Haluaisin joskus istuttaa pihaani jotain, mutta en osaa päättää, mitä se olisi. Taitaisin tarvita rouvan määräilemään itseäni. Sellaiselle olisi kyllä täällä asunnon sisätiloissakin käyttöä.
Tai jos sanoisin pihaansa laittavalle naapurin rouvalle, että saa ilokseen laittaa minunkin pihani, kun kerran asiaa näköjään harrastaa, ja että johonkin asti voin kyllä maksaa taimet ja mullat ja sellaiset.
Tuo voisi olla viisasta jos osuisi intohimoinen kasvinaapuri.
Jos aloittaisin laittaisin perennoja eli monivuotisia kukkivia, ja kysyisin myymälästä mikä on hyvää ja taudinkestävää lajia. Krassi esimerkiksi on upea mutta saa kuumina kosteina kesinä kirvoja jotka ovat yököttäviä koskeakaan.
Mistä väristä pitää, on hyvä ajatella.
Aika varmoja valintoja ovat
Petuniat joita saa joka väriä halvasta hinnasta monivärisiä
Samettiruusut jos pitää hehkuvan oranssista, mutta siis tahtovat kuivaa
Joku ihminen pitää vuorenkilvistä minä en.
Sitten jos minulla olisi piha, ah, siellä olisi kyllä pensas tai pari. Sisar sai ollessaan nuorena kaupungilla puutarhahommassa jasmiinin alun ja se menestyi mökillä ja siinä on tajuton tuoksu.
Ei hassumpi ole muuten rodo, sillä se kukkii kyllä pitkin kesää, atsalea on siinä heikompi.
Lyhytaikainen tuoksuva pensas on tietenkin kaikki syreenit.
Saan muutamaan neliöön mahtumaan runsain mitoin kasveja. Siksi tahtoisin oikean pihan. Meillä ei saanut maapohjaan istuttaa kasveja, syy, herra Eiei.
Pensasaitana olisi muuten tuo mustamarja-aronia todella hieno joka vuodenaikaaan. Se kukkii kauniisti, kesällä sillä on punaiset marjat syömäkelpoisia muuten, ja talvella se on kaunis punaoksainen jos vielä jättää muutaman marjan ne muuttuvat mustiksi.
Älä syö niitä vielä punaisina.
