Tämän luin / tätä luen XI

[Leena]

Huoneentaulun maailma, tosi hauska kuvaus säätyjen opetuksesta ja sivistyksestä siinä keskiajan päätyttyä. Patjan alta löytyi Antti Tuurin "Rata". Sekin oli hauskasti kerrottu unettoman yön pelastus.   

[Riitta-mummi]

Myyrälle.

Tässä runsaasti aiheesta. Tekijöiden nimistä voi päätellä kummalta puolelta , vaiko
puolueeton, kirjoittaja on.

http://www.antikvariaatti.net/type.php?id=1&category=287

[mt]

Antikvariaatti-linkin takana olevan kirjallisuuden lisäksi v. 1918 tapahtumiin voi perehtyä laajan tutkimuskirjallisuuden avulla. Keskeisiä ovat mm.:

Upton: Vallankumous Suomessa 1-2
Paavolainen: Kansalaissota dokumentteina 1-2
Paavolaisen terrorisarja: Punainen terrori, Valkoinen terrori ja Vankileirit Suomessa 1918
Tikka: Kenttäoikeudet
Punaisen Suomen historia. 6 nidettä, aiheena työväenkaartien synty ja kehitys punakaarteiksi synty ja kehitys sekä sotatoimet, kunnallishallinto ja kansanvaltuuskunta.
Suojeluskunnista:
Selén, Sarkatakkien maa
Selén & Pylkkänen, Sarkatakkien armeija

Mt

[Saukkis]

Lainasin kirjastosta tietokirjan eurooppalaisita puhuttelukäytännöistä eri maissa.

[Leena]

Alajan "Näen elämäni näin" eli poikkileikkaus jälleen siitä  hyllyllisessä, jonka joku täällä ystävällisesti myi halvasta hinnasta. Se on aika suuresti asevelipappien elämästä siis viime syksynä tentittyä eloisamnin. Kyl kelpaa. Heprean kirjaimet harjoittelen, jos sitten vaikka oppisin jotakin kielestä. Tämä meni vähän kaaostaen sillä se yleinen historia soveltuu minuun mutta aikataulu ei sovellu enää mihinkään. 

Ihmettelen ihmisiä jotka ennättävät!

[1944]

Tuli luetuksi Eerikinpoikien trilogia Antti Tuurilta. Hän kirjoitti aika nasevasti Ähtävänjoesta ja matkasta Lappajärvelle Karvapussiin. Nyt minulla on menossa Max Svedlundin Tervakeisari-teos. Sellainen fiktiivinen, mutta kiva lukea, koska siinä kerrotaan Ähtävänjoen vesistöstä tarkasti kartankin avulla. Kyllä kirkonkirjoja on tarvittu kirjoittamiseen, että fiktio on vain sidostekstiä. Saapahan nähdä tuleeko kirjassa Lapuanjoen vesistö mitenkään esille.
Kerrotaan vähän 1700-luvun sotaa, tervasta ja suvuista. Kirjailija on sitä mieltä, että yhden sukupolven aikapituus on vain 30 v + vähän sukupolvien yhteistä aikaa eli 3 sukupolvea/100 v.

[donpate]

Luvun alla Henning Mankelin Ennen routaa. Isänpäivänä sain Jari Tervon Esikoisen. Vähän on kevyen puoleista mutta joskus on irrottauduttava.
Mulla on lista kirjoja jotka pitäis lainata, olen hieman saanut listaa lyhennettyä aina välillä, mutta sitten tulee taas joku mielenkiintoinen vinkki ja lista kasvaa. Ei tarvitse kysyä lupaa laiskotteluun kun on kirja kädessä  .

[maisakai]

Ei tarvitse kysyä lupaa laiskotteluun kun on kirja kädessä  .

Kunpa olisikin noin. Minua on aina pidetty laiskottelijana, kun olen ollut liikaa "nenä kiinni kirjassa". Aikuisenakaan en ole päässyt vapaaksi syyllisyydentunnosta sen suhteen, että pitäisi olla tekemässä jotakin hyödyllisempää...

Lukemattomien kirjojen pinot ovat kasvaneet kotona metrien korkuisiksi jo, kun ei aika riitä. Niin paljon mielenkiintoista luettavaa olisi olemassa. Kirjastoon ja kirjakauppaan en uskalla mennä enää ollenkaan, kun siellä on niin paljon houkutuksia.

Tällä hetkellä menossa Marttisen Vapaus (olen alussa vasta, mutta uskallan suositella, tosi ajankohtainen kuvaus turvapaikanhakijasta Konnunsuolla), Torkin Tarinan valta, Tranströmerin Kootut runot, Hämeen-Anttilan Tapetinvärinen, Maaralan Huokaa rukous, Miettisen Taivaallisia vieraita sekä useita muita. Fiiliksen mukaan jatkan vähän vuorotellen. Luultavasti Vapaus vetää parhaiten, kun seuraavan kerran ehdin istahtaa nojatuoliin lukemaan. Hesari vie ajasta kaikkein suurimman osan, kun sitä on tullut niin kiinnostava!

[Leena]

En jaksa ottaa tähän ketjuun osaa, mutta kysyisin muutamaa seikkaa.

Löytyisikö puhtaasti historiallista siis tieteellistä tekstiä Palestiinan alueen vaiheista 1800-luvun lopulta nykypäivään. En nyt tarkoita Urisin Exodusta, vaikka se vaikuttaakin "historialliselta" ja tunnontarkasti tietoon nojaten kirjoitetulta niin sehän on sinänsä ihan luettava mutta puhdasta ja puolueelkistakin fiktiota. Eli täysin kuviteltua. Tarkoitan, arabiväestön historiankirjoitus siinä taitaa jäädä yksipuoliseksi.

Kirjoitan tämän lisäyksen koska minulle tavallisesti tarjotaan juuri Exodusta.

Tuo yleisen historian kurssi keskittyy Eurooppaan ja reflektoi kaiken tänne. Poikkesimme Hang-dynastiassa todetakseni tuotaneen runsaasti silkkiä.

[Riitta-mummi]

Liekö tästä google-tiedosta edes alkuun ?  Alla on vinkki muutamaan teokseen.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Israelin%E2%80%93Palestiinan_konflikti#Kirjallisuutta

[1944]

Puolueellista. Se on pieni paha, jos toiset tappelevat niin, että Eurooppa täyttyy pakolaisista. Yksi sukupolvi eteenpäin, niin tapellaan täällä. Malmö!
Ei olisi kannattanut klikata, mutta jätän tähän.

[1944]

Jatkan vielä. Pariisi, eikä jää tähänkään.

[donpate]

Leenalle: Mielenkiintoinen ja helppolukuinen kirja Jerusalemin kaupungin koko historiasta on Simon Sebag Montefioren  Jerusalem kaupungin elämänkerta. Ei ole hengellinen opus vaan kiihkottomasti kirjoitettu historia.
Tämä on yksi niistä must kirjoista joka oli pakko hankkia omaan hyllyyn, löytyi netin kautta divarista (25€). Aikanaan lainasin sen pk-seudun kirjastosta, joten ei tarvitse ostaa välttämättä.

[1944]

Kaleva kirjoittaa Pyhäjärven kaupungin ja kaupunginjohtaja Tita Rinnevaaran sopimuksista. Keskustajohtoinen luottamusmiesjärjestelmä hävisi, mutta Rinnevaara joutuu eroamaan 31.07.2016 alkaen. Maksamatta olevat palkat menevät maksuun. Politiikan teko maalla on monesti likaista peliä, nepotismia esimerkiksi.

[mt]

Kaleva kirjoittaa Pyhäjärven kaupungin ja kaupunginjohtaja Tita Rinnevaaran sopimuksista. Keskustajohtoinen luottamusmiesjärjestelmä hävisi, mutta Rinnevaara joutuu eroamaan 31.07.2016 alkaen. Maksamatta olevat palkat menevät maksuun. Politiikan teko maalla on monesti likaista peliä, nepotismia esimerkiksi.

Mielenkiintoista on se, että kyseinen henkilö on käräjöinyt myös Heinolan kanssa. Jollekin hallintotieteilijälle aihe artikkeliksi: Onko Pyhäjärven ja Heinolan kunnallisessa päätöksenteossa ja hallintokulttuurissa jokin yhteinen tekijä?

Mt