Kirjoittaja Aihe: Tätä luin / tämän luen, osa 7  (Luettu 24901 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa vn

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21725
Tätä luin / tämän luen, osa 7
« : 12.01.14 - klo:20:29 »
Avaan uuden ketjun.

Lueskelen Erkki Leminen: Armo kuuluu sulle juuri

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33644
Vs: Tätä luin / tämän luen, osa 7
« Vastaus #1 : 13.01.14 - klo:15:57 »
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Benkku

  • Vieras
Vs: Tätä luin / tämän luen, osa 7
« Vastaus #2 : 13.01.14 - klo:17:16 »
Tämä Benkulle:
http://www.youtube.com/watch?v=sjpbxC-rJFU
Kiitos, että arvostat Ismon tapaa tuoda yhteiskunnallisia asioita esityksissään esille.

"Äidinkieli oppiaineena jo 170 vuotta
Turun pääkirjaston aulassa on 4.-30.1.2014 esillä näyttely Äidinkieli oppiaineena 170 vuotta. Turun yliopiston ja Turun seudun äidinkielenopettajien näyttely käsittelee äidinkielen opetuksen ja sen tutkimuksen historiaa Agricolan ajasta nykypäivään.
Suomen kieli tuli oppiaineeksi koko maassa 6.11.1843 senaatin hyväksyttyä Gymnaasi- ja koulujärjestyksen, jossa suomen kieltä oli kaksi viikkotuntia yläalkeiskoulussa ja lukiossa. Haminan ja Viipurin poikakouluissa suomen kieli oli tullut oppiaineeksi jo 1841, sillä Nikolai I oli hyväksynyt uuden oppiaineen. Opetettavat kielet ja niiden tuntimäärät olivat keisarin silloisen kielipolitiikan mukaiset. Tyttökouluissa suomen kielen sai ottaa vapaaehtoisena aineena 1850-luvun lopusta lähtien.
Näyttelyssä on esillä ylioppilaiden vuonna 1821 Turun akatemian avajaisissa rehtorille luovuttama adressi, jossa anottiin keisarilta suomen kielen aseman parantamista koulutuksen, lainsäädännön ja viranomaiskäytön kieleksi. Yliopistoon toivottiin suomen kielen opettajan virkaa. Anomus on tehty arwidssonilaisessa hengessä, mutta on luultavimmin E. G. Ehrströmin laatima.
Äikkäpuu kuvaa opetuksen sisältöjä
Näyttelyssä ryhmitellään äidinkielen opetuksen historia peruskoulun ja lukion, ammatillisten oppilaitosten ja ylioppilastutkinnon vaiheita eritellen. Suomi toisena kielenä ja kansainvälisyys ovat omana ryhmänään. Äidinkielen opetuksen sisältöpuu (äikkäpuu) kattaa kuvauksen pohjatieteistä, oppiaineen sisällöistä, runkokäsitteistä ja tavoitelatvuksen opetustieteellisiä tutkimusmenetelmiä.
Aikakausia tarkastellaan kokoamalla niille tyypilliset oppikirjat, opetusoppaat, väitöskirjat ja muut tutkimukset. Lukion suosituimmat kaunokirjalliset teokset, kouluopetuksen kaanon, tulee esille niistä tehtyjen tutkimuslistausten avulla. Näyttelyssä ovat esillä myös vanhimmat kieliopit, Setälän aika, Kalevalan koulupainokset ja opetusoppaat sekä peruskoulun mukana tulleet uudet oppikirjasarjat....".

http://www.turku.fi/public/default.aspx?contentid=485772&nodeid=4873

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33644
Vs: Tätä luin / tämän luen, osa 7
« Vastaus #3 : 14.01.14 - klo:14:00 »
Pidän huumorista. Nyt tutustun Antti Tuuriin ihmisenä. Hän kertoo novellikokoelmassaan matkamuistojaan Euroopassa. Ensimmäinen luku jossa taksimatka Sisiliassa "mafiosoveljesten" kyydissä ja Antonion toistuva kysely: Mamma OK ? on sitä romaaneistaan tuttua sarkasmia joka kuivuudessaan on hyvää huumoria.
Hapankalamarkkinat Norjassa ja Vikelandin puiston pakkokävely ovat myös aitoa Tuuria. Insinööriydestään hän ei pääse matkoillakaan. Laskutehtävät hän yrittää suorittaa kuin ainakin teekkari.

Tässä vinkiksi, Matkoilla Euroopassa:
http://www.kirjaintenvirrassa.com/2011/04/antti-tuuri-matkoilla-euroopassa.html
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 18465
Vs: Tätä luin / tämän luen, osa 7
« Vastaus #4 : 15.01.14 - klo:09:56 »
Sain luetuksi Päivikki Antolan Papinlapset ja täytyy sanoa, että paljon jäi mietittävää. Erityisen outoa oli lukea, kun pappi-isällä on päivittäinen rippisuhde lastensa kanssa. Pidän sellaista eräänlaisena puoskarointina. Monessa kohdassa kirjoittaja mainitsee kiusatuksi tulemisen. Tätä taustaa vasten ymmärrän sen, että monet hylkäsivät "teit isäin astumaa" ja valitsivat sen aikaisen yleisen virtauksen ( -70 luku ) "vähäisten työkalujen" linjan. Sitä en ole ymmärtänyt, kun Hengellinen Kuukauslehti on halunnut kolumnisteinaan käyttää tällä tavoin tiensä valinneita julkkishenkilöitä. Ei niitä monta ole ollut, mutta sympatian heruttaminen on vaikeata, jos itsekin on kokenut tulleensa jyrätyksi em kymmenluvun aikana oikeaksi määrätyn suunnan taholta.

Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 10375
Vs: Tätä luin / tämän luen, osa 7
« Vastaus #5 : 15.01.14 - klo:14:07 »


 Sitä en ole ymmärtänyt, kun Hengellinen Kuukauslehti on halunnut kolumnisteinaan käyttää tällä tavoin tiensä valinneita julkkishenkilöitä. Ei niitä monta ole ollut, mutta sympatian heruttaminen on vaikeata, jos itsekin on kokenut tulleensa jyrätyksi em kymmenluvun aikana oikeaksi määrätyn suunnan taholta.
 


   Olen enemmän kuin kiitollinen, että meidät on rakastettu jälleen joukkoon.


 
Tervetuloa talkoisiin Vaasaan! Herättäjäjuhlat rakennetaan yhdessä toimien. Juhlien onnistumiseksi tarvitsemme n. 1000 talkoolaista eri tehtäviin. Sellaisia ovat muun muassa juhla-alueen rakentaminen ja purkaminen, kahvioiden ja grillien toiminta, liiken ...

https://herattajajuhlat.fi/talkoot2024

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33644
Vs: Tätä luin / tämän luen, osa 7
« Vastaus #6 : 15.01.14 - klo:15:49 »
Meillä tapahtuiu tänään sellainenkin kumma, että Matti alkoi viedä paperikeräykseen vanhoja TM-lehtiä ! Olen niistä kertonut kun ne minua vaivaavat jo satojen kilojen painon takiakin. Pelkään (  :003: ) että talo jo kallistuu ullakon painon takia.
Niitä valikoidessaan joukosta löytyi vuoden 2011 Hengellinen Kuukauslehti nro 5. Tuntui ihan johdatukselta kun selasin kolme vuotta sitten lukemani lehden. Siellä oli artikkeli Lappeenrannan Sammonlahden kirkosta, samoin Jyväskylän Kuokkalan kirkosta. Oli kerrottu etukäteistietoja Oulun Juhlista, joissa sitten olimmekin.

Suurin iloni ja ihmetykseni oli Pauli Annalan kolumni; Kaipuun logiikka, henkinen köyhyys ja SV 179. Tämä oli kuin vastausta omiin viimeaikaisiin pohdiskeluihini. Lienekö silloin, liki kolme vuotta sitten lukiessani , tajunnut sitä kuin nyt. Suosittelen lukemaan.

Tässä kolumni:
http://www.h-y.fi/232-kolumni-5-11

Tässä SV 179:
http://www.h-y.fi/517-virret-171-180
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 18465
Vs: Tätä luin / tämän luen, osa 7
« Vastaus #7 : 15.01.14 - klo:16:08 »
   Olen enemmän kuin kiitollinen, että meidät on rakastettu jälleen joukkoon.


 

Kaikki on ok. "Vuosi vanhan vanhattaa, kaksi lapsen kasvattaa". Unohtaminen on armoa, monella tapaa.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33644
Vs: Tätä luin / tämän luen, osa 7
« Vastaus #8 : 19.02.14 - klo:13:28 »
Kävin kirjastossa. Otin välipaloiksi muutamia dekkareita, mm. Henning Mankelia ja Pirkko Arhippaa. Tilasin dekkaristipalkitun Timo Sandbergin Mustamäen. Olen jonossa 21.
Innostuin Pekan aamuhartauslinkistä Mestari Eckhartista. Varasin. Sen saan varmaan jo huomena.

p.s. Timo Sandberg oli juhlimassa 100-vuotiasta ystävääni elokuussa. Tunnistin hänet kirjojen lieve-kuvista sillä luin parhaillaan hänen Järvenpää-Lahti akselilla toimivasta komisario Heittolasta.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa maisakai

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 760
Vs: Tätä luin / tämän luen, osa 7
« Vastaus #9 : 23.02.14 - klo:18:54 »
Luin loman  aluksi Minna Lindbergin Kuolema Ehtoolehdossa -dekkarin, joka sisälsi varsin mustaa huumoria vanhustenhoidon nykytilasta. Ajatukseni kirjasta olivat varsinkin kirjan alkupuolella (jonka luin pikalainana kuukautta aiemmin) aika ristiriitaiset johtuen aiheen henkilökohtaisuudesta juuri tällä hetkellä. Loppupuoli, nyt kun sain kirjan uudelleen lainaan, meni jotenkin kevyemmin.  Lindberg näyttää juuri julkaisseen uuden osan Ehtoolehdon tapahtumista, joten ilmeisesti tämä ensimmäinen on saanut ihan hyvän vastaanoton. Onkohan joku muu lukenut?

Viime vuonna luin Lindgrenin aiemman teoksen Sivistyksen turha painolasti, jonka alkupuoli varsinkin oli aika hauska. Lopussa se kääntyi vähän traagiseksi.

Nyt menossa Merete Mazzarellan Elämä sanoiksi, joka pikalainana sivuutti Karen Le Billonin Miksi ranskalaiset lapset syövät ihan kaikkea? -kirjan, jonka aloitin viime viikolla. Kunpa olisi enemmän aikaa lukemiseen!

Olen aiemmin myöskin lukenut Tuurin matkakirjan Euroopasta. Varmaan menetin jotakin, kun en ole muuten Tuuria lukenut enkä hänen tyyliään tunne. Kirjasta tuli kuitenkin kova hinku päästä junamatkalle Eurooppaan.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33644
Vs: Tätä luin / tämän luen, osa 7
« Vastaus #10 : 28.02.14 - klo:07:50 »
Googlailemalla löysin Joensuun yliopistossa tehdyn tutkimuksen tulokset . Aihe on Siionin virsien llisävihko.
Sisällysluettelon mukaan muutakin mielenkiintoista herännäisyydestä on luvassa. Kaikille kiinnostuneille avuksi.:

http://epublications.uef.fi/pub/URN_NBN_fi_joy-20080018/URN_NBN_fi_joy-20080018.pdf

Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 18465
Vs: Tätä luin / tämän luen, osa 7
« Vastaus #11 : 28.02.14 - klo:09:21 »
Iso asia, menipähän aikaa. "Täytynee" palailla silloin tällöin asialle uudelleen.

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21983
Vs: Tätä luin / tämän luen, osa 7
« Vastaus #12 : 28.02.14 - klo:09:23 »
Ellen Ndeshi Namhilan Tears of Courage -teoksesta olen lukenut kolmen namibialaisen äidin tarinat. Kaksi on vielä lukematta. Meme Justina Amwaalwan kohtalo kosketti eniten kahdesta syystä. Hän on nähtävästi hoitanut minua vauvana kuuluessaan Oniipan lähetysaseman palveluskuntaan. Vielä puhuttelevampaa on, että hän joutui synnyttämään ollessaan Etelä-Afrikassa poliittisena vankina.

Sain kirjan Osmolta. Sen on julkaissut vuonna 2009 Archives of Anti-Colonial Resistance and the Liberation Struggle. Kiitos!

Poissa Saukkis

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1252
Vs: Tätä luin / tämän luen, osa 7
« Vastaus #13 : 28.02.14 - klo:17:19 »
Sain kirjaston pikalainana Lindgrenin Kuolema Ehtoolehdossa, joten se piti lukea vitkastelematta. Minä mietin, onko tosiaan muuten terveen ihmisen kokemus ja ajattelu noin sekavaa kuin Lingren kuvaa vain korkean iän vuoksi. Toki yksinäisyys ja virikkeettömyys aiheuttaa deprivaatiota, mutta näillä päähenkilöillä vaikutti olevan paljon sosiaalisia suhteita.

Se on totta, että vanha ihminen voi kadota ystäviltään joutuessaan sairaalaan tai tuonpuoleiseen, kaikki vaitiolosäännöt estävät kertomasta muille kuin lähiomaisille, jotka voivat olla hyvinkin "etäläheisiä", eivätkä välttämätätä edes tiedä, kuka on oikeasti arjen läheinen ja ystävä, joka voi olla hyvinkin huolissaan.

Poissa Mansipaani

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1756
Vs: Tätä luin / tämän luen, osa 7
« Vastaus #14 : 04.03.14 - klo:18:07 »
Viime viikonloppuna sain vihdoin viimein luettua ihan liian kauan aikaa sitten lainaamani Laestadiuksen elämänkerran. Siihen oli päiväkirjanomaisesti (mutta ehkä vähän kliinisen asiallisesti) koottu tärkeimmät tapahtumat ja päivämäärät. Hautajaisiin tuli hyvin paljon väkeä ja saarnaa oli vaikea kuulla äänekkään itkun takaa. Laestadiuksen työtä tuli jatkamaan joku tyyliltään hänen vastakohtansa, joka ei halunnut suututtaa ketään. Laestadiuksen merkittävin vastustaja sanoi että Laestadius saarnassaan haukkui kaikki mutta kirkot olivat aina täynnä. Uusi pappi taas halusi miellyttää kaikkia mutta kirkot olivat aina tyhjiä. Laestadius oli kuitenkin kokenut omakohtaisen armon kirkastumisen, ja hänet mainitaan kirjassa rehtinä miehenä, ihan hyvänä tyyppinä.

Hämmästyttämään jäi herätyksen voimakkuus ja ihmisten herkkätunteisuus (liikutukset), koko lappi tuntui kääntyvän yhtenä laumana parannukseen. Kuvaus ei ollut mitenkään maalailevaa vaan enemmän kuivan asiallista. Alkupuolella meinasi hieman haukotuttaa kasvitieteelliset raportit ja luettelot. (Laestadius oli myös kasvitieteilijä)