Lehdistökatsaus osa 5

[Liina]

Tanskassa ollaan säätämässä lakia, että jos pakolainen tms. syyllistyy rikokseen, niin hänet karkotetaan maasta rangaistuksen jälkeen. Tämä tuli mieleen, kun luin, että Tapanilan raiskaajilla nuorilla oli ulkomaalaistausta. Julmaa, mutta ei sorra ketään. Eivät he tarvitse sellaista apua mitä meillä olisi tarjolla.

Minne karkottaa, jos heillä on vain yhden maan kansalaisuus? (Muut paperit hukassa tmv.)

[juhani]

Kukin taaplaa tyylillään. Ei se nyt niinkään mene, että porvari on kaikkeen syyllinen.

...ja vieläpä köyhä porvari...

[seppos]

Minne karkottaa, jos heillä on vain yhden maan kansalaisuus? (Muut paperit hukassa tmv.)

Tietääkseni joitakin on karkotettu siihen maahan mistä suku on kotoisin.

[Liina]

Tietääkseni joitakin on karkotettu siihen maahan mistä suku on kotoisin.

Ei kai millään maalla ole velvollisuutta ottaa vastaan toisen maan rötöstelijäkansalaista, vaikka suku olisi sieltä kotoisin?
ja jos paperit ovat hukassa ja pieniä narrausvahinkoja alkuperästä on sattunut matkan varrella, miten viranomaiset tietävät, minne karkottaa?

[seppos]

Ei kai millään maalla ole velvollisuutta ottaa vastaan toisen maan rötöstelijäkansalaista, vaikka suku olisi sieltä kotoisin?
ja jos paperit ovat hukassa ja pieniä narrausvahinkoja alkuperästä on sattunut matkan varrella, miten viranomaiset tietävät, minne karkottaa?

Kyllä viranomaiset tietävät ja siitä maksamme heille palkkaa. Tärkeintä on, että on olemassa uhka karkotuksesta, se jo rauhottaa. Minulla on kokemus afrikkalaisen tekemästä petoksesta, ja kun uhkana oli karkotus niin 40000mk löytyi yllättävän nopeasti. Kyseessä oli valtion ulosmittauskelpoinen saatava ja maksamattomuudesta olisi seurannut karkotus. Hän ei ollut vielä saanut Suomen kansalaisuutta.

[mt]

Õhtuleht. Eipä ole stadissa myytävien virolaisten lehtien valikoima kummoinen. No, Õhtuleht on meikäläiselle aloittelijalle juuri sopivaa luettavaa. Sopiväassa suhteessa hömppää ja asiaa  (nyt esim. virolaisten eläkeläisten työnteosta). Nyt tavoite on ymmärtää, mistä jutussa on kysymys. Sitten kun olen saanut hommatuksi vähän lisää sanakirjoja ym. oppimateriaalia, voi tavoitetta nostaa.

Mt

[Riitta-mummi]

Näitä uutisia lukiessani vahvistuu käsitykseni siitä että lentokone on väärä tapa matkustaa.

http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1427193757114.html

http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1427199647065.html

[juhani]

Ne löytyvät täältä   http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_suuriruhtinaskunta

Ruattalainen Jacob de la Gardie valloitti Moskovan suomalaisjoukoilla v. 1610. Mehän voitaisiin vetää Suur-Suomen rajat tänäkin päivänä Moskovan asteille.

[Riitta-mummi]

Virpomis-performanssi meidän kylällä:

http://www.ess.fi/uutiset/paijathame/2015/03/29/kanat-toivat-vauhdikkaita-tilanteita-virpomisreissuun-katso-kuvat

kuvia voi katsella klikkaamalla.

[Riitta-mummi]

...älä pyytävältä peitä kasvojasi....   SV 312

Näin ajatellaan eri puolueissa:
http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2015/04/11/lehdet-kerjalaiset-arsyttavat-joka-toista-suomalaista?ref=uutiset-section-teaser-latestCurrent-teaserCategoryMain





https://www.h-y.fi/531-virret-311-320

[vn]

...älä pyytävältä peitä kasvojasi....   SV 312

Samoin lauletaan kahden maan kansalaisessa...minulle kovat sanat...

[seppos]

Suomessa vähiten virkamiehiä sanoo YLE

yle.fi/uutiset/suomessa_on_vahiten_valtion_virkamiehia_eussa/7920697 1/3
Kotimaa 13.4.2015 klo 14:56 | päivitetty 13.4.2015 klo 14:56
Suomessa on vähiten valtion virkamiehiä
EU:ssa
Suomen verohallinnossa on noin 5 300 työntekijää, samankokoisen Tanskan
verohallinnossa noin 6 300. Suomen byrokraateista noin 40 prosenttia toimii
turvallisuusalalla, kuten poliisina, tullissa tai puolustusvoimissa.
Kuva: Yle uutisgrafiikka
Suomessa valtion virkamiesten osuus työvoimasta on koko EU:n pienin: meillä vain 4,5
prosenttia työvoimasta on valtion palveluksessa. Seuraavina tulevat Romania (4,9) sekä
Irlanti (5,1), Italia (5,8) ja Tanska (5,9).
EU28­maista eniten valtion leivissä työskenteleviä on Luxemburgissa, 11 prosenttia
työvoimasta, Kreikassa (9,3) ja Ranskassa (9,0). Lähimpänä EU:n keskiarvoa eli 6,9:ää
prosenttia työvoimasta ovat Latvia ja Viro (6,9) sekä Itävalta ja Tanska (7,0). Luvut
ilmenevät vuoden 2013 EU­työvoimatilastosta LFS:stä.
Vuoteen 2007 verrattuna valtion työntekijöiden määrää on vähennetty muun muassa
Ranskassa, Belgiassa, Britanniassa ja Virossa. Slovakiassa, Unkarissa sekä uudessa EUmaa
Kroatiassa osuus on noussut.
Virkamiesten paperinpyörittely onkin Suomessa myytti, arvioi työntekijäliitto Pardian
puheenjohtaja Niko Simola. Valtion työntekijöistä 40 prosenttia toimii sisäisen tai ulkoisen
turvallisuuden tehtävissä, kuten rajavartiostossa, tullissa, poliisina tai puolustusvoimissa;
tehtävissä joita harva karsisi, ja joita on vaikea automatisoida.
– Valtiolla on nyt 78 000 työntekijää. Jos tästä vähentää turvallisuusalan pois, ei sinne kovin
3.4.2015 Suomessa on vähiten valtion virkamiehiä EU:ssa | Yle Uutiset | yle.fi
http://yle.fi/uutiset/suomessa_on_vahiten_valtion_virkamiehia_eussa/7920697 2/3
valtavaa määrää jää, Simola laskee.
Korruptoitunut virkamies käy kalliiksi
EU­komissio totesi viime vuonna Suomen julkishallinnon unionin tehokkaimmaksi. Tarkka
vertailu on vaikeaa, koska julkisia tehtäviä hoitavat eri tahot. Esimerikiksi Tanskassa
palokunnan tehtäviä on ulkoistettu yksityiselle yritykselle.
Sen sijaan Tanskan ja Suomen verokarhun tehokkuutta on helpompi verrata: kummassakin
on noin 5,5 miljoonaa asukasta, mutta Tanskan verottajalla työskentelee 6 300, Suomessa
5 300 ihmistä.
– Verotus on hyvä esimerkki siitä, miten Suomessa on pystytty tehostamaan ja samalla
parantamaan palvelua digitalisoinnilla, Simola viittaa muun muassa veroilmoitusten
siirtymiseen nettiin.
Virkamiehiä koskevassa lainsäädännössä on eroja. Simolan mukaan toisin kuin Suomessa,
Italiassa, Espanjassa, Ranskassa ja Kreikassa valtion työntekijöille maksetaan usein
yksityistä sektoria korkeampaa palkkaa.
– Korruptoitumattomuus on tärkeä kriteeri, kun virkamiesten tehokkuutta arvioidaan. Meillä
virkamies joutuu rikosvastuuseen, jos laiminlyö tehtäviään. Tätä ei ole kaikissa Euroopan
maissa määritelty samalla tavalla.
Valtion hurja työpaikkakato
Valtion työpaikkojen määrä on romahtanut Suomessa vuoden 1988 jälkeen noin
kolmannekseen. Valtiovarainministeriön mukaan huippuvuonna 1988 työntekijöitä oli yli
215 000, nyt 78 800.
Kato tapahtui kahdessa isossa rysäyksessä: jyrkin pudotus tapahtui 1994 ja 1995, kun
Posti­ ja telelaitoksesta ja Valtion rautateistä tehtiin liikelaitoksia. Niistä lähti yhteensä yli
60 000 työpaikkaa.
Laman budjettileikkausten seuraksena leikattiin 90­luvulla lisäksi 13 000 työpaikkaa,
esimerkiksi kun Rahapaja yhtiöitettiin, ja Rakennushallinnon tehtäviä siirrettiin yrityksille.
Metsähallituksesta ja tielaitoksesta väheni yhteensä noin 7 000 virkaa. Valtion ammatillisia
oppilaitoksia yksityistettiin ja muutettiin kunnallisiksi, mikä vähensi noin 9 000 valtion virkaa.
– Vähennykset liittyivät tehostamistarpeeseen, todettiin, että posti ja junaliikenne toimivat
paremmin yhtiöinä kuin valtion virastoina, kommentoi VM:n finanssineuvos Veli­Matti
Lehtonen.
Toinen jyrkkä henkilöstömäärän lasku tapahtui 2010, kun yliopistot säätiöitettiin ja
yhtiöitettiin: virkoja lähti 33 900. Yliopistojen rahoitus tulee silti pääosin valtiolta. Lisäksi
hallitusten menokehysten leikkaukset vähensivät 2000­luvulla valtion henkilöstöä yli 12 000
työpaikkaa.
Lehtosen mukaan valtio on onnistunut tavoitteessaan tehostaa toimintaansa.
3.4.2015 Suomessa on vähiten valtion virkamiehiä EU:ssa | Yle Uutiset | yle.fi
http://yle.fi/uutiset/suomessa_on_vahiten_valtion_virkamiehia_eussa/7920697 3/3
– On tullut tulosohjaus, rakenteita muutettu, työtyytyväisyys noussut. Henkilöstöllä saadaan
tulokset aikaan, ja motivaatiolla on iso merkitys, Lehtonen kuvailee.
Pardian Niko Simolan mukaan työvoimavaltaisilla aloilla julkisen sektorin tehostaminen on
hankala kysymys.
– Onko koulu tehokas, jos luokkakokoa suurennetaan joka vuosi, tai sinfoniaorkesteri, jos
se pannaan soittamaan pikkasen nopeammalla tempolla, hän kysyy.
Tulikukka de Fresnes
Yle Uutiset

[Leena]

Hyvä tavaton.
Kuinka on kunnallispuolella?

Postissa on ehkä leikkuu mennyt liiallisuuksiin tai sitten paikallistaholla on vain bad luck. Saamme jatkuvasti toistemme postia, laskuja, karhumakirjeitä ja omat laskut ovat ties missä.

Tässä kyllä tutustuu mukavasti paikalliseen asujamistoon kun on pahana tapana repäistä ensin kuori auki ja katsoa vasta sitten kenelle se kuuluu, kun lasku on kyseessä.... Se summa kiinnostaa. Sitten soitetaan pankkeihin ja kipitetään pitkin kylää. Ihan kamalaa. 

[seppos]

Hyvä tavaton.
Kuinka on kunnallispuolella?

Postissa on ehkä leikkuu mennyt liiallisuuksiin tai sitten paikallistaholla on vain bad luck. Saamme jatkuvasti toistemme postia, laskuja, karhumakirjeitä ja omat laskut ovat ties missä.

Tuo virhe tapahtuu kyllä kantajlle eikä firman lajittelussa. Siskollani oli sama ongelma eli puuttellisesti lukutaitoinen kantaja ja kun hän tarpeeksi reklamoi, niin kantaja vaihdettiin ja siihen loppuivat ongelmat.

[öppiäinen]

Minua ihmetyttää noissa luvuissa se, että näyttää kuin oletettaisiin, että valtion ja kunnan palveluksessa työskentelevä automaattisesti olisi virkamies. Mutta eihän se niin ole, sillä myös työsuhteisia on paljon.  Ja yhä enemmän tulee (suhteessa niihin virkamiehiin), koska työsuhteisesta pääsee paljon helpommin eroon, kun ei enää tarvitse. Pätkäduunarista nyt varsinkin. Olen ollut sekä valtiolla että kunnalla töissä, mutta mitään virkaa minulla ei ole koskaan ollut 

Ja toinen, mikä ihmetyttää, on se käsitys, että virkamies olisi paperinpyörittelijä. Kun lasketaan kaikki hoitoalan virat mukaan, pidän mahdollisena, että keskimääräinen virkamies pyörittää enemmän vessapaperia kuin aanelosia.