tiedä.»
12Sellaisia ovat jumalattomat,
kaikessa rauhassa he kasvattavat mahtiaan.
13Olenko turhaan pitänyt sydämeni puhtaana
ja käteni viattomina?
14Minua kuritetaan kaiken päivää,
minä saan kärsiä joka aamu.
15Jos sanoisin: »Noin minäkin tahdon puhua»,
pettäisin ne, jotka ovat sinun lapsiasi, Jumala.
16Minä mietin ja mietin ymmärtääkseni kaiken tämän,
mutta se oli minulle liian vaikeaa.
17Viimein tulin Jumalan pyhäkköön
ja tajusin, miten jumalattomien käy.
18Sinä johdatat heidät liukkaalle polulle,
he putoavat pettävään kuoppaan.
19Äkkiä he ovat joutuneet tuhoon,
heidän loppunsa on kauhea.
20Herra, kun sinä nouset,
he ovat pelkkää tyhjää,
kuin unikuva, joka herätessä katoaa.
21Sydämeni oli katkera,
sieluuni pisti.
22Minä olin mieletön, ymmärrystä vailla,
olin kuin järjetön eläin sinun edessäsi.
23Kuitenkin minä saan aina olla luonasi,
sinä pidät kädestäni kiinni.
24Sinä johdatat minua tahtosi mukaan,
ja viimein sinä nostat minut kunniaan.
25Taivaassa minulla on sinut,
sinä olet ainoa turvani maan päällä.
26Vaikka ruumiini ja sieluni nääntyy,
Jumala on kallioni, minun osani iankaikkisesti.
27Ne, jotka luopuvat sinusta, menehtyvät.
Sinä tuhoat kaikki, jotka pettävät sinut.
28Mutta minun onneni on olla lähellä Jumalaa,
minä turvaan Herraan, Jumalaani,
ja kerron kaikista hänen teoistaan.
https://www.youtube.com/watch?v=kyB2W7-MglY
-
https://areena.yle.fi/podcastit/1-61325335
Kansan Raamattuseuran koulutusjohtaja Lea Kujanpää Lohjalta puhuu Jeesuksen katseesta joka ei ohittanut muiden hyljeksimiä tai syrjimiä ihmisiä.
Hartaudessa lauletaan virrestä 415 "Käskien et hallitse, Kristus, et vaatimuksella". Virren esittävät Jaakko Kortekangas, baritoni, Eero Annala, urut
-
Jesaja 53
Herran palvelijan kärsimys ja korotus.
(52:13) Katso, minun palvelijani menestyy,
hän on nouseva, kohoava ja sangen korkea oleva.
(14) Niinkuin monet kauhistuivat häntä —
sillä niin runneltu, ei enää ihmisenkaltainen,
oli hänen muotonsa,
hänen hahmonsa ei ollut ihmislasten
hahmo —
(15) niin hän on saattava ihmetyksiin monet kansat,
hänen tähtensä kuninkaat sulkevat suunsa.
Sillä mitä heille ei ikinä ole kerrottu,
sen he saavat nähdä,
mitä he eivät ole kuulleet,
sen he saavat havaita.
(53:1) Kuka uskoo meidän saarnamme,
kenelle Herran käsivarsi ilmoitetaan?
(2) Hän kasvoi Herran edessä niinkuin vesa,
niinkuin juuri kuivasta maasta.
Ei ollut hänellä vartta eikä kauneutta;
me näimme hänet,
mutta ei ollut hänellä muotoa,
johon me olisimme mielistyneet.
(3) Hän oli ylenkatsottu, ihmisten hylkäämä,
kipujen mies ja sairauden tuttava,
jota näkemästä kaikki kasvonsa peittivät,
halveksittu, jota emme minäkään pitäneet.
(4) Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi,
meidän kipumme hän sälytti päällensä.
Me pidimme häntä rangaistuna,
Jumalan lyömänä ja vaivaamana,
(5) mutta hän on haavoitettu
meidän rikkomustemme tähden,
runneltu meidän pahain tekojemme tähden.
Rangaistus oli hänen päällänsä,
että meillä rauha olisi,
ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut.
(6) Me vaelsimme kaikki eksyksissä niinkuin lampaat,
kukin meistä poikkesi omalle tielleen.
Mutta Herra heitti hänen päällensä
kaikkien meidän syntivelkamme.
(7) Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen
eikä suutansa avannut;
niinkuin karitsa, joka teuraaksi viedään,
niinkuin lammas, joka on ääneti keritsijäinsä edessä,
niin ei hän suutansa avannut.
Ahdistettuna ja tuomittuna hänet otettiin pois,
mutta kuka hänen polvikunnastaan sitä ajatteli?
Sillä hänet temmattiin pois elävien maasta;
minun kansani rikkomuksen tähden
kohtasi rangaistus häntä.
(9) Hänelle annettiin hauta jumalattomain joukossa;
mutta rikkaan tykö hän tuli kuoltuansa,
sillä hän ei ollut vääryyttä tehnyt
eikä petosta ollut hänen suussansa.
(10) Mutta Herra näki hyväksi runnella häntä,
lyödä hänet sairaudella.
Jos sinä panet hänen sielunsa vikauhriksi,
saa hän nähdä jälkeläisiä ja elää kauan,
ja Herran tahto toteutuu hänen kauttansa.
(11) Sielunsa vaivan tähden hän saa nähdä sen
ja tulee ravituksi.
Tuntemuksensa kautta hän,
minun vanhurskas palvelijani,
vanhurskauttaa monet,
sälyttäen päällensä heidän pahat tekonsa.
(12) Sentähden minä jaan hänelle osan
suurten joukossa,
ja väkevien kanssa hän saalista jakaa;
sillä hän antoi sielunsa alttiiksi kuolemaan,
ja hänet luettiin pahantekijäin joukkoon,
hän kantoi monien synnit,
ja hän rukoili pahantekijäin puolesta.
(c)
https://www.youtube.com/watch?v=dGQethKgYyI
On lapsi syntynyt meille (https://www.cosgan.de/images/smilie/xmas/f018.gif)
-
Jouluna Jumala syntyi
https://www.youtube.com/watch?v=WBVqgana6TQ
Varhaiskirkossa pohdittiin huolellisesti sitä, kuka Jeesus Kristus on. Kristusta koskevien oppien kertaaminen ei tee pahaa nykykristityllekään. Kristologiaan perehtynyt teologian maisteri Mika Bergman avaa, mitä opilla Kristuksen kahdesta luonnosta oikein tarkoitettiin.
”Jouluna Jumala syntyi, paras poika pakkasella, revon heinihuonehesen, sorajouhen soimen päähän. Härkä olkia levitti, sika penkoi pehkuloita, Poian pienen peitteheksi, katteheksi kaikkivallan.” Kansanrunokokoelma Kanteletar tulkitsee hyvin vapaasti Jeesuksen syntymää, mutta paljastaa myös terävällä tavalla totuuden joulun päähenkilöstä. Jeesus on täysi ihminen, joka syntyy keskelle tavallista ihmiselämää. Ja kuitenkin hän on samalla Jumala, jolla on kaikki valta.
– Nykykielellä voisi kuvata, että Jeesus on sataprosenttisesti ihminen ja sataprosenttisesti Jumala ja kuitenkin yksi persoona, teologian maisteri Mika Bergman kuvaa kristikunnan ekumeenista oppia Kristuksen kahdesta luonnosta.
Bergman on perehtynyt kristologiaan eli oppiin Kristuksen persoonasta omassa pro gradu -tutkielmassaan. Kristologia oli keskeinen keskusteluaihe varhaisessa kirkossa. Ensimmäisten vuosisatojen kirkolliskokouksissa vedettiin rajaa vääriin oppeihin ja muotoiltiin opit kolminaisuudesta ja Kristuksen kahdesta luonnosta. Khalkedonin kirkolliskokouksen (451) mukaan Kristus on Jumala ja ihminen ”sekoittamatta, muuttamatta, erottamatta ja jakamatta.” Mitä tällä litanialla oikein tarkoitettiin?
– ”Sekoittamatta ja muuttamatta” tarkoittaa, että luonnot säilyttävät eheytensä. Toisin sanoen, Jeesus ei ole puoliksi ihminen ja puoliksi Jumala. Jeesus ei ole sekoitus Jumalaa ja ihmistä, Bergman avaa.
– ”Erottamatta ja jakamatta” korostaa sitä, että toimija on yksi. Vaikka on kaksi luontoa, ne eivät ole erossa toisistaan. Aina kun Kristus toimii, kumpikin luonto toimii. Ja kun toiselle luonnoista tapahtuu jotain, se koskee aina koko persoonaa.
Varhaisessa kirkossa keskusteltiin siitä, voidaanko sanoa, että Jumalan Poika kuoli ristillä. Jumalallinen luontohan on kuolematon, mutta inhimillinen luonto kuoleva. Pitäisikö siis vain sanoa, että Jeesuksen inhimillinen luonto kuoli? Varhainen kirkko kuitenkin näki, että persoonan ykseyden tähden on aivan oikein tunnustaa, että ristillä Jumala kuoli. Puhuihan apostoli Pietarikin seurakunnasta, jonka ”Herra omalla verellään on itselleen lunastanut.” (Ap. t. 20:28)
-
Evankeliumi Matteuksen mukaan 5:3-9 FB92
»Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta. Autuaita murheelliset: he saavat lohdutuksen. Autuaita kärsivälliset: he perivät maan. Autuaita ne, joilla on vanhurskauden nälkä ja jano: heidät ravitaan. Autuaita ne, jotka toisia armahtavat: heidät armahdetaan. Autuaita puhdassydämiset: he saavat nähdä Jumalan. Autuaita rauhantekijät: he saavat Jumalan lapsen nimen.
https://www.google.com/search?q=armon+suurin+taideteos&rlz=1C1JJTC_fiFI1084FI1084&oq=armon+suurin+taideteos&gs_lcrp=EgZjaHJvbWUyBggAEEUYOTIGCAEQRRg80gEINjU3NGowajeoAgCwAgA&sourceid=chrome&ie=UTF-8#fpstate=ive&vld=cid:b18b3aed,vid:qTxxlgTp5mA,st:0
-
Psalmi 73
Onneni on olla lähellä Jumalaa
1Asafin psalmi.
Kuinka hyvä onkaan Jumala Israelille,
kuinka hyvä niille, joilla on vilpitön sydän!
2Minä olin vähällä horjahtaa,
jalkani melkein pettivät.
3Minä kadehdin jumalattomia,
kun näin heidän menestyvän.
4Heillä ei ole ikinä vaivoja,
he ovat terveitä ja lihavia.
5He eivät joudu raatamaan niin kuin muut ihmiset,
eikä heitä toisten tavoin kuriteta.
6Sen tähden ylpeys koristaa heidän kaulaansa
ja väkivalta on viittana heidän yllään.
7Pahuus pursuaa heidän sisimmästään,
heidän sydämensä on tulvillaan juonia.
8He puhuvat ilkeästi ja pilkallisesti,
häikäilemättä he sortavat avutonta.
9Heidän puheensa uhmaavat taivasta,
heidän sanansa eivät säästä mitään maan päällä.
10Ja minun kansani kääntyy heidän puoleensa,
särpii suun täydeltä heidän sanojaan!
11He sanovat: »Miten Jumala tämän saisi selville?
Ei Korkein mitään tiedä.»
12Sellaisia ovat jumalattomat,
kaikessa rauhassa he kasvattavat mahtiaan.
13Olenko turhaan pitänyt sydämeni puhtaana
ja käteni viattomina?
14Minua kuritetaan kaiken päivää,
minä saan kärsiä joka aamu.
15Jos sanoisin: »Noin minäkin tahdon puhua»,
pettäisin ne, jotka ovat sinun lapsiasi, Jumala.
16Minä mietin ja mietin ymmärtääkseni kaiken tämän,
mutta se oli minulle liian vaikeaa.
17Viimein tulin Jumalan pyhäkköön
ja tajusin, miten jumalattomien käy.
18Sinä johdatat heidät liukkaalle polulle,
he putoavat pettävään kuoppaan.
19Äkkiä he ovat joutuneet tuhoon,
heidän loppunsa on kauhea.
20Herra, kun sinä nouset,
he ovat pelkkää tyhjää,
kuin unikuva, joka herätessä katoaa.
21Sydämeni oli katkera,
sieluuni pisti.
22Minä olin mieletön, ymmärrystä vailla,
olin kuin järjetön eläin sinun edessäsi.
23Kuitenkin minä saan aina olla luonasi,
sinä pidät kädestäni kiinni.
24Sinä johdatat minua tahtosi mukaan,
ja viimein sinä nostat minut kunniaan.
25Taivaassa minulla on sinut,
sinä olet ainoa turvani maan päällä.
26Vaikka ruumiini ja sieluni nääntyy,
Jumala on kallioni, minun osani iankaikkisesti.
27Ne, jotka luopuvat sinusta, menehtyvät.
Sinä tuhoat kaikki, jotka pettävät sinut.
28Mutta minun onneni on olla lähellä Jumalaa,
minä turvaan Herraan, Jumalaani,
ja kerron kaikista hänen teoistaan.
https://www.youtube.com/watch?v=kyB2W7-MglY
Onneni on olla...
-
Psalmi 75
Jumala toteuttaa tuomionsa
1Laulunjohtajalle. Lauletaan kuin »Älä tuhoa». Asafin psalmi, laulu.
2Me kiitämme sinua, Jumala,
me kiitämme sinua ja huudamme avuksi nimeäsi,
me kerromme sinun ihmeellisistä teoistasi.
3– Minä, Herra, asetan määräajan
ja tuomitsen oikeudenmukaisesti.
4Maa järkkyy, sen kansat järkkyvät,
mutta minun pylvääni pitävät maan paikoillaan. (sela)
5– Mahtailijoille minä sanon: »Älkää mahtailko!»
ja jumalattomille: »Älkää ylvästelkö!
6Älkää korottako itseänne,
älkää puhuko röyhkeästi ja uhmaillen.»
7Ei idästä, ei lännestä
eikä autiomaastakaan tule ketään,
joka heidät korottaisi.
8Kun Jumala käy tuomitsemaan,
hän korottaa ja hän alentaa.
9Herralla on kädessään malja
täynnä kuohuvaa, väkeväksi maustettua viiniä.
Siitä hän kaataa jumalattomille,
ja heidän on juotava se,
nieltävä pohjasakkoja myöten.
10Minä ylistän iäti Herraa,
laulan kiitosta Jaakobin Jumalalle.
11Hän murtaa jumalattomien mahdin,
mutta vanhurskas kohoaa kunniaan.
.
https://www.youtube.com/watch?v=WiTxpd8FoFo
-
Psalmi 77
Minä muistelen tekojasi, Herra
1Laulunjohtajalle. Jedutunin tapaan. Asafin psalmi.
2Minä rukoilen Jumalaa, huudan suureen ääneen,
minä rukoilen Jumalaa, ja hän kuulee minua.
3Ahdingossani minä etsin apua Herralta,
hänen puoleensa kurottuu käteni
öisinkin, hellittämättä.
Kukaan muu ei voi minua lohduttaa.
4Minä ajattelen Jumalaa ja olen levoton,
minä mietin, ja tuska valtaa minut. (sela)
5Sinä et anna silmieni ummistua,
mieleni kuohuu, mutta pysyn vaiti.
6Minä ajattelen muinaisia aikoja,
muistelen menneitä vuosia.
7Minä pohdin itsekseni kaiken yötä,
ajatukset kiertävät päässäni.
8Onko Herra hylännyt meidät ainiaaksi,
eikö hän enää välitä meistä?
9Onko hän iäksi evännyt laupeutensa,
yhäkö hän vaikenee, polvesta polveen?
10Onko Jumala unohtanut armonsa,
vihassaan sulkenut sydämensä? (sela)
11Minä ajattelen: »Siinä on tuskani syy,
että Korkeimman teot ovat toiset kuin ennen.»
12Minä muistelen tekojasi, Herra,
muistan ihmeitä, joita muinoin teit.
13Minä ajattelen kaikkia töitäsi,
mietin sinun suuria tekojasi.
14Jumala, pyhät ovat sinun tiesi.
Ei ole sinun vertaistasi jumalaa.
15Sinä olet Jumala, sinä teet ihmeitä,
olet osoittanut voimasi kansojen vaiheissa.
16Kätesi voimalla sinä vapautit oman kansasi,
Jaakobin ja Joosefin heimon. (sela)
17Vedet näkivät sinut, Jumala,
vedet näkivät sinut ja vapisivat,
syvyydet vavahtelivat.
18Pilvet syöksivät vettä,
ylhäällä jylisi ukkonen,
tulinuolesi halkoivat taivasta.
19Sinun vaunujesi pyörät ryskyivät,
salamat valaisivat maanpiirin,
maa vapisi ja järkkyi.
20Meren halki kävi sinun tiesi,
suurten vetten poikki sinun polkusi –
jalanjälkiäsi ei kukaan nähnyt.
21Sinä johdatit kansaasi kuin paimen laumaansa,
palvelijoinasi Mooses ja Aaron.
https://www.youtube.com/watch?v=MeWRR8lkUcI
VK 482 Elämä on meri
-
Psalmi 82
Jumala on jumalien tuomari
1Asafin psalmi.
Jumala astuu esiin jumalien kokouksessa
ja julistaa jumalille tuomionsa:
2»Kuinka kauan te poljette oikeutta
ja pidätte väärintekijöiden puolta? (sela)
3Puolustakaa orpoja ja onnettomia,
huolehtikaa köyhistä ja kurjista.
4Pelastakaa heikot ja vähäväkiset,
vapauttakaa heidät sortajien käsistä.
5Te ette tiedä ettekä ymmärrä mitään,
te harhailette pimeässä,
ja maan perustukset järkkyvät.
6Kuulkaa! Vaikka olette jumalia,
kaikki tyynni Korkeimman poikia,
7te kuolette niin kuin ihminen kuolee,
sorrutte kuin vallasta syösty ruhtinas!»
8Nouse, Jumala,
saata maan päällä oikeus kunniaan!
Sinun ovat kaikki kansat.
https://www.youtube.com/watch?v=GepPEUliw-U
VK 359 Vaivaisten turva ainoa
-
https://areena.yle.fi/podcastit/1-67178312
Rovasti Päivi Vuorilehto Turusta puhuu joulun jälkilämmössä rakkaudestasta.
Hartaudessa lauletaan Taizé-laulua "Saavu, Henki, taivaasta". Laulun esittävät Tuohus-kuoro ja soitinyhtye, johtajanaan Juha Vintturi
-
1.
Hetkeksi hiljene, maa,
kuuntele Jumalaa,
kuuntele viestiä enkelten,
seuraa jälkiä paimenten.
Kuuntele Jumalaa.
2.
Hetkeksi hiljene, maa,
katsele Jumalaa,
katsele kasvoja lapsosen,
seuraa loistetta silmien.
Katsele Jumalaa.
3.
Hetkeksi hiljene, maa,
kumarra Jumalaa,
kumarra seimellä Jeesuksen,
seuraa tähteä viisasten.
Kumarra Jumalaa.
4.
Hetkeksi hiljene, maa,
ylistä Jumalaa,
ylistä Poikaansa ainoaa,
laula Herrasi kunniaa.
Ylistä Jumalaa.
Hetkeksi hiljene, maa | Toivo Hyyryläinen 1989, 2014. | Sävelmä: Jouko Saari 1992.
https://www.youtube.com/watch?v=l84SQkQA8lw
Virren tarina
935 Hetkeksi hiljene, maa
Jouluvirsi 935 kehottaa meitä hiljentymään hetkiseksi. Kaiken epäolennaisen touhottamisen sijaan saamme laulaen pysähtyä kuuntelemaan ja katselemaan. Samalla tarjoutuu tilaisuus myös kysyä: Annammeko enkelten ilouutisen sekä paimenten ja itämaan viisaiden johdattaa itsemme seimen äärelle ihmettelemään? Haluammeko jouluvirttä laulaen ylistää Jumalaa, vastasyntynyttä Vapahtajaa?
Kirkkoherra, rovasti Toivo Hyyryläinen kirjoitti tämän joulurunon vuonna 1989 Yli-Iin seurakunnan joulutiedotteeseen, omille seurakuntalaisilleen. Kapellimestari Jouko Saari sävelsi Hyyryläisen tekstin ja voitti keinuvalla melodiallaan Nurmeksen Joululaulu 2000 -kilpailussa ensimmäisen palkinnon viidensadan laulun joukosta. Seuraavana vuonna Hetkeksi hiljene maa julkaistiin Suomen Lähetysseuran Kauneimmat joululaulut -vihkosessa ja niinpä adventtina 2001 sitä laulettiin ensimmäistä kertaa eri puolilla Suomea. Hyyryläisen ja Saaren joululaulusta tuli jouluvirsi, kun kirkolliskokous hyväksyi sen vuonna 2015 virsikirjan lisävihkoon.
Hyyryläinen itse on luonnehtinut kirjoittamansa virren sanomaa: ”Se on kutsu hiljentyä ja sisäistää joulun sanomaa: kuunnella, katsella, kumartaa ja kiittää. Joulun taivaalliset vertauskuvat koskettavat aistejamme. Joulu tulee lähelle, ihollemme. Jumala tuli meiksi. Seimessä on meidän Jeesuksemme!”
Toivo Hyyryläinen (s. 1945) on pappi, rovasti ja kotiseutuneuvos. Pappisuransa hän aloitti syntymäseurakunnassaan Puolangalla (1974–81). Yli-Iin kirkkoherrana Hyyryläinen toimi lähes kolmenkymmentä vuotta (1981–2010). Hän on julkaissut muun muassa kolme runokirjaa, viisi näytelmää, paikallishistoriateoksia sekä suomentanut Isa Aspin ja Frans Michael Franzénin runoutta. Kirjallisen tuotannon ohessa hän on myös kirjoittanut laulusävelmiä. Siionin kanteleessa on julkaistu Hyyryläisen säveltämä laulu Kaipaa
-
Olen klupukymmenellä, ja vapautan Iltahartauksien pidon hänelle joka kokee kutsumusta.
Jumalan armosta kiitän. En olisi nuorena arvannut että kahdeksankymppisenä yhä elän ja jopa kirjoittelen.
:039:
-
SV 69 Herramme, katso meidän kurjuuttamme
1. Herramme, katso meidän kurjuuttamme
ja sääli suurta voimattomuuttamme.
Luo katse minuun, murheen alaiseen
ja sydämeni tuskaan salaiseen.
2. Rakkauteesi liitä sydämeni
ja täytä armollasi köyhyyteni,
pois pyyhi epäuskon pimeys,
myös huoli, heikkous ja kärsimys.
3. On lupauksen sana murheisella:
On tuskan alla valta Jeesuksella.
Ei auta työ, ei oma voima muu.
Vain Kristus auttajaksi kirkastuu.
Bengt Jonas Brantberg 1745, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1893, J. Haavio 1971, T. Issakainen 2014
-
SV 126 Riemuiten, Jeesus, muistan armoasi
1. Riemuiten, Jeesus, muistan armoasi,
ja veisaan, Vapahtaja, kiitostasi.
On korkein taivas aina luonani,
kun sielussani asut, Herrani.
2. Jumala, olet pyhä, kaiken Luoja,
turvattomalle turva, köyhän suoja.
Vapaaksi olet minut päästänyt
ja velkakirjan rikki repinyt.
3. Laupias, Herra, mikä olen minä,
kun rakastat ja johdatat näin sinä?
Vain kevyt höyhen sinuun verraten,
rinnalla pyhyytesi likainen.
4. Suo armon ympäröidä elämääni,
sytytä Hengen tuli sisimpääni.
Vain ristinkuolemasi, veresi
kalleimmat olkoot sielunaarteeni.
Anders Odhelius (And. Odel) 1745, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1894, J. Haavio 1971, K. Pispa 2016
-
SV 74 Kun murhettani kannan
1. Kun murhettani kannan
ja pelkään kuolemaa,
huomaasi, Herra, annan
sen, mikä ahdistaa
mieltäni päivin, öin:
pahoihin töihin suostuin
ja hyvät laimin löin.
2. Siis auta, Herra, tästä,
kun olet voimakas.
Jos kutsut elämästä,
niin ole laupias.
Suo, että turvan saan
Vapahtajasta silloin
ja hänen haavoistaan.
3. Vaan voittamattomalta
kuormani tuntuukin.
Mitenkä paaden alta
sinulle huutaisin?
Ääneti makaan näin,
hievahtamatta aivan,
vaan katson sinuun päin.
Jaakko Haavio 1971
https://www.youtube.com/watch?v=uBtE-ViZtKU
-
VK 556 Taas päivä ajan virtahan
https://www.youtube.com/watch?v=SLcgnDV5EnE
1.
Taas päivä ajan virtahan
nyt iäks uppoaa.
Armosta hyvän Jumalan
yö levon lahjoittaa.
2.
Vaiheemme tunnet, Jumala,
yöt, päivät vaihtuvat.
Vain sinä säilyt samana,
armoa tarjoat.
3.
Huomaasi jälleen, Herra, jään,
kun päivä pakenee.
Sinua nousen kiittämään,
kun aamu valkenee.
4.
Ja vaikka yöllä kuolema
pois minut kutsuisi,
on eläissä ja kuollessa
sinussa turvani.
Johan Olof Wallin 1814. Suom. Mikael Nyberg 1920. Virsikirjaan 1938. Uud. Niilo Rauhala 1984. | Sävelmä: Adam Krieger 1667.
-
SV 86 Nyt maailman ahdistavan
https://www.youtube.com/watch?v=qTXO_7STvgk
1. Nyt maailman ahdistavan
pois häätää tahdon juoniensa tähden.
Se viettelee ja lupailee,
vaan Jeesukseni seuraan silti lähden.
Maailman meille suoma
orjuuden kyyneljuoma
vain pettää, enkä saata
sen äärellä viivytellä.
Nyt polkuna on oikea
tie kohti taivaan maata.
2. Turmeltumus, sen asumus
on ristiriitaisessa rinnassani.
Kun voitan sen, taas havaitsen:
se päätään nostaa kiusauksissani.
On rauha Jeesuksessa,
ja häneen turvatessa
sarastaa päivän koitto.
Siis iloitsen, kun taistellen
käyn tietäni, ja toivoni
on taistelussa voitto.
3. Vei kuolemaan niin katkeraan
ristille tiesi, rakkain Jeesukseni.
Haavasi saa nyt vahvistaa
minua alla ahdistuksieni.
Sait tuskan maljan juoda,
kun tahdoit meille suoda
synneistä armahduksen.
Siis seisahdun ja polvistun
näin eteesi, ja sieluni
saa rauhan, puhdistuksen.
4. Niin iloisin käyn sydämin
kun, Jeesus, kuljet tässä rinnallani.
Se lohdutus ja huojennus
on murheissani, kiusauksissani,
kun kuormiani kannat
ja uuden voiman annat,
virvoitat matkalaisen.
Jeesukseni, seurassasi
näin uskossa ja toivossa
käyn loppuun matkan maisen.
5. Nyt Isän maa jo kangastaa.
Luoksesi, Jeesus, sinne tulla saanko?
Kun matkan pää jo häämöttää,
sen ihanuuteen minut saatetaanko?
On kaipuu kahlehtinut
sen kirkkauteen minut.
Odotan noutajaani.
Kun matkaa teen ja Jeesukseen
jos uskallan, niin saavutan
taivaisen kotimaani.
Halullisten sieluin hengelliset laulut 1790, uud. W. Malmivaara 1893, J. Haavio 1971, J. Löytty 2013
-
Viime perjantai oli Matin-päivä.
Iltahartaus siltä illalta on sopiva Ukrainan-soda 2-vuotispäivänä.
Musiikkihartaus: Vahvuus on illuusio kesto 23 min
https://areena.yle.fi/podcastit/1-67693514
Perjantai-illan musiikkihartaudessa seurakuntapastori Visa Viljamaa Helsingistä puhuu kaikille omia kykyjään epäileville Jeesuksen uudesta radikaalista tavasta määritellä voima.
Musiikkitoimittajana on Miikkapekka Heikkilä ja hartaudessa kuultava musiikki on seuraavaa:
Puls (sov. Luoma): Herra, elämääni valvo (Maksetut viulut).
Sinikumpu: Katso silmiin (Satu Sinikumpu, laulu, ja yhtye).
Tuntematon: Suurempi kuin sydämeni (Samuli Edelmann).
-
Pyhä Jumala.
Sinun edessäsi ei kukaan voi kerskailla
omilla ansioillaan tai hyvillä teoillaan.
Olemme kaikki samalla viivalla.
Anna anteeksi ylpeytemme.
Auta meitä tunnustamaan rikkomuksemme
ja ottamaan vastaan
anteeksiantava rakkautesi.
Kiitos, että olet luvannut olla lähellä
kaikkia, joilla on paha mieli.
Kuule rukouksemme
Jeesuksen, Vapahtajamme tähden.
https://www.youtube.com/watch?v=mjIxUzwmlBA
-
https://www.youtube.com/watch?v=kXoRcqucA4Y
SV 18 Immanuel jos valollaan
1. Immanuel jos valollaan
saa aavikonkin kukkimaan,
sieluni kuivaa maisemaa
hän voisiko myös kostuttaa.
Ah, riennä, Jeesus, köyhän luo.
Lunastustyösi lohdun tuo.
2. Iloa pyydän hiukkasen,
jos armossasi annat sen.
Tuo ristin valo hämärään,
suo kasvun ihme elämään.
Ah, riennä, Jeesus, köyhän luo.
Lunastustyösi lohdun tuo.
3. Oi, Jeesus, joudu auttamaan,
sanaasi saata uskomaan
ja auta kallis jyvänen
idulle peltoon sydämen.
Ah, riennä, Jeesus, köyhän luo.
Lunastustyösi lohdun tuo.
4. On omat voimat ehtyneet,
jo vajoavat askeleet.
Vaan Herra saapuu sittenkin,
janoonhan muuten nääntyisin.
Ah, riennä, Jeesus, köyhän luo.
Lunastustyösi lohdun tuo.
Anders Odhelius (And. Odel) 1743, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1891, VK 1938, K. Pispa 2011
-
Psalmi 42
Sieluni janoaa Jumalaa https://www.youtube.com/watch?v=ElVVQ7LzPtw
1Laulunjohtajalle. Korahilaisten virsi.
2Niin kuin peura janoissaan etsii vesipuroa,
niin minä kaipaan sinua, Jumala.
3Minun sieluni janoaa Jumalaa, elävää Jumalaa.
Milloin saan tulla temppeliin,
astua Jumalan kasvojen eteen?
4Kyyneleet ovat leipäni päivin ja öin,
kun minulta alati kysytään: »Missä on Jumalasi?»
5Tuskassani minä muistelen,
miten kuljin temppeliin juhlasaatossa
ilon ja kiitoksen kaikuessa,
juhlakansan suuressa joukossa.
6Miksi olet masentunut, sieluni,
miksi olet niin levoton?
Odota Jumalaa! Vielä saan kiittää häntä,
Jumalaani, auttajaani.
7Kun masennus valtaa mieleni,
minä ajattelen sinua
täällä Jordanin lähteillä ja Hermonilla,
Misearinvuorella.
8Syvyys huutaa syvyydelle,
kun sinun koskesi pauhaavat –
kaikki sinun tyrskysi ja aaltosi
ovat vyöryneet ylitseni.
9Päivällä Herra antaa armonsa vallita,
yöllä saan laulaa hänen kiitostaan
ja rukoilla elävää Jumalaa.
10Minä sanon: Jumala, kallioni,
miksi olet unohtanut minut?
Miksi minun täytyy kulkea surusta synkkänä,
kärsiä vihollisen sortoa?
11Tuska viiltää minua luihin ja ytimiin,
kun vihamieheni herjaavat minua
ja huutelevat kaiken päivää:
»Missä on Jumalasi?»
12Miksi olet masentunut, sieluni,
miksi olet niin levoton?
Odota Jumalaa! Vielä saan kiittää häntä,
Jumalaani, auttajaani.
-
VK 386 Salattu herra valtakunnassasi
https://www.youtube.com/watch?v=sa2RYg6AA8Y
1.
Salattu Herra, valtakunnassasi
ei kuolevainen kestä valoasi,
niin syvä meidät peittää pimeys.
Me kasvojasi, Herra, tunne emme,
se valo, jolla kohtaat sydämemme,
on salattu.
2.
Salattu armopäätös meitä ohjaa.
Sen avaruutta, laupeuden pohjaa
me emme koskaan pysty mittaamaan.
Se, kuinka Isä antoi ainoansa,
Poikansa meille armohelmastansa,
on salaisuus.
3.
Salattu turvakätkö syntiselle
ja pelon painamalle sydämelle,
salattu, horjumaton kallio:
myös minut Jeesus Isän syliin kantaa,
anteeksi synnin juurinensa antaa.
Oi salaisuus.
4.
Salattu ihme uuden syntymämme
päivästä päivään, halki elämämme.
Salattu sisällinen kristitty.
Vaan maailma ei tunne armon lasta,
kun sille uusi luonto Jumalasta
on salattu.
5.
Salattu voima uskonelämässä,
rakkaudessa kaiken kärsivässä,
rukouksessa, joka avun tuo.
Rakkaus, joka katkeruuden voittaa
ja kaunan murtaa, riidan raunioittaa,
on salattu.
6.
Salattu tie, ei viisas siitä tiedä,
se perille voi neuvottoman viedä
ja ontuvaakin ohjaa eteenpäin.
Se taito, joka taidotonta käyttää
ja omat aikeet harhateiksi näyttää,
on salattu.
7.
Salattu suoja, johon Herra peittää,
kun lapsensa hän ahdistuksiin heittää
ja vainon alle, vaaran pimentoon.
Kun sielu yksin jää ja pelkoon nääntyy,
se hoiva, jossa tuska riemuun kääntyy,
on salattu.
8.
Salattu suuri päivä, jolloin kerran
kasvoista kasvoihin saan nähdä Herran,
käyn juhlajoukkoon häntä kiittämään.
On kiire uuteen toivoon nostetulla,
jo tänä päivänä voi Ylkä tulla.
Oi salaisuus.
Johann Eusebius Schmidt 1714. Suom. Halullisten sieluin hengelliset laulut 1790. Uud. Wilhelmi Malmivaara 1893, Anna-Maija Raittila 1979. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Toisinto Mikkelistä.
-
https://areena.yle.fi/podcastit/1-67768112
Säveltäjä Janne Salmenkangas Tampereelta johdattaa paastonajan rukoushetkeen.
Rukoushetken alussa lauletaan Taizé-laulua "Nostamme silmämme". Laulun esittävät Tuohus-kuoro ja soitinyhtye, johtajanaan Juha Vintturi.
Rukoushetkessä avustaa Hiljaa Ensemble, solistinaan Pekka Pokela
-
VK 61 Ken tahtoo käydä Herran askelissa
https://www.youtube.com/watch?v=SWlh53LY_eg
1.
Ken tahtoo käydä Herran askelissa,
ken tahtoo käydä Herran askelissa,
käy tietä vehnänsiemenen:
kuin siemen hänkin kuolee,
kuin siemen hänkin kuolee.
2.
Hän kulkee tietä kaiken luomakunnan,
hän kulkee tietä kaiken luomakunnan.
Se täytyy loppuun kulkea.
Ja elämän se antaa,
ja elämän se antaa.
3.
Ja vuoroin polttaa helle, vuoroin routa,
ja vuoroin polttaa helle, vuoroin routa,
ja myrskytuulet pyyhkivät.
Ja pieni siemen kuolee,
ja pieni siemen kuolee.
4.
Niin toisen täytyy kuolla toisen tähden,
niin toisen täytyy kuolla toisen tähden,
ja siemen muuttuu leiväksi.
Ja toinen ruokkii toista,
ja toinen ruokkii toista.
5.
Sen tien on Herra käynyt loppuun saakka,
sen tien on Herra käynyt loppuun saakka,
ja nyt hän meille kaikille
on elämä ja autuus,
on elämä ja autuus.
Huub Oosterhuis 1965. Suom. Anna-Maija Raittila 1979. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Ranskassa 1856.
-
SV 46 Nyt nukunko vaan
https://www.youtube.com/watch?v=T4lD_L7O9uc
1. Nyt nukunko vaan
ja sieluni Herralta suljen?
Käy taistelemaan!
Päin kuolemaa, syntinen, kuljen!
2. Se on mieletön,
ken tuhlaten ajan ja taivaan
niin kuin järjetön
vain kiiruhtaa helvetin vaivaan.
3. En syntejäni
siis uskalla Herralle myöntää,
kun Jeesukseni
noin torjun ja pois tahdon työntää.
4. Vain viivyttelen
ja välttelen kutsua Herran.
Jos seisahdu en,
voin kuulla sen viimeisen kerran!
5. Siis nouse ja käy,
on kurjankin oikeus tulla.
Ei esteitä näy,
tie auki on armahdetulla.
6. Oi Jeesukseni,
et armoa, vaivoja säästä.
Siis ostamasi
pois Perkeleen kahleista päästä.
7. Vain laupeuteen
suo turvata piinasi tähden,
ja kirkkauteen
vie, Herra, kun pois täältä lähden.
Mahd. Anders Johan Nordenskiöld 1745, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1891, VK 1938, VK 1986, SV 2016
-
Päivän sana
Ennen tekin olitte pimeyttä, mutta nyt te loistatte Herran valoa. Eläkää valon lapsina! Valo kasvattaa hyvyyden, oikeuden ja totuuden hedelmiä.
Ef. 5:8–9
https://www.youtube.com/watch?v=o7hK1OxdPEg
VK 543 Valkeus iankaikkinen
1.
Valkeus iankaikkinen,
valaise sydämeni.
Pois pyyhi velka syntien
ja laiminlyöntieni.
Suo ilo, voima, ymmärrys,
sinulle olkoon ylistys
armosi suuren tähden.
2.
Suo, ettei aamurukous
sammuisi huulilleni.
Lahjoita mielen puhtaus
ohjaamaan askeleni.
Tee minut tunnolliseksi
hoitamaan päivän toimeni,
siunaus niihin anna.
3.
Maailman olet valkeus
vain sinä, valtiaani.
Kun kohtaa mielen masennus
ja haittaa toimintaani,
kirkasta, Jeesus, kasvosi,
katsahda minun puoleeni
ja huolten alta auta.
4.
Kun ystävien seurassa
viihdymme vapaahetkin,
niin valollasi kirkasta
puuhamme hupaisetkin.
Käy vierellämme, näytä tie,
maailma ettei harhaan vie
ja tahraa sieluamme.
5.
Sinua, Jeesus, palvella
saan valtakunnassasi
ja työtä tehdä, iloita
sun armahtamanasi.
Suo minun olla ystävä
ja hyvyyttäsi säteillä
kaikille, joita kohtaan.
Jaakko Haavio 1962. Virsikirjan lisävihkoon 1963. | Sävelmä: Toisinto Pohjois-Savosta.
-
Hyvin käy sen, joka on armelias ja lainaa omastaan muille,
sen, joka aina toimii oikeuden mukaan.
Oikeamielinen ei koskaan horju,
hänet muistetaan ikuisesti.
Ei hän pelkää pahoja viestejä
vaan luottaa vakain mielin Herraan.
Hän on vahva ja rohkea, ei hän pelkää,
ja pian hän katsoo voittajana ahdistajiinsa.
Hän antaa avokätisesti köyhille, hän toimii aina vanhurskaasti
ja kulkee pystyssä päin.
Ps. 112:5–9
SV 102 Oikeutta vailla tässä
1. Oikeutta vailla tässä
kerjäämässä
olen leipää lapsien.
Tyydyn siihen, mitä annat,
huolen kannat
Jeesus, turva köyhien.
2. Täällä alla armopöydän
suojan löydän.
Tässä tarpeeksi nyt on.
Tänne tippuu toivon ruokaa.
Sydän huokaa:
sinulta saan ravinnon.
3. Tänne vuotaa varjelusta,
virvoitusta,
jota kaipaa nälkäinen.
Uskokin saa kasvaa hiljaa,
taivaan viljaa
kun nyt täällä maistelen.
4. Tätä ruokaa syödessäni
elämäni
aivan uuden suunnan saa.
Taivaan riemun ikävässä,
nyt jo tässä,
orjan osa katoaa.
5. Täysin itse keksityltä
hääräilyltä
näyttää oma kilvoitus.
Kristuksesta loistaa meille
eksyneille
Isän suuri rakkaus.
6. Kirkkaus ja voitto, valta
kaikkialta
olkoon yksin Kristuksen.
Maa ja taivas luotuinensa
Herrallensa
riemuin tuokoon kiitoksen.
https://www.youtube.com/watch?v=7mRs-cl2j0s
Jaakko Pitkätky viim. 1815, uud. W. Malmivaara 1901, VK 1938, VK 1986, H. Lipiäinen (1. säk.) ja J. Löytty (2.−5. säk.) 2014
-
https://areena.yle.fi/podcastit/1-67767488
Hiljaisuuden Ystävien toiminnanjohtaja Juha Tanska Haminasta huomaa Jumalan lohduttavan usein yllättävissä paikoissa ja tilanteissa.
Hartaudessa lauletaan virsi 922 "Kuuntelen, on aivan hiljaista". Virren esittävät Lapsi- ja nuorisokuoro Kannelkellot, johtajanaan Sirkku Rintamäki, kuoronjohto, Laura Airola, viulu, Ville
Myllykoski, piano, Markku Perttilä, kitara, Hannu Rantanen, basso, Sami Koskela, vibrafo
-
jatkuu osassa 14