Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: Leena - 07.03.15 - klo:09:00
-
Alkaa terminen kevät lupasivat. Sisäkasvit menestynevät, voi kylvää siemeniä ja pikapuoliin terassilta voi heittää pois talviset kanervat. Niistä kehittyi inhottavaa mössöä jatkuvassa sateessa, ensi talveksi jos elää saan laitan jotakin muuta.
Talvesta selviytyivät hopealangat, osa sypresseistä ja kaikki tuijat. Alkaisi olla tuijapeittojen tarve päällä, viime vuonna niitä tuli täällä kauppoihin vapun jälkeen jolloin ne useimmiten voi poistaa.
Sisälle on mukava keräillä värikkyyttä. Siirtämällä keltaiset suojusruukut keittiöön ja vihreät olkkariin sai jo jotain iloisuutta. Tarkkailen kiinteästi paavalinkukkia, sillä olen vakuuttunut yksilökohtaisuudesta kukkimisen suhteen. Lehtien tulee olla napakat ja kiiltävät, ei ylijalostetut. Lerppulehtinen kuolee saman tien. Juorut jotka oli muotia tekevät paluuta, opiskeluaikana oli kolmenlaisia ja amppeleissa, samoin värinokkosen tapaisia, mutta ne kastelin väärin. Ne eivät olleet värinokkosia mutta sinnepäin ja kuolivat. Halpoja kylläkin, kolme euroa. Nyt ei oikein ole kavereilla pistokkaitakaan antaa.
Kiinanruusu on sitkeä nyt, samoin begoniat, oli hauska tehdä erivärisiä kokoelmia pitkin asuntoa. Pitkästä aikaa päätin koota joukon suurkasveja. Eräs tuntematon kukki niukasti mutta lehdet ovat kauniit, työstä pistokkaasta kasvatettu jota kukaan ei tuntenut samoin ja limoahan ei kukaan saa hengiltä, Seppos kyllä varoitteli siitä ettei alkergiselke sovi mutta se on syrjässä.
Palmu ei ole makuuni mutta mietin tietäisikö kukaan suurkasvia.
-
Fiikuksia on usemmanlaisia. Ne on kookkaita. Kahvi kasvaa isoksi. Olimme kerran valinnan edessä. Tehdäkkö kattoon reikä vai kaataakko kahvi. Hävitimme kahvin. :003: Peikonlehdet kasvaa isoiksi ja traakit. Traakkejakin on monenmoisia. Eri asia on miten viherkasveja on tarjolla. Usien kasveissakin on muotivirtauksia. Haluamiaan kasveja ei aina ole tarjolla.
Itse muuten pihistin yhden kahvinpavun 80-luvun alkupuolella Nakkilan seurakuntakodin kahvipensaasta syystalvella. Vein sen käsilaukussa kotiin. Kuljin laukun kanssa välillä ulkona pakkasessa jne. Lopulta kotiin päästyäni istutin pavun multaan. Ja ihme ja kumma, se iti. Itse asiassa siitä tuli kaksi tainta. Sen punertavan ulkokuoren sisällä molemmat puolikkaat itivät. Olihan se komea viherkasvi. Kukat ei olleet mitenkään merkittävät, mutta teki se muutamia papuja.
-
Pitäis vaihtaa multia.
-
Juu kahvi! Minulla onkin muuan jota on esitetty kahviksi. Se on kiiltävälehtinen, mutta kovin kitulias, saattaa olla että on liian pienessä ruukussa ja juuritila vähissä. Alkoi kärsiä ja kakdi oksaa pudotti lehdet mutta! Kolmas oksa ja tyvi kasvattavatkin uusia.
Sen istutan nyt alkuun hyvässä toivossa suurempaan ruukkuun. PekkaV on täydellisen oikeassa mitä mullitukseen tulee. Siihen ei aina viitsisi ryhtyä mutta saa syyttää itseään jos menettää kasveja ja nyt on aika. Täytyy roudata multasäkkejä.
Traakkipuuta en ole muistanut olevan. Sellaista ei ole koskaan ollut. Tahtoisin kovasti kokeilla, ja sitä kahvia saada menestymään. Nuoruudesta muistan myös appelsiinit joita kasvatettiin siemenistä joita sieltä hedelmän sisältä saadaan. Vähän rähjäisiä niistä tuli mutta erittäin pidettyjä.
Pitkään oli fiilis, ei suuria, miten minä olen joskus voinut haluta suurkasveja, mutta nyt taas on tällainen vaihe selkeästi. Samoin on amppelifiilis eli sellainen koko koti täyteen kasveja osa ylhäältä alas osa alhaalta ylös ja osa välille. Amppelin suhteen ongelmana on kuinka saada luja koukku, on vain yksi ja sen alla on portaittain nouseva ruukusto. Yleensä siinä on mikroaaltouuni olettaakseni.
Jos vaikka Pyryharakka voisit näpistää minulle kahvinpavun mistä omasikin ja lähettää vaikka kosteaan käärittynä tai jos Tiiti toisi? Siis tästähän on vaivaa kyllä, mutta en voi olla varma onko tuo Tarjoustalon kahvi todella kahvi, ja mikäli se siis kasvaa vähitelllen noin, siinä on jotain mihin tähtään.
Eli olohuoneen tulisi olla vapaista kohdista täynnä kasveja, ostan kasvinaluspenkin ikkunan eteen Pelastiksen kirpparilta. Isäni tekemän arkun päälle mahtui kolme suurkasvia. :icon_biggrin:
-
Pitääpä panna mieleen, jos sattuisin näkemään jossain kahvin ja siinä papuja, niin pihistän kyllä sinulle. Enää meillä ei sitä kahvia ole. Nyt tuvan ikkunan peittää kiinanruusu, jota yritän leikellä aina pienemmäksi. Se mokoma on niin ahkera kukkimaan, ettei raaskisi oksia katkoa. :017:
Minulla on suurten kasvien kanssa se ongelma, että ikkunat on pienet ja kasvit yrittää sinnikkäästi kasvaa kohti ikkunaa, siis kieroon, ruukusta ylös ja latva kohti ikkunaa. :017: Pitäisi varmaan asentaa kavilamppu kattoon, jotta kasvit kasvaisivat sitä kohti.
Kaiken kaikkiaan, kannattaa katsoa vaikka netistä, mikä kasvi tarvitsee aurinkoa, mikä ei siedä aurinkoa jne. Parhaiten kasvit kasvavat, kun ne saavat itselleen sopivassa suhteessa valoa, lämpöä, lannoitetta ja muuta hoitoa. Esim. kaikki kasvit eivät pidä isoista ruukusta. Jos juutet on pienet, hennot ja kavi kuluttaa suht vähän vettä, niin isossa ruukussa tulee helposti kasteltua sitä liikaa, eikä juuret tykkää liian märästä. Toiset kasvit pitää tasaisesta kosteudesta, toisten multa pitää kuivahtaa välillä.
Sehän kasveissa onkin mielenkiintoista, että nekin tarvitsevat yksilöllistä hoitoa.
-
Olen tovin yrittänyt muistaa poikasena kotonamme kasvaneen ison sisäkasvin nimen. Pyryharakan kirjoituksessahan se oli - kiinanruusu. Siihen vaihdettiin aina isompaa ämpäriä, sitä "supistettiin" ja se vain kasvoi, koska äitini sen hoiti. Lähdin aikanaan armeijaan ja korpukseen opiskelemaan (S-hamina) enkä nyt tiedä kiinanruusun lopullista kohtaloa. Sisarkin on edesmennyt, hänkin oli innokas kasvien kasvattaja. Kotipaikkaani asuu sukulaisperhe.
-
Olen ostamassa oksasaksia. Mitä väliä on sillä, onko tavallinen malli vai pro tai ehkä sormilenkillä? Entä ohileikkaava tai alasinmalli? Ks. http://www.prisma.fi/fi/prisma/haku/oksasakset (http://www.prisma.fi/fi/prisma/haku/oksasakset). Kovin paljon saksittavaa ei ole.
-
Pyryharakka saisi hienoja pistokasnippuja kiinanruusustaan jos siis sitä raaskii silpoa. Kasviahan tulee käännellä säännöllisesti jotta siitä saa suoran. Olisin kahvipavusta suuresti kiitollinen.
Minä napsin pistokkaita sormin, tai leikkaan fiskarsin tavan saksilla.
Nyt kun tulee nämä talviveusuut. Niin ajattelin että jos ihmisillä on kasveillaan pienennystarvetta ja ajoittavat leikkelyn, ja tulevat lauantaina, niin jos niitä voisi kääriä kosteaan sanomalehteen ja muovipussiin pudottaa ne napsaistut, niin voi kuinka olisin onnellinen. Tämä havainto on, eivät enää ihmiset kuin harrasta kasveja asunnoissa. Opiskeluaika tulee sikäli mieleen, että silloin ne olivat suurharrastus. Juorut esimerkiksi olivat jokakodinkamaa. Itselläni oli kolmenlaisia, kaikki aloitettu toisten pistokkaista.
Siltä ajalta minulla oli paavalinkukka jonka kukkiminen oli uskomatonta. Sitä saattoi jakaa, se kukki koko ajan. Lopulta yksi ikkunalauta oli täynnä pelkkää sinistä paavalinkukkaa. Kyllästyinkin vähän, nyt antaisin arvon sille. Sain yksilön naapurilta kesätyöpaikan asunnosta jostain Torniosta.
-
Ohileikkaavat oksasakset on hyvät, kun leikkelee pensaista tai hedelmäpuista ohuita oksia ja pitää päästä mahdollisimman lähelle runkoa, niin ettei jäisi oksantynkää.
Alasinmalli taas on kätevä silloin kun katkotaan esim. pajuja punontatarkoituksiin. Alasinta vasten leikatun oksan leikkauspinta jää tasaisen kauniiksi. Alasimen kanssa ei taas pääse lähelle runkoa, kun oksia leikkaa kasvavasta puusta jne.
Pro. tarkoittaa ilmeisesti professional eli ammatillista. Se ainakin kuvassa oli aika tyylikkään näköinen.
Sormilenkkisakset on kai vähän makuasia. Pitäisi päästä hypistelemään liikkeessä, kumpi tuntuu käteen paremmalta.
Sitten vielä nuo merkit Fiskars ja Wolf on molemmat laatutuotteita. Makuasia sekin. Tietysti aina kannattaa myös suosia suomalasita. :icon_wink:
Talviveisuisiin en valitettavasti ole tulossa. Enkä tiedä mistä löytyisi kahvi. Mutta kaikki te jotka talviveisuihin menette, niin ei hullumpi idea tuo pistokkaiden vaihto. :039:
-
Talviveisuisiin en valitettavasti ole tulossa. Enkä tiedä mistä löytyisi kahvi. Mutta kaikki te jotka talviveisuihin menette, niin ei hullumpi idea tuo pistokkaiden vaihto. :039:
Älä sure sitä kahvia, jos osuu kohdalle niin sitten. Näpistin viimeksi kun oli seurat kirkoneteisestä yhdet mielestäni tutut, milä ihme oli nimi, suipot ei kovin kiiltävät lehdet, puuvarsi. On useasti suurkasvina työpaikoilla. Saa nähdä onnistuuko juurrutus, ruhjoutuivat vähän laukussani. Mutta ovat ne elossa.
Talviveisuut ja seurat muuten noin yleisemminkin. Jos tulee matkan takaa saattaa olla työlästä ja epävarmaa eli ei paineita. Siis todetessani seurat noin yleisemmin, ottakaa matkaan kasvinpalasia jos kenellä on, ja jos on jaettuna paavalinkukkaa tai mitä nyt sattuu, minulla on tavaton kasvivimma päällä. Jotenkin tajusin, etteihän opiskeluaikanakaan mitään terasseja ollut. Kasveja pidettiin sisällä kotona ja aina oli ankarat paineet niiden kesähoidosta.
-
Leena, mitenkä olisi kokonainen käärmekaktus ? :003: Meillä etenkin pikkutypykät inhoavat sitä, sillä sehän on kavalan piikikäs. Minä olen sitä kiduttanut vuosikaudet pienenpienessä ruukussa, eikä se ota kuollakseen. Tiukasti kasvaa kuin synti. Saisit ruukkuineen, joka on taiteilija Heikki Rahikaisen unikki kolmio-malli.
-
Leena, mitenkä olisi kokonainen käärmekaktus ? :003: Meillä etenkin pikkutypykät inhoavat sitä, sillä sehän on kavalan piikikäs. Minä olen sitä kiduttanut vuosikaudet pienenpienessä ruukussa, eikä se ota kuollakseen. Tiukasti kasvaa kuin synti. Saisit ruukkuineen, joka on taiteilija Heikki Rahikaisen unikki kolmio-malli.
Oijoijoijoijoi! Minulla ei ole ainuttakaan kaktusta. Muutama pienehkö mehikasvi ainoastaan, en voinut vastustaa. Se olisi suurenmoista, suunnatonta, valtavaa. Miten se vain muuttaa tänne, jos tulette talviveisuun ja saatte kulkemaan, suosittelen että palaan veisuusta kotiin taksilla. Uteluaisuuttani kysyn kuinka se on jäänyt pieneen ruukkuun?
Voi, se olisi hienoa. Mieti kuitenkin ettei tule sitä ikävä. Kyllä vain kelpaa kaikki joihin ollaan kyllästyneitä tai on lapsen vastahakoisuus suhteessa kasviin. Pidän hyvin ja palautankin jos huomaa tehneensä erehdyksen.
Ääni on yhä pois mutta suurta tyyneyttä saattaa tavoittaa kuunnellen, joten minä aion olla paikalla.
-
Tuonti ei ole ongelma. Kunhan itse kykenen. :107:
Äläkä vielä suunnittele paluumatkaa. Kun vävy hakee minut Herttoniemeen, on Malmi kaiketi meidän paluumatkalla.
Tosin en usko jaksavani enää niihin illan kirkkotilaisuuksiin.
Tämä on taas meidän yhdistetty veisuu-ja kyläilymatka.
En ole paljon sitä kaktusta ajatellut, ostin vain taidenäyttelystä Heikin ruukkuja, ja sitten siihen jotain. Olen antanut vesitilkan kun muistan. Kerran se lähes kuivui kesähelteellä parvekkeella. Sitkeä se on kuin mikä !
Minulla eivät ruukkukasvit onnistu. Ei ole ikkunalautoja.
Lotta on inhonnut sitä käärmekaktusta siitä asti kuin sai enimmäisen kerran piikit pikku kätösiinsä. Viime sunnuntaina viimeeksi pyysi minua heittämään sen pois. Heitän sen siis sinulle. :023:
Heikki Rahikainen: http://www.artarabia.fi/?cat=18&lang=fi
Soittelen vielä mitä kuuluu.
-
Olen ostamassa oksasaksia. Mitä väliä on sillä, onko tavallinen malli vai pro tai ehkä sormilenkillä? Entä ohileikkaava tai alasinmalli? Ks. http://www.prisma.fi/fi/prisma/haku/oksasakset (http://www.prisma.fi/fi/prisma/haku/oksasakset). Kovin paljon saksittavaa ei ole.
Minä äänestän Wolf-merkkisiä ja ohileikkaavia. Minulla on Fiskarsejakin, mutta Wolf&Gartenit ovat mieluisammat. Alasinmallilla on hyvä leikata leikkokukkia, leikattu ei putoa maahan, mutta muuten en tykkää. Sormilenkillisen voisin kuvitella pysyvän kädessä, eikä tipahda vahingossa maahan.
-
Laitatin itselleni laudat jotta saisin kasveja niille, vain olkkariin onnistui, täällä on betonissa jotain hyvin outoa, todettiin myös yritettäessä kerran körttivoimin saada aikaan riippuvaista puutarhaa. Koetan asetella siinäkin ruukkuja niin että eivät lepää ihan reunalla vasn ikkunan puolella. Keittiöön totesin käytännölliseksi pikkutikkaina myydyn pikkutikkaan, kolme askelmaa. En usko että kannattaa raskasta painoa siitä tulikin sitten kerroksinen kukkaruukkualusta.
Ennätin taas kai kastella tuon kiiniksen hengiltä. Surkeus. Onneksi myivät halvasta hinnasta useita. Paras kiinikseni kyllä lähti aikanaan jonkin kaverini työpaikaltaan näpistämistä palasista.
Täytyisi ryhtyä terassinraivuuseen enkä millään viitsisi. Pitäisikö antaa vielä hieman lämmitä. Ei huvita sairastua taas.
-
Paavalinkukat eli saintpauliat kukkivat ikkunalla ihan mahdottomasti.
-
Sairastin sikotautia kotona ja , jos nyt oikein muistan, niin äitini kertoili saintpaulian kastelemisesta: ei kylmää vettä, ei liikaa, sillä näille asioille tämä kukka on kranttu, tämä on afrikkalainen alkuaan.
-
Olen aika avuton ruukkukasvien kasvattaja. Kuitenkin aion ostaa muutamien ulkokukkien siemeniä ja laittaa niitä muoviruukkuihin itämään. Jospa saisin omia taimia kasvatettua pihan muutamiin pieniin penkkeihin. Tuoksuherneet ja sarviorvokit ovat mieluisia. Pitäisi vain olla sopivia ikkunoita joiden alla taimet menestyisivät. Tuntuu, että kaikki ikkunat ovat vääriin ilmansuuntiin.
Suuremmat lapiohommat ja multasäkkien kantelut eivät enää ole minulle helppoja.
-
Jokohan leskenlehti kukkii etelässä? Entä onko jo muita kukkia ilmaantunut? Täällä on vielä lunta melkein 30 senttiä, paitsi puitten alla on pälviä ja tiet on sulat.
-
Naapurissa Kontiolahdellahan pidettiin isot urheilijuhlat, tottahan sellaiseen lunta tarvitaan. On lunta Veneheitossakin samalla mitalla. Iso osa Suomea on kuitenkin lähes lumetonta.
-
Jokohan leskenlehti kukkii etelässä? Entä onko jo muita kukkia ilmaantunut? Täällä on vielä lunta melkein 30 senttiä, paitsi puitten alla on pälviä ja tiet on sulat.
En ole täällä Kilpiäistenpohjassa nähnyt. Ei ole vielä sinivuokkojakaan kukassa. Yöt on ollut - 12 astettakin pakkasta. Krookukset nostavat nuppujaan ja lumikellot kukkivat. Takatalvi taitaa tullaniillekin.
-
Laitoin rai-ruohon itämään.
Ostin taimimultaa ja siemeniä ja daalian sipuleita. Parin viikon päästä kylvän ne taimettumaan. Daaliat vähäksi aikaa ' valeeseen' ja maahan toukokuun lopulla.
http://www.suomela.fi/piha-puutarha/Kukat-taimet/Kylva-kouli-karaise-Taimikasvatuksen-onnea-osa-1-50338
-
Paavalinkukat eli saintpauliat kukkivat ikkunalla ihan mahdottomasti.
Voivoivoi. Olisitko niin, niin kiltti. Saisinko yhden tai miten sinulta liikenee kun jaat. Tämä on niin yksilökohtaista! Voidin vaikka hakea, jos et asu ihan Lapin perukoilla! Minun tekee kauheasti mieleni sellaista joka todella kukkii!
Mitä teet niille, eli kuin kukitat niitä? Itse koetan kaikki jutut, kuumavesikastelut pohjan kautta, kohtakaisen kuiva. Pienehkö ruukku. Kasvilamppua ei ole. Ensi talveksi hankin ehkä.
Ne on voittopuolisesti niitä Prisman kahden ja puolen euron tapauksia mutta osaan valikoida niistä jo ne lupaavat.
-
Jokohan leskenlehti kukkii etelässä? Entä onko jo muita kukkia ilmaantunut? Täällä on vielä lunta melkein 30 senttiä, paitsi puitten alla on pälviä ja tiet on sulat.
Ei kuki. Ruoho on kulottunutta. Sen sijaan yhessä pensasaidassa näin silmuja. Se kyllä säikähtää takatalvea ja jarruttaa.
Mikään sipuli ei kuki liioin mutta ne on nostaneet päätään kyllä. Siis sisä-Suomessa on kevät pitemmällä kuin rannikolla, aika tavallista.
-
Sairastin sikotautia kotona ja , jos nyt oikein muistan, niin äitini kertoili saintpaulian kastelemisesta: ei kylmää vettä, ei liikaa, sillä näille asioille tämä kukka on kranttu, tämä on afrikkalainen alkuaan.
Juuri niin. Itse annan veden lähes kuumana, ja vain tilkan ja jos jää yli, kaadan suojaruukusta pois. On herkkä myös liialle vedelle.
-
Jokohan leskenlehti kukkii etelässä? Entä onko jo muita kukkia ilmaantunut? Täällä on vielä lunta melkein 30 senttiä, paitsi puitten alla on pälviä ja tiet on sulat.
Krookus kukki eteläseinustalla 15.3.
-
Täällä sipulit on istutettu hieman varjoon ja itäänpäin. Muistan kevään 90 siitä että tuntui niin käsittämättömältä nähdä krookusten puhjenneen kukkaan 15.3., se oli, eikö niin ole, Talvisodan päättymisen päivä, oli hyytävä tuuli ja liput aivan olivat riistäytyä irti tangoista.
Katselin työhuoneen ikkunasta ja ihmettelin, kuinka krookus voi kukkia NÄIN aikaisin.
Silloin oli takana talvi suurin kirjaimin. :icon_eek:
-
Ostin kasvin. Talviorkidean. :109: Oikeasta kukkakaupasta.
Sain hyvät hoito-ohjeet. Siinä on hauskat lehdet, suuret tummat suipot, niissä on kuin liituraitoja. Se kuulemma juuri talven ollessa pimeimmillään avaa pienet kukkansa.
Lupasin mennä kertomaan kuinka menestymme. :icon_biggrin:
-
En halua olla jankuttava mutta jankutan, kuinka saadaan paavalinkukka tekemään kukkavanoja?
-
En minä ainakaan ole koskaan saanut. Anopilla ne kukkivat vuodesta toiseen komeasti.
Ne on eri kädet kun osaavat hoitaa ja kasvattaa uutta.
Minä naputtelen netissä sormineni. Lammaskaalin laitoin kiehumaan ennen seitsemää. Kasvi se on kaalikin ! :003:
-
En minä ainakaan ole koskaan saanut. Anopilla ne kukkivat vuodesta toiseen komeasti.
Ne on eri kädet kun osaavat hoitaa ja kasvattaa uutta.
Minä naputtelen netissä sormineni. Lammaskaalin laitoin kiehumaan ennen seitsemää. Kasvi se on kaalikin ! :003:
Sinulla on puolestaan lahjakkuus tehdä ruokaa!
Minulla on edelleen vahva epäily, perustuu empiriaan, että kyseessä olisi yksilösuoritus siltä kukalta. Kun kerran oli se lahjaksi saatu tapaus joka selvisi muutoista, ja jota siis voi jakaa ja jakaa! Koko huusholli täynnä yhtäsamaa pauliaa. Nyt on pieni toivo eräästä vaaleanpunaisesta. Jos joku onistaa edes yhden minä anelen nyt jakojen ja mullitusten aikaan yhtä. Voin vaihtaa johonkin.
Malla, mitä sinä teet niille? Mihin suuntaan on ikkuna? Annatko kahvia tai ravitsetko jollakin erityisellä?
-
Malla lienee pikkuista katsomassa, kun ei yhtään uukuta :003:
-
Tänään on noussut pihalle niitä pieniä sinisiä kellokukkia :eusa_angel:
-
Tarkoitatko skilloja ? Niitä näkee myöhemmin puistoissa suurina mattoina. Ovat yleistyneet.
Minun kukkapenkissäni eivät ole krookukset avanneet nuppujaan vieläkään vaikka ensimmäiset vihreät työntyivät jo neljä viikkoa sitten. Lumikellot ainostaan ovat kukassa, ja tämä on silti lämmin etelärinne.
-
^Joo, niitä kai ne ovat. En oikein tunnista näitä pihakasveja nimeltä...
-
Täällä on kaikki istuttamani suuret määrät sipuleja kyllä jo nousseet mutta on ollut koleaa joten eivät ne kuki.
Huonekasveihin sain pikku mustia pisteitä ja niitä nakerreltiin sekä Peikonlehteä että Nukkumattia joten hyökkäsin Tolulla ja muistin että voi käyttää myös Raidia. Ei ole syöty enempää. :093:
-
Innostuin ruukkukasveista, kun terassikausi on niin lyhyt. En tänä vuonna laittanut sinne narsisseja. Jos ensi vuonna sitten. Oli niin koleaa. Vaikka kestäähän narsissi.
Innostunein olen talviorkideasta, joka on ihan eri juttu kuin orkidea. Sillä on ne ehkä mainitsemani liituraitalehdet ja keskellä pimeintä aikaa se kasvattaa pitkät vanat ka niihin hennosti tuoksuvia pikkuisia kämmekkäkukkia.
Nukkumatti on kanssa kiva, kun se iskee pimeässä lehtensä suppuun. Ja peikonlehti tietty ja muorinkukka. Juorun saa kohta amppeliin niin saan lisätilan. Olen hyvilläni siitä juorusta. Niitä oli nuorena kaikilla. Nykyisin ihmisten ikkunalla on enemmän lasiesineitä ja kynttilöitä.
Juurrutan Riitta-mummin kaktusta, en istuta ennen kuin on oikein kelpo juuret. Hirveästi harmitta etten saanut pitsilehteä pelittämään. Minulla oli kerran opiskeluaikana todella kaunis yksilö. Mehejä ei ole ollut ennen myöskään, päätin kokeilla. Ne ovat hyvin hauskoja.
-
Leikkasin pensasaitaa. Häijyltä tuntui tähän aikaan vuodesta, juuri ennen silmujen puhkeamista. Eivät sitten ehtineet avautua päiväksikään.
-
Leikkasin pensasaitaa. Häijyltä tuntui tähän aikaan vuodesta, juuri ennen silmujen puhkeamista. Eivät sitten ehtineet avautua päiväksikään.
Kipaise etsimään olisiko pitemmissä pätkissä eloa, vai joko ne meni? Sisälle maljakkoon tai hyvin pieneen maljakkoon. Herää silmut
-
Sunnuntaina seurapuheessaan Viena Inkeri Lounela puhui tästäkin aiheesta. Hän oli löytänyt
lehmuksista leikattuja oksia ja sai ne viheriöimään.
Minä siivosin äsken pajunoksat ja muutkin pääsiäisen koristeet . Nyt kukkivat sinivuokot koko
talon seinän mitalta. Pikkukätöset poimivat niistä eilen pinet kimput.
-
Kipaise etsimään olisiko pitemmissä pätkissä eloa, vai joko ne meni? Sisälle maljakkoon tai hyvin pieneen maljakkoon. Herää silmut.
Sama kävi minulla mielessä jo kun leikkasin niitä. Päätin kuitenkin pysytellä lujana. Minun pitäisi jotenkin oppia kestämään kuolevaisuutta, menetystä, hukkaan menemistä. Sen takiahan kirkon alttarillakin on aina leikkokukkia eikä ruukkukasveja. Vaikea niitä heränneitä silmukajaan olisi sitten ollut pois heittää.
-
Kaksi suurliljan sipulia istutin ruukkuihin, ovat itäneet mukavasti. Hajuherneet samoin pikku hiljaan.
Ne pitäisi kohta päästä istuttamasn terassille, ei aivan ole vielä terassiaika. Ne herneet vasta työntävät sirkkalehteä.
-
Minä en kylvä vielä tuoksuherneitä taimettumaan. Daalian juuret ovat multaruukuissa, samoin glaiolusten sipulit. Viimemainitut ovat viimevuotisista kukista talteen otettuja. Kokeilumielessä istutin ne muutama viikko sitten. Ne ovat lähteneet hienosti kasvuun. Varret ovat o n. 20 cm pitkät. Kannoin ruukun ulos jotta ne hiukan rauhoittuisivat ja tukevoitusivat. Istutan ne myöhemmin autotallin seinää vasten.
Sarviorvokkien kylvös on myös itänyt. Hentovartiset taimet eivät ole vielä koulittavissa.
Jos ne onnistuvat, minulla on monivuotisia orvokintaimia runsaasti.
Koristetupakan siemenet ovat jonnekin kadonneet. Pitää ostaa valmiit kukat terassille. Pidän niitä paljon. Viime vuonna oli ensimmäiseni. Sain ne hyvin menestymään.
-
Haluaisin joskus istuttaa pihaani jotain, mutta en osaa päättää, mitä se olisi. Taitaisin tarvita rouvan määräilemään itseäni. Sellaiselle olisi kyllä täällä asunnon sisätiloissakin käyttöä.
Tai jos sanoisin pihaansa laittavalle naapurin rouvalle, että saa ilokseen laittaa minunkin pihani, kun kerran asiaa näköjään harrastaa, ja että johonkin asti voin kyllä maksaa taimet ja mullat ja sellaiset.
-
Haluaisin joskus istuttaa pihaani jotain, mutta en osaa päättää, mitä se olisi. Taitaisin tarvita rouvan määräilemään itseäni. Sellaiselle olisi kyllä täällä asunnon sisätiloissakin käyttöä.
Tai jos sanoisin pihaansa laittavalle naapurin rouvalle, että saa ilokseen laittaa minunkin pihani, kun kerran asiaa näköjään harrastaa, ja että johonkin asti voin kyllä maksaa taimet ja mullat ja sellaiset.
Tuo voisi olla viisasta jos osuisi intohimoinen kasvinaapuri.
Jos aloittaisin laittaisin perennoja eli monivuotisia kukkivia, ja kysyisin myymälästä mikä on hyvää ja taudinkestävää lajia. Krassi esimerkiksi on upea mutta saa kuumina kosteina kesinä kirvoja jotka ovat yököttäviä koskeakaan.
Mistä väristä pitää, on hyvä ajatella.
Aika varmoja valintoja ovat
Petuniat joita saa joka väriä halvasta hinnasta monivärisiä
Samettiruusut jos pitää hehkuvan oranssista, mutta siis tahtovat kuivaa
Joku ihminen pitää vuorenkilvistä minä en.
Sitten jos minulla olisi piha, ah, siellä olisi kyllä pensas tai pari. Sisar sai ollessaan nuorena kaupungilla puutarhahommassa jasmiinin alun ja se menestyi mökillä ja siinä on tajuton tuoksu.
Ei hassumpi ole muuten rodo, sillä se kukkii kyllä pitkin kesää, atsalea on siinä heikompi.
Lyhytaikainen tuoksuva pensas on tietenkin kaikki syreenit.
Saan muutamaan neliöön mahtumaan runsain mitoin kasveja. Siksi tahtoisin oikean pihan. Meillä ei saanut maapohjaan istuttaa kasveja, syy, herra Eiei.
Pensasaitana olisi muuten tuo mustamarja-aronia todella hieno joka vuodenaikaaan. Se kukkii kauniisti, kesällä sillä on punaiset marjat syömäkelpoisia muuten, ja talvella se on kaunis punaoksainen jos vielä jättää muutaman marjan ne muuttuvat mustiksi.
Älä syö niitä vielä punaisina.
-
Myyvät Tarjoustalossa 12 eurolla rodoja. Taimia siis. Kuoleehan se mutta jos olidi hiemankaan lämpimämpää olisin ostanut suurruukkuun.
Terassilla lämpöpuutarhassa on alkanut jo muratti tehdä uutta lehteä lämpimällä puolelka siis siinä missä on suojaisaa :icon_biggrin:
-
Mitä minä teen sen rodon kanssa, oljaa kilttejä ja sanokaa minun on tänään mahdotonta ajatella. Mitä se kestää, onko ikivirheä kestääkö kylmiä öitä kuolematta se pääsee lämpimälle puolelle?
Erikoisia tulppaanicipuleita. Suuret lehdet teki jokainen, ei yhtä ainutta kukkaa. Ja niinkuin minä mylläsin maata syksyllä. :icon_eek:
-
Älä hättäile niijen tulppaanijens kans. Miule käi samal viisii vime kevvään, kävin jo Hong Kong's valittamass ko eivät kuki. Kyllä ne kukki, ja komiast. Olivat vaa sellas ljiketta tai ens'vuotisina arkoi jot hyö odotuttiit kukkimistaa.
Tänä keväänä, säiden armoilla, ovat kaikki paitsi yksi lajike vasta lehtiä lykänneet. Isot lehdet niissä onkin, mutta kukkavanoja ei vieläkään vaikka yli kuukauden ovat kasvaneet näkyvissä.
Odotellaan.
Rodoista ja tuijista minulla ei ole kokemusta. En oikein pidä niistä tässä luonnonpuiden joukossa. Ne sopivat puistomaisiin pihoihin ja ruukkukasveina kivitalojen kupeisiin.
Rodoista kuulin radiossa puhuttavan, tarvitsevat runsaasti vettä näin keväisin.
-
Kukkimisen alkaminen ja veden kiehuminenkin ottavat aikaa. Muuan Herkko Päätalo utsi kahvivetensä kiehumattomuutta, että "tulikohan tuohon otetuksi koirasvettä". Miten tämä pitää ymmärtää, ei ole vielä selvinnyt.
-
Minä vielä harkihen sen rodon hankintaa. Se olisi komea terassipuutarhassani. Mutta jos se heti kuolee.... En viitis heittää kahtatoista euroa hukille. On hieman tiukkaa rahasta kun säästän, että voin vaetaa pyhiin :003:
Mitä se tarkottaa että koulia jotain kasvia kun se on tehnyt jotain siitä siemenestä? Aina käsketään että kouli mutta minul ei ole aavistusta mitä se on. Minun itivät siemenet hyvin. Kaksi cipulia samoin, sisällä siis, on jo lehtiä. Ostin istutettavaksi mustanmerenruusun ja callan vielä. Minulla jäi multaa yli.
-
Minä olen ymmärtänyt että näin: Kun siemen on itänyt ja tehnyt jonkin verran vartta, se otetaan kylvölaatikosta ja istutetaan yksitellen omaan pieneen ruukkuun. Minä käytän siihen niitä biohajoavia pikku ruukkuja, kuin nelikulmaisia munakennoja. Tuoksuherneet täytyy latvoa, leikata latvasta kun ovat n. 10 cm. korkeita. Tuuhentuvat.
Myös otan ruukut ulos päiväksi jos ei ole hurjan viileää. Se karaisee.
Tämä niille kukille joita ei kylvetä suoraan ulos. Krassit, malvat ja kehäkukat saa kylvää suoraan kukkapenkkeihin.
Tässä neuvossa ei ole paljonkaan opillista tietoa, mutta vuosikymmenien kokemus puhuu. :icon_rolleyes:
Valmiit taimet ovat varmempia, mutta olisi hauska jos omat onnistuisivat. :023:
-
Tuhannet kiitokset, hyviä tilapäisruukkuja taitaa saada kananmunakotelosta, ne näyttävät joks samalta kuin ne pahviyksilöt. 12 kananmunan rasiasta siis jo 24 ruukkua. Juuri taitaa vapautua :icon_biggrin: .
Ne tekivät nyt turhan pitkiä varsia. Kylvin kyllä vapaisiin ruukkuihin vain muutamia siemeniä eli suunnilleen, että niin näissä voisivat ehkä olla loppuun saakka? Jonakin vuonna yritin veittenterällä erotella tiuhaan itäneitä, ja ne rusentuivat sormissa kun siirtelin niitä, olivat siis niin hentoja ja kun vielä kosteita ja hieman tahmeita ja minä kömpelö.
Kuin tärkeä se yhden hengen ruukku on? Latvomisella onkin jo kiire, kiitos. En olis uskaltanu iskeä niihin saksia.
Jos vapun tienoilla pääsisi terassitoimiin olisi hyvä. Kyllä täytyy hankkia pelargoniat taimina, ne olisi pitänyt kylvää jo talvella ja silloinhan oli niin hurjapäistä menoa lukemisen ja tenttimisen kanssa. Viime keväänä aloitin orvokeilla, mutta kyllähän ne rähjäänytvät ennen elokuuta.
Harmittaa mutta täällä on lämminvarasto ei viileää, jossa pelargonit talvehtisivat. Kuolevat joka kerran.
Osaako joku sanoa kuinka pitää menetellä monivuotisten köynnösten kuten murattien kanssa? Leikataanko ne tyvestä? Ei sunkan ne mitään uusia lehtiä tee puuvarsiinsa? Eikö ne kasvata uudet varretkin? :icon_eek:
-
Sinänsä oli hyvä istuttaa paljon köynnöksiä ja vielä monivuotisia. Muratti menestyy huomattavasti paremmin terassilla kuin sisällä. Kiitos mitä kerroit niistä tulppaaneista, sillä ennätin jo olla lohduton, ei kukan kukkaa? :icon_eek:
Jos jostakin olen innoissani niin köynnösruususta. Naapurilla on suurenmoinen, se on todella hyvin kaunis ja ainoa ruusu jota oikeastaan voi terassipuutarhaan ajatella. Senkin leikkuu koittaa. Ja mullitus eli piikkejä sormiin, mutta niin neuvoivat puutarhakaupassa.
Totta, mahtava on fiilis jos oma onnistuu, ihan eri juttu kuin istuttaa valmista.
-
Riitta-mummi neuvoi ihan oikein koulimista. Sitä tehdään juuri siksi, että kylvetyt taimet monesti venähtää hentoa vartta liiankin kanssa. Jos siemenet on kylvetty valmiiksi oikein harvaan, niin saman asian ajaa se, että lisää varovasti multaa taimien ympärille.
Kylmäkaraisu tekee taimista vahvempia. Siis leutoina/lämpiminä päivinä siirretään taimet ulos ja otetaan taas yöksi sisään, etteivät kärsi kylmää.
Pahinta taimille on liian lämmin ja riittämätön valo. Silloin taimista tulee pitkiä, honteloita ja vaaleita.
Koulimisessa voi käyttää apuna lyijykynää. Sillä varovasti pengotaan taimen juuria erilleen. Sitten suukkuun voi tehdä lyijykynällä kuoppaa, mihin taimen juuret saadaan upotettua tarpeeksi syvään. Ihanne tilanne olisi, että koulittaessa saataisiin taimi niin syvälle multaan, että sirkkalehdet jäävät juuri maan pinnalle.
Kasvista ja ruukusta riippuen voi kaksi tai useammankin taimen laittaa samaan ruukkuun kasvamaan. Tärkeintä on, että niillä on tilaa kasvaa. Jos kyseessä on sellaiset taimet, joita aikoo istuttaa ulos vielä harvempaan, kannattaa ruukku jakaa vaikka sanomalehden paloilla lokeroiksi, johon jokaiseen yksi taimi. Silloin juuret eivät kasva ristiin ja nippuun. Ristiin kasvaneita juuria toisistaan irti repiessä niitä aina katkeilee. Se ei tee hyvää istutusvaiheessa.
Rodot viihtyisivät paremmin maahan istutettuina, kuin terassi kasveina. Toki on olemassa pieniä atsaleatyylisiä rodoja. Rodot eivät siedä paahdetta. Siis puolivarjoisa paikka on paras. Sitten ne kaipaavat hapanta maata. Rodoille on olemassa ihan omaa multaa. Monet kippaavat kahvinporoja rodoille. Se tekee maasta happamamman. En tiedä tykkääkö rodot muuten kahvista. :003:
Rodothan viihtyisivät juuri luonnon puiden juurella. Mustilan arboretumissa on kokonainen rodometsä. Sinne suunnittelemme taas retkeä alkukesästä kukinta-aikaan.
Olin eilen Lahdessa puutarhamessuilla. Paljon oli silmänruokaa. En ostanut mitään, mutta sain orkideayhdistyksen miehiltä ilmaisen maaorkidean pistokkaan. :023: Sitä nyt yritän juurruttaa.
-
Valkovuokon bongasin tänään.
Eilen tuijien istutusurakka, toivottavasti lähtee kasvamaan, kastelua kai vaatii alkuun
ja muutaman kevään peittämistä.
-
Pyrtsi tietää . Naapureilla on rodoja, kaikki ovat laittaneet ne talojensa varjopuolelle, pohjoiseen päin. Piimää olen nähnyt kaadettavan juurille.
Onko se havukasvi ?
Meillä alkoi nurmikko vihdoin vihertää. Sade auttoi ne heti kasvuun. Muutoin ollut varovaista
aloittelua, paitsi krookuksilla ja sinivuokoilla. Valkovuokot kukkivat, ensimmäiset.
Sää vaihtelee kummallisesti. Huomena on melko lämmintä luvassa, keskiviikkona kylmää. torstaina taas lämpenee. Onkohan toukoviljoja jo kylvetty ?
-
Rodot kuuluu kanervakasveihin. Tässä linkki tietouden pariin http://fi.wikipedia.org/wiki/Alppiruusut.
Tänään on ollut lämmin päivä. Sen huomaa kaikesta kasvillisuudestakin. Luonto hetää. :023:
-
Jäähtyi. Kuinka käynee istuttamani cipulien. Istutin runsaahkosti tummanpunaisia olisko gladioluksia jonka lisäksi on sisällä erilaisia esi-istutuksia. Kiitos vain neuvoista.
Entä siemenet joita kylvin, oliko liian varhaista mietin. Pussissa oli kyllä kylvöohje. Punapellavaa. Ulommas taitaisi sopia lumpeet tänä vuonna, nistä vain saisi ostaa.
-
Luulisin, ettei sipulit (vai mukulat) ole kovin herkkiä. Gladiolus kaipaa yleensä esikasvatuksen, jotta se ehtii kukkimaan. Jos nyt kylmällä istuttaa esikasvatetut gladioluksen, niiden kasvu pysähtyy joksikin aikaa. Luultavasti ne ei näistä kylmistä kuitenkaan kokonaan suivaannu.
Itse kylvän siemeniä, vasta kun ilmat ja maa lämpenee. Laitan kasvimaan kuntoon vasta touko-kesäkuun vaihteessa, säästä riippuen. Jos oikein aikaisin tekee kasvimaan, joutuu sitä vain enemmän kitkemään. Kun maa on sopivan lämmin, kylvökset itää nopeasti ja ehtii kyllä kukkimaan ja satoa tuottamaan.
Jotkut siemenet on herkkiä kylmälle maalle. Pavut ovat herkimpiä. Jos ne kylvää liian aikaisin, ei ne idä vaan pilaantuu. Äiti sanoi, että papu piimii, jos on kylmä maa. Kylvöä voi aikaistaa harsolla, mutta se innostaa myös rikkakasveja kasvamaan.
-
Meillä on Kuopiosta tuotu valkovuokkoistutus saunan nurkalla. Se on siinä pärjännyt jo 15 vee. Kukan nuput näkyvät, mutta niin näkyy sekin, että kylmä on hentoja vihreitä lehtiä vikuuttanut. Ensimmäisenä pitää ehtiä kukkimaan !
-
Yhtenä vuonna en saanut aikaiseksi esikasvattaa gladioluksia, istutin ne maan lämmettyä suoraan kukkapenkkiin. Paras gladiolusten kukinta ikinä. Oli sateinen kesä, joten saivat varmaan tarpeeksi vettä ja aiemmin en ollut osannut kastella tarpeeksi.
-
Mielenkiintoista Saukkis. En ole ollut juurikaan gladiolus-tyyppiä, mutta lapsenlapsi toi viime kesänä niitä mökin seinustalle kasvamaan. Ne menestyivät. Otin sipulit ja kuivattelin talven yli, laitoin vajaa kuukausi sitten ämpäriin esikasvamaan ja tänään istutin ne lämpöisimpään paikkaan täällä kaupungissa. Lehdet olivat jo 50 cm korkeat. Toivottavasti saan näjdä niiden kukkivan.
-
Riitta-mummi oli oikeassa niitten tulppaanien osalta joista valitin. Ne kehittivät kukkavanat nyt vasta ja eilen aukesi ensimmäinen. Varsin komeita yksilöitä. Harmittaa että pihatalkoissa joku meni ja talloi niistä rivin keskimmäiset. Kömpelöä kävelyä kun pensaan olisi saanut leikattua toiselta puolelta.
-
Minulla on tulossa gladioluksia sekä sisällä että ulkona mullitettuna mutta vielä on täällä niin koleaa ettei voi sanoa niitten tekemisistä mitään. Alkoi terassikausi ja puutarhanhoito. Tänä vuonna ei ole erityisiä suruja joten innostus on vähäisempää. Hyvä minulle mutta puutarhasta kehkeytyy perusinnostuksen mukainen. Siivottu on ja aljettu perusistutukset.
-
Täy-tyi saada ruusuja niitä myyvät Tarjoustalossa halvasta hinnasta kun äitienpäivä on mennyt. Istutin kaksi pensastainta optimistisena tuijaruukkuihin, niissä on mahdollisuus talvehtia. Varovaisesti pilkistelee vihreää mihin on kylvetty se punapellava, kyllä on kieli poskessa koetettu hoitaa kastelu etteivät tukehdu.
Pihalla on kielo levittäytynyt tavattomasti, hämäränä yönä evakuoin kappaleen maan multaa kielonalkuineen astiaan koska ne kuitenkin jyrätään nurmikonleikkuussa ja näyttävät kotiutuneen ja viihtyvät hyvin. Edulliset kertakäyttöruusut kukkivat viime kesänä todella pitkään muttei niitä saanut elätettyä yli talven kuten yritin, noh, kaksi kuudella eurolla ja iloa niistä on lähes elokuulle. Nuppuiset yksilöt löysin kun aijani valikoin hyvin huolella. Loppuja kesäkukkia sai vie-pois-hintaan jota vielä alennettiin kun sanoivat että vähän ovat kulahtaneita.
Minun piti olla taloudellinen ja harjoittaa ainoastaan siemenkylvöä mutten voi kävellä kasvin ohitse edes katsomatta olisiko se minun. :icon_eek: joka tapauksessa siemenestä kasvatettu on hyvin hauska. Samoin cipuli joka toimii.
-
Ulkopihalka jonne pursusin on viimevuotinen siperianmaksaruoho vai mikä se oli levinnyt hyvin. Hyvä, se saisi levitä tuohon laattojen tykö jossa on polku ulos. Näyn istuttaneen myös niitä sinisiä pallukkakukkaisia joiden nimeä en muista, niitä on noussut hyvin.
Kasvamisessa ja kukkimisessa on jotakin niin käsittämätöntä. Vaikka minulle mitä selitetään solukosta ja dnasta ja tiedän kaikenlaista niin se on hyvin ihmeellistä kuitenkin. :)
-
Pihamaa alkoi vihertää, sade söi kirren ja l-tila muuten riittää maatiaiskasveille.
-
Tulee talvi pohjoiseenkin.
Täällä on turhan holotna mutta tuosta ritiläiköstä jonka pystytin viime kesänä on suuri hyöty ja ilo. Se suojaa todella hyvin ja valo värjäytyy vihreäksi kun köynnökset kiipeilevät ylös saakka. Pysyy napakasti kohdallaan myrskytessä, sen verran painavia ja korkeita nuo ammoin hankkimani tuijaruukut ovat kun sitä tukevat molemmin puolin. Tulee hauska pyöreähkö sisäpuutarha.
Jokin lintu näkyy nyrjähtäneen yritettyään istahtaa toisen tuijan latvaan, taittoi sen ja muutaman oksan kieriessään alas, päättelen, mutta ei se kuollut ole, kasvi siis, enkä löydä linnun maallista tomumajaa ruukusta joten asioiden pitäisi olla aika hyvin.
Vielä on liian kylmä minkään kylvetyn kunnolla itää arvioni mukaan. Pelargonit kestävät mukavasti, ellei luvata mitään vuosisadan kaatosadetta niin nostelen ne kaikki jo kaiteelle.
Viime kesänä istutetut syysleimut ovat suojaisassa paikassa jo tehneet lehtiruusukkeet.
Tavallisesti uurastan puutarhassa jos minulla on jokin kohtalainen suru, mutta menee tämä suruttomanakin :repee2: niin että kohta on joka nurkka täynnä jotakin luovaa luomusta.
Miten ja milloin leikataan köynnösruusu?
-
Itselläni ei ole koskaan ollut, eikä koskaan tule (täällä kylmässä idässä eivät menesty kuin tosi hyvällä hoidolla) köynnösruusuja. Tuossa näyttäisi olevan ihan kelpo ohjeet niiden leikkaamiselle: http://suomalainentaimi.fi/koynnosruusujen-leikkaus
Aikaisin keväällä tarkoittaa ennen silmujen aukeamista, pakkaskauden mentyä. Eli jos ruusu ei vielä verso, niin kiireesti vaan saksien kanssa niiden kimppuun. Toki kuivia oksia voi leikata ihan milloin vain.
-
Kiitos todella. Täällä pärjäävät ainakin naapurin terassin aurinkoisella seinustalla joten arvelin että ehkä myös minulla. Isken saksiin saman tien ja narskautan ohjeen mukaan. Ei siinä vielä näkynyt silmuja kun tarkastelin, on pitänyt siinä määrin koleaa.
Ihmettelen kuinka madot löytävät tiensä minun kukkalaatikoihini. Onhan tämä maantasaa mutta silti! Multa on kaupasta enkä suinkaan osta joka vuosi uutta, vähän tehostan ja myllään uutta vanhan sekaan. Äsken iski lintu yhteen ilmimatoon silmieni alka ja kyllä, se veti sen minun laatikostani. Ilmanko tämä on suosittu mesta ilman tarjoiluakin.
Sisällä on jokin sipuli saanut lehtiruusuketta pintaan, täytyy kiidättää terassille avaraan maisemaan. Mietin moniko mahtuu yhteen avarampaan muoviastiaan. Kaksi siinä nyt on. Mikä ihmeen sipuli se edes oli, tuli raapaistua kaupasta yhtä ja toista ja pussit olen tietysti jo heittänyt pois todettuani että jokaisella oli sama hoito-ohje.
Puulaatikossa nostaa jokin varovasti päätään, sen verran että kohta kitken. Se kylvötyö tahtoo mennä niin että ensin ripottelen niitä juuri säädetysti, sitten loppuu tila ja tihennän kunnes lopulta karistelen kylvövakoon loput. Ulossiirretyt hajuhernekset menestyvät minun istuttamikseni ihmeteltävän hyvin, ja lisäannos alkaa itää. Muratti on alkanut kasvaa hyvää vauhtia. Ei juuri tarvita lämmintä kun kaikki herää.
Ei mikään ole aivan niin ihmeellistä kuin kaikki mikä kasvaa ja kukkii ja yllättää.
-
Opiskelin ohjeen huolellisemmin ja totesin ettei ehkä tule leikata vielä mitään. Alkuleikkuu suoritettiin puutarhasta josta ostin. Harmitti silloin kun en saanut Flammentanzia ne oli ostettu loppuun, mutta tästäkin sanottiin että on talvenkestävä, muutoinkin kestävä ynnä muuta. Nyt siihen on noussut silmut, eli on se ainakin vielä elossa, puh!
Veikeää nähdä sitten, jos Luoja suo, mitä sipuleja lopulta istutin mihinkin. Oli tietty paljon ajateltavaa ja päntättävää ja noin, mutta kuitenkin. Gladioluksia. Entä muuta? :icon_eek: Ei aavistustakaan.
Pihamaalla kukkivat esikot. Joku salaperäinen hiippari on viljellyt sinne myös jalostettuja, mutta villejä kevätesikoita on tuotu paljon. Kielonlehdet levittäytyvät kuin hurjapäät mutta koskaan en ole nähnyt niitä kukassa. Norjanangervo puhkeaa juuri paraillaan kukkaan, samoin violetti koristekirsikka. Ja tuota pikaa tuomi epäilemättä.
Mielestäni tuomi kukki lapsuudessani niinä päivinä kun alkoi kesäloma, olisiko niin meren ympäröimässä seudussa viileämpää?
-
Opiskelin ohjeen huolellisemmin ja totesin ettei ehkä tule leikata vielä mitään. Alkuleikkuu suoritettiin puutarhasta josta ostin. Harmitti silloin kun en saanut Flammentanzia ne oli ostettu loppuun, mutta tästäkin sanottiin että on talvenkestävä, muutoinkin kestävä ynnä muuta. Nyt siihen on noussut silmut, eli on se ainakin vielä elossa, puh!
Mielestäni tuomi kukki lapsuudessani niinä päivinä kun alkoi kesäloma, olisiko niin meren ympäröimässä seudussa viileämpää?
Jos haluat sen kestävän talven, niin pidä huolta, että multa peittää maanrajassa olevan haarautumiskohdan. Flammentanz kyllä kuolee, jos se on esillä pakkasessa.
Kylmä merivesi jäähdyttää rantojen ilmaa. Mene nyt Kaivopuistoon niin huomaat eron. Entisenä saarelaisena olen saanut tätä tuta.
-
Naapuri on ostanut aroniapensaita. Jos olisin tiennyt että sellaisia miettii, olisin tyrkyttänyt omiani. Olisin kaivanut maasta ja lahjoittanut, ja istuttanut jotain muuta tilalle; vaikka jotain angervoa.
-
Naapuri on ostanut aroniapensaita. Jos olisin tiennyt että sellaisia miettii, olisin tyrkyttänyt omiani. Olisin kaivanut maasta ja lahjoittanut, ja istuttanut jotain muuta tilalle; vaikka jotain angervoa.
Angervot ovat kiitollisia. Kasvavat nopeasti eikä ole konstia millä ne saa tapettua.
-
Lopuksi vasta myrkyllä, aikamme leikattiin, revittiin, traktorikoukulla jne. Supikoirat menivät aina siihen pehkoon mäyristä pakoon.
-
Se tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta- ihastuminen kukkiin ja pihanlaittoon. Aika pienimuotoista on vielä tuo puutarhurointi, mutta pieni on pihakin. Ja hieman karu, projektia riittää. Puutarhamyymälästä olisin ottanut melkein kaiken näkemäni jos olisin voinut. Kaksi kesää on mennyt niin tiukalla aikataululla, että nurmikon olen saanut leikattua ja siihen se on jäänyt. Nyt haluaisin kukittaa koko pihan. Jotain monivuotista tainta sieltä puskee, eivät lähteneet aikanaan kasvamaan, mutta ehkä tänä vuonna.
-
Oliskohan se kasveja vai jokapäiväistä leipää, jos pohdin vuohenputken elintarvikekäyttöä?
Pihapuskien alle levitettiin viime keväänä kuorikariketta katteeksi. Se tukahdutti kaiken muun kasvillisuuden paitsi vuohenputken, joka kai kilpailun puutteen takia leviää tässä lähiössä nyt räjähdysmäisesti. Minunkin pihallani on. Kuulemma siihenkin pätee, että jos et voi voittaa sitä niin liittoudu sen kanssa. Eli ei kun syömään! Siltään haukattuna en pitänyt, mutta muutama resepti löytyi.
-
Mikä on pieni, valkoinen kukka, joka kasvaa hyvin rehevillä kosteilla paikoilla? Niitä on nyt metsä täynnä polkujen varsilla. Minusta ei ole vanamoitakaan kun kukka ei "riipu" sillä tavalla. Yllättäen netistä ei löydy vastausta. Kukassa on hentoja tummia raitoja. Nättejä ovat.
Toinen kasvikysymys: yhdessä rehevässä paikassa valkeitten kanssa oli muutama keltainen kukka. Niitä oli ehkä kymmenkunta enkä tietenkään senkään nimeä tiedä. Niitä ei näkynyt kuin yhdessä paikassa. Mikähän sekin oikein on? Ei ole leskenlehti.
-
Mikä on pieni, valkoinen kukka, joka kasvaa hyvin rehevillä kosteilla paikoilla? Niitä on nyt metsä täynnä polkujen varsilla. Minusta ei ole vanamoitakaan kun kukka ei "riipu" sillä tavalla. Yllättäen netistä ei löydy vastausta. Kukassa on hentoja tummia raitoja. Nättejä ovat.
Toinen kasvikysymys: yhdessä rehevässä paikassa valkeitten kanssa oli muutama keltainen kukka. Niitä oli ehkä kymmenkunta enkä tietenkään senkään nimeä tiedä. Niitä ei näkynyt kuin yhdessä paikassa. Mikähän sekin oikein on? Ei ole leskenlehti.
Valkoinen selvisi. Sehän on ketunleipä. Veljeltä tuli vastaus kuin apteekin hyllyltä. Keltainen jää arvoitukseksi.
-
1. Käenrieska ?
2. Linnunsilmä ?
3. Keltavuokko. Valkovuokon näköinen mutta keltainen.
4. Kuivilla paikoilla on huopakeltanoita
-
1. Käenrieska ?
2. Linnunsilmä ?
3. Keltavuokko. Valkovuokon näköinen mutta keltainen.
4. Kuivilla paikoilla on huopakeltanoita
Ketunleipä on sama kuin käenrieska. Varmuudella se - kumma kun en enää muistanut. Vuokkoja täällä ei ole.
-
Rentukka? kosteikot ja kevät on niiden aikaa. Tosin taitaa enimmäkseen viihtyä rannoilla.
-
Meillä on ollut rentukka tässä tontilla yhdessä paikassa jo vuosia, tuotiin se joelta.
-
Rentukka? kosteikot ja kevät on niiden aikaa. Tosin taitaa enimmäkseen viihtyä rannoilla.
Eipä ole. Keltaiset kukat nähtyäni ihastuin, kun luulin löytäväni rentukoita, jotka on lapsuuteni kukkia, mutta eivätpä olleetkaan. Pitänee käydä myöhemmin paikassa uudelleen tutkimassa niitä. Veli sanoi, että ei oikein ole paljon mahdollisuuksia tähän aikaan Pohjois-Karjalassa. Pitäisi viimein saada se kasvikirjakin hommattua kun on pitänyt ja pitänyt...
-
Ketunleipä ja käenriska ei ole sama kukka. http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/pikkukaenrieska
Oliskohan sinun näkemäsi keltainen kukka ollut mukulaleinikki. Niitä on meidän ikkunan alla paljon. En muista, mistä sellaisen pihaan siirsin ja se leviää kiitettävästi. http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/mukulaleinikki Se kukkii juuri tähän aikaan. Käenrieska on ihan ensimmäisä nurmikon seassa.
-
Ketunleipä on sama kuin käenkaali.
-
Eipä ole. Keltaiset kukat nähtyäni ihastuin, kun luulin löytäväni rentukoita, jotka on lapsuuteni kukkia, mutta eivätpä olleetkaan. Pitänee käydä myöhemmin paikassa uudelleen tutkimassa niitä. Veli sanoi, että ei oikein ole paljon mahdollisuuksia tähän aikaan Pohjois-Karjalassa. Pitäisi viimein saada se kasvikirjakin hommattua kun on pitänyt ja pitänyt...
Oliko ne vetisessä paikassa kuin on rentukka? Ettei niin tuttu kuin kullero?
-
Syreenissä on surkean pienet lehdet, mutta nuppuja enemmän kuin koskaan. Se on yli neljän kymmen vuoden taipaleensa aikana kukkinut vain viidesti.
-
Kasvit ottavat nyt kiinni noina hallaöinä pirättämiään kasvujaan. Minun päivänliljojen varret ovat venähtäneet parissa päivässä 20 cm. Koirasomenapuukin kukkii.
Hoksasin onneksi muurahaislauman kukkanuppujen kimpussa. Otin ja ripottelin muurahaismyrkkyä puun tyvelle. Nyt ne eivät ahkeroi meden keruussa ja muut pörriäiset saavat tehdä pölytystyön.
Tänään ostin vielä kukkaruukkuihin lisää näköä. Yhden koristetupakan ja sääkukan vain.
-
Sain koulusta lähtiessäni mukaani kasvin. Näyttäisi lipukkeen mukaan olevan Hydrangea macrophylla.
-
Googlasin sen hortensiaksi. Ne ovat nyt taas hyvässä suosiossa. Välillä niitä ei juurikaan nänynyt.
Äiti sai aina hortensian isältä äitienpäiväksi. Silloin olivat muodissa myös ' loxit ' ja tohvelikukat. Sellaisen pahalta haisevan ' raatokuvan' muistan myös lapsuudesta, ja posliinikukan.
Jos olet nyt Pena vapaa taiteilija, eli opettaja eläkkeellä, niin : (http://www.cosgan.de/images/midi/figuren/a010.gif) (http://www.cosgan.de/smilie.php) anna tukan ja parran kasvaa ! :003:
-
Jos olet nyt Pena vapaa taiteilija, eli opettaja eläkkeellä, niin : (http://www.cosgan.de/images/midi/figuren/a010.gif) (http://www.cosgan.de/smilie.php) anna tukan ja parran kasvaa ! :003:
Kasvaisihan se tukka, jos sitä olisi. Päälaki on jo jokseenkin autio. Eläke alkaa vasta elokuussa, mutta työt loppuvat käytännössä nyt.
-
Onnea Penalle eläkkeelle pääsyn johdosta!
Luultavasti saat aikasi kulumaan, etkä saa kaikkea aikaiseksi mitä olet suunnitellut...
Ehkä parempi olisi elää päivä kerrallaan ja ottaa kiitollisena vastaan mitä tuleman pitää...
tätä olen yrittänyt opetella...
Kerran olen sinut nähnyt...ja silloin oli tukkaa ja partaa...
:039:
-
Penasta käydään keskustelua otsikolla kasvit. Ei kai nyt sentään, nuorukainenhan hän vielä on.
-
Ruusukvitteni kukkii hätkähdyttävän upeasti. Pitäisi kai tehdä kuin japanilaiset kirsikoidensa kanssa, istua vain ulkona ihailemassa.
-
Sisko toi yrttejä.
-
Köynnösruusu on puhkeamassa lehteen. Terassipuutarhasta saattaa muotoutua vaatimaton versio verrattuna viime vuoteen. Evakuoimani kielot muodostavat kyllä kaunista reunusta keltaisille pikkuruusuille, kukkivat yhä.
Jotkin cipulit, jännittävää nähdä mitä ne olivat, nostavat terävää suippoa lehdykkää mullasta. Täytyy kylvää ruusupapu ja muutama uusi kärhö.
Kirsikka kukkii ihan tajuttoman kauniisti, samoin Norjanangervo tuossa isolla pihalla sekä esikot. Sisämaassa kesä oli pitemmällä. Olin varma etten näkisi kirsikan kukintaa tänä vuonna, mutta näinkin, oli siinä määrin viileää.
Tuomi kukkii ja on kaikin tavoin sopeutumistaedistävää.
-
Ahkerasti puuhaten saimme perunan maan poveen, samoin kolme penkillistä auringonkukan taimia ja härkäpapua maahan aina vuorotellen. Jos yön hallaa ei ole, niin aurinkokukat ovat syksyllä isoja "leipiä"talitinteille.
Nyt levätään lasten hupilaisina Tervan kaupungissa.
-
Unohdin olevani kärhökaupoilla kun eilen auringonpaisteessa ensi kertaa jaloittelin niinkin pitkälle kuin puutarhamyymälään. Heillä oli edullisesti myydä verenpisaraa jota otin, sillä se osoittautui menestystarinaksi puutarhassa joskin talvehtiessaan kuoli. Näin aina.
Tarjoustalon kulahtaneet erittäin halvasta hinnasta myydyt kesäkukat, pikkuorvokit ja punaiset petuniat ovat toipuneet täydellisesti ja kukkivat erittäin kiitollisesti. Myös valkea ruusu voi hyvin mutta alkuaan huonossa hapessa ollut punainen voi kehnommin. Samoin totean että murattia olisi pitänyt hamstrata reilusti kun sitä sai.
Suojaisessa paikassa itäneet hajuherneet ovat kesän uutuus, ja mietin ankarasti mikä saattaa olla tämä. Cipulista se lähti, teki sisällä komeahkon lehtiruusukkeen, komeamman ulkona.
Varsi on hauraahko, yhden katkaisinkin siirtovaiheessa, nyt ovat kaikki ulkona ja odotan kukintoa. Lehdet suuret herttamaiset pyöreät tummanvihreät hyvin röpyliäiset ja pykäläreunaiset. Mikä ihme se on. :icon_eek:
Pitikö sille tehdä jotain :icon_eek:
-
Päärynääpuu, tuo uskollinen ja luotettava pihani kaunistus, avasi kukkansa juuri ylioppilasjuhliin. Ei tarvinnut ostaa Tokmannilta terassihortensioita, kun valkoinen päärynäpuu koristi tuvan ovenpieltä. Viikolla kutsuinkin monta kaveria katsomaan sitä kauneutta.
-
Onnea päärynäpuun johdosta.
Tämänvuotinen terassini alkaa todella muistuttaa liian epämääräistä ja viskeltyä, sen melkein kuulee korvissaan. Olen hätäisesti paiskonutt sinne kaikenlaista, osittain ennen matkaa ja matkan jälkeen. Tänään päivittelin kaaosta ensi kertaa oikein kunnolla.
Suurin istutusbuumi pk-seudulla on ohitettu. Hinnakas pysyy hinnakkaana mutta jokin pudottaa jo selvästi taksaa. Tänään hain viimein sen kärhön jota aioin, ja oli tavallisen sotkuinen tapaus. Onneksi kokemukseni mukaan juuri kärhöt ovat hyvin viihtyneet ja sopeutuneet.
Hankin harkitsemani säleikkövilliviinin. Se pääsi majailemaan tuijaruukkuun punaisen ruusun kaveriksi. Siinä astiassa se jää puolivarjoon, mutta mahdollisuus selviytyä talvesta paranee huimasti.
Kovasti tuumasin tomaattia, sillä Tarjoustalosta nyt saisi. En tiedä miksi syötävän kasvattaminen on jäänyt. Tuohon mahtuisi jo paljon. Mietiskeltyäni tulin tulokseen että etenkin pitkän harmaan jakson jälkeen kaipaa vimmatusti värejä. Niin sitä hyökkää käsiksi orvokkiin ja pelargoniaan.
Huomenna taisin sittenkin hakea sen tomaatin. Petunia on halpa ja varma kukkija. Jos reunustaisin vaikka vaaleansinisellä astioita saisin aika miellyttävän kokoajan. Ei nyt tee mieleni valkeaa kun ditä jo on. Mutta lisää sinisyyttä, niin juuri, puutarhamyymälässä oli juuri oikeaa sävyä ja naapurimyymälässä jotakin helakkaa sinistä, sitä. Uudet ruusupavut maahan ja hempolle ruokaa, niin toimitaan.
-
Tai kerranhan oli parvekelaatikossa vuorotelllen vaalea sininen ja hennonpunainen. Pidin siitä, se nuistutti hangelle paistavaa aurinkoa tunturissa sinisine varjoineen. Naapurilla oli näyttävät kokorivinpetuniat, vuoroon violetti vuoroon valkea.
Siirsin naapurien iloksi keltaiset ruusut kieloineen sivukaiteelle, täytyy silmäistä näkymää. Viimevuotiset syysleimut ovat vielä sisempänä. Oikeastaan harmittaa että aikanaan haalin valkeita Orthexin ruukkuja sillä paremmin tänne todella sopisivat joko nuo harmaat tuijaruukut tai niiden kaveriksi keraamiset. No, näin nyt on. Ne eivät näyttäneet hassummilta kun minulla oli sellainen hyvin onnistunut kolmiportainen juttu nurkassa ja toinen sivuseinämällä eli viidessä kerroksessa kukkaa.
Nyt kun on noita kyhäelmiä eli ristikoita sun muuta ne ovat ikkunan edessä. Kodikkaampi tämä järjestely minulle on mutta ulospäin vähän taukki kunnes köynnökset kasvavat. Sitten voi hurja. Kun taas saisi sen kasvihuonetunnelman ja vihreän valon!
-
Vihreä valo- suunnitelmani jarruuntuu nyt hemppojen johdosta. Prismasta löytyi juuri samanlainen naruamppeli kuin on kerran ollut, sisaren autotalli sittemmin syönyt ja se lähti matkaan ymmärrettävästi. Istutan varoen sisätiloissa kevyeen astiaan jotakin edullista köynnöstä, murattia, ellei koko satsia Tarjoustalosta jo myyty pois. Pujottelen ne hiljaa sitten ritilöiden toiselle puolelle.
Iloitsen siitä etteivät linnut panikoineet sitäkään kun niitä oikein vielä huomaamatta istutin villiviinin. Se tuli joukkoon pitkän harkinnan jälkeen. Tuo kahden viikon paha tauti koitui niiden onneksi arvelen, täältä ei juuri sängynpohjalta kömmitty mylläämään mullassa. :icon_biggrin:
Ihmeen hyvin nuo sittenkin potkivat, jaloruusut. Jos joku osaa neuvoa miksi vanhemmasta päästä lehti kellastuu kiitän jo etukäteen. Tosin kastelukin auttoi. Muuten tämä sekamelska voi auttavan hyvin. Pelargonia tänä kesänä tuli vahingossa lapsuudesta tuttua viirulehtistä lajia josta en pitänyt koskaan. Se kasvattaa heikosti kukkavanaa, jostakin syystä viistoon. Punapellava taisi kelvata hempon suihin myös viljeltynä sillä penkin kasvusto harvenee harventamattani. Osui kerrankin oikea kasvi.
-
Leenan Riippuvat Puutarhat toteutettiin tänä vuonna hauskasti, sillä lumihiutaletta sai ja ostettiin. Ideologinen ihanteeni eli kaikki cipulista tai siemenestä romuttui. Kuka sen takaa että kukkivat!
Sain mukavasti riippumaan nyt lumihiutaleita kahteen ruskeaan astiaan, samaten kaksi terhakkaa murattia tällä kertaa siis valmiiksi ylhäältä. Villiviini taitaisi tarvita lämpimämpää säätyyppiä. Se on joka tapauksessa suojaisassa paikassa.
Juuri se viidakkotunnelma alkaa toteutua ja villimpänä kuin ennen. Suurruukut paitsi hemppojen mielipaikkoja on reunustettu vaaleansinisin ja tummanvioleitein petuniain, niiden ylle kohoaa ruusu joka teettelee ainakin nuppuja, sitten kärhö ja viini, ja vastaan roikkuvat muratit, lumihautaleet ja onnistuin ripustamaan myös tuoksuhernepenkkini.
Viime kesästä kaipailen niitä liljoja jotka kasvattivat huikeat lehdet ja vihdoin tyrmäsivät kukkimalla. Koska hemppo mielellään viihtyy takorautaisella koristesysteemillä en tänä kesänä kasvata siihen köynnöstä lainkaan.
Syksymmällä hankkinen yhden lisätuijan. Niitä myydään istutuskauden päätyttyä puoli ilman.
Vimmattu kuinka tuo hurjapäinen puutarha tuottaa riemua. Matto on nyt järjetön, kaksi palaa Ikean parin euron punaisesta nukkamatosta joka ei sopinut lattialle ja kuluikin olemattomiin. Hölmöltä se tuossakin näyttää. Laivamatto, vihreä tai ruskea, olisi mukava.
-
On loistava päivä puutarhurille. Millä hetkellä hyvänsä putkahtavat nyt ruusupavut mullasta. Kumpikin ruusu pärjäilee ja tekee nuppua. Keltaiset pikkuruusut ja kielot, huomatkaa, kukkivat yhä. Koska kielo leviää hurjapäisesti, saatan itse levittää sitä muuallekin. Pidän kovasti siitä että tuo sekamelska tänä vuonna tuoksuu!
Vihreä valo kyllä toteutuu mutta vastaavaa kasvihuonetunnetta kuin viime kesänä en mahdollisesti saavuta. Täytyy odotella, josko vanhat kärhöt putkahtaisivat jostakin. Ne piilevät ties missä. Pidän yllätyksistä.
Eräs on ties miten ohjelmallinen ratkaisu jättää nurmikko leikkaamatta. Heinikko on jo pohkeen mittaista. Samoin erinäiset niittykukat näyttäytyvät, myös mansikkaa on tulossa. Toivon todella että kyseessä on jokin taloyhtiöllinen ratkaisu, kokouksessahan en ollut. Piha alkoi pahoin samnaloitua. En tiedä miksei sille annettu kalkkia.
-
Piha alkoi pahoin samnaloitua. En tiedä miksei sille annettu kalkkia.
Entä jos tykkäävät sammalesta? Jossain Japanissa se on kovinkin suosittua kuulemma, oikein pyritään sitä kasvattamaan. Jos on paljon temmellyskäyttöä pihalla niin sitten se ei ole hyvä, mutta jos vain vähän silloin tällöin tepastellaan niin mikäpä jalan alla tuntuisi mukavammalta kuin sammal.
Naapuri lienee lomalla, ja piha on vuohenputken valtaama. Aikaisempana kesinä meitä erottavalle aidalle on kasvanut humalaa, nyt siihen kurkottavat vain minunpuoleiseni taimet, kun hänenpuoleisensa kasvavat pitkin vuohenputkenvarsia. Jotain istutettuja kukkasiakin sieltä seasta kurkottaa epätoivoisesti kohti valoa.
Vuohenputki räjähti leviämään tässä lähiössä, kun talot omistava firma päätti luopua pensaanalustojen kitkemisestä ja sen sijaan levittää niille vaaksan kerroksen tympeänhajuista puukariketta. Kaiken muun se tappaa, mutta vuohenputki puskee läpi ja nauttii kilpailun puutteesta.
-
Ai niin: Nyt kun skilla on kukintansa lopettanut, niin haittaako sitä jos lehdet leikkaa muun ruohonleikkuun yhteydessä matalaksi? Sitä kun kasvaa jonkin verran tuossa nurmikkoalueella kanssa.
-
Käsittääkseni ei haittaa tippaakaan. Tulpaaneilta leikataan Hollannissa kukkavarsi, niin ne tekevät uusia sipuleita. Kun siementäminen estetään liljakasvi siirtyy kasvulliseen lisääntymiseen. Eli leikkele kukat maljakkoon niin saat ensivuonna tuplasti kukkia.
-
Käsittääkseni ei haittaa tippaakaan. Tulpaaneilta leikataan Hollannissa kukkavarsi, niin ne tekevät uusia sipuleita. Kun siementäminen estetään liljakasvi siirtyy kasvulliseen lisääntymiseen. Eli leikkele kukat maljakkoon niin saat ensivuonna tuplasti kukkia.
Tämä oli erinomainen tieto.
Tuntien pj: n epäilen että olisi niin innovatiivinen. Eräällä kohdin näkyi heinikko karsitun, nelosterassiasunnon edessä. He tosin leikkasivat omin päin pensasaidankin tyveen asti toissa keväänä.
Joku esikkoharrastaja asuu taloyhtiössä, se on varmaa. A- B - portaiden edustan talossa, näitähän on kaksi kulmittain, on hyvin useaa esikkoa, myös kortetta istutettuna. Mietin pitäisikö heinäniitylle tehdä jotain, mutten mitenkään hennoisi. Se on huiman kaunis. Huomaan myös etten enää tunne ihan tavallisia ketokukkia. Mansikan kyllä, samoin ketunleivän jota en syönyt nyt.
Sitten on ihan tuttu sinikukkainen, piikkimäiset mutta pehmeät lehdet, vähän kuin karvainen varsi, ja hennonvalkea harsomainen joka muistuttaa sitä hyvin hyvin paljon. Tietysti putkikukkaa :icon_eek:
Tässä alkaa kaivata kasviota.
-
Tässä on siten hauskasti terassiasuntojen edustalla etenkin kulmissa kuin oma pieni piha. Siis minulla ja nelosella. Minua kiellettiin istuttamasta siihen perennoja mutta sitten yhtiöpj tuli perässä ja kysyi mikä on perenna, ja hyväksyi " hyvin pienen perennan" . Nelosessa ei enää kuulemma kysytä lupaa herra ei- eiltä. Siinä onkin kaunis pihapala.
Niin istutin sitten joinakin paisumuskesinä jotakin ja aina syksyllä kukkasipulia. Siperianmaksaruoho asettui hyvin olemaan, tuohon ikkunan alle sopisi jokin toinenkin. Skillat on varmaan juuri ajettu nurin kun nurtsia leikattiin, nyt ymmärrän miksi niitä on tänä vuonna niin tavaton määrä.
-
Toin eilen metsästä metsäorvokkeja juurineen, ja kokeilin josko ne juurtuisivat pihalle tai sisälle kukkaruukkuun. Olisikohan ne ensin kannattanut laittaa lasiin? Ruukun multa oli kyllä tosi märkää, mutta melkein kaikki kukat roikkuu nuupahtaneina ruukun reunalla, vain yksi pieni kukka pystyssä. Ulkona olevat ei näytä niin surkeilta, mutta roikkuvat myöskin väsähtäneinä.
-
En ole orvokkeja kokeillut, mutta mökille olen siirtänyt valkovuokkoja ja lemmikkejä ja ne leviävät hiljalleen. Lupiinia siirsin kolmekymmentä vuotta sitten.
Se on pysynyt ' aisoissa' koska maaperä ei ole otollinen, sekä virestä ajetaan ruohonleikkurilla.
-
Kun mitä hyvänsä kukkaa, taimea yms. siirtää niin, että kaivaa sen maasta irti, niin kannattaa tehdä istutusleikkaus. Eli istutetaan kasvi ja leikataan kasvustosta n. 2/3 pois. Juuret aina kärsii nostamisesta, eivätkä jaksa pumpata vettä täydellä teholla, niin kasvuston typistämisellä helpotetaan juurien työtä.
Toinen juttu on, kun istutetaan potti- eli astiataimia. Niiden juuret ovat olleet hyvässä jamassa ruukussa tai muussa potissa. Niitä ei taimia ei tarvitse juurten takia istutusleikata, jos ei muusta syystä neuvota leikkaamaan, esim. tuuhettumisen takia.
-
Ahaa... harmi ettei luonnosta kotimultiin siirtäminen olekaan niin yksinkertaista kun luulin. Tietysti lajeissa on eroja myös.
-
Ahaa... harmi ettei luonnosta kotimultiin siirtäminen olekaan niin yksinkertaista kun luulin. Tietysti lajeissa on eroja myös.
Luonnosta kotipihaan siirtämisessä on myös se huomioitava, että tietyt kasvit tarvitsevaat tietynlaisen maaperän ja olosuhteet. Siis suokasvit tarvitsevat happaman ja kostean kasvuympäristön. Metsäkukat viihtyvät tietyn tyyppisissä metsissä. Tienvarsi ja niittykasvit menestyy helpommin pihassa. Toiset kasvit viihtyy varjoisessa, toiset vain aurinkoisessa, onneksi suuri osa viihtyy puolivarjoisessa jne.
-
Ahaa... harmi ettei luonnosta kotimultiin siirtäminen olekaan niin yksinkertaista kun luulin. Tietysti lajeissa on eroja myös.
Kielo on helpohko siirtää useimpien kokemuksen mukaan. Leikkasin pihaltamme kappaleen maata ja nostin astiaan. Ainakin se kukki siinä toisin kuin pihassa! Ehkä saa siellä liian niukasti aurinkoa.
-
Tämän kesän eräs pikkuharmi on pelargoni. Taisin huiskaista Prismasta mukaan, jotta pääsin tekemään edes jotakin ennen matkaa.
Tein kehnon kaupan, tai missä lie vika. Nämä eivät kuki, nimittäin. Tai siis, niiden kukkavana kuivuu kokoon hassusti. Se on ihan ruskeanharmaa rupula kun normaalisti nuput avautuvat. Olen tuonut tilalle muutaman, ja ne kyllä kukkivat joten ei kai vika voi olla mullassakaan, sitäkin kyllä epäilin. En vaihtanut sitä kokonaan, vaan pohjalle jäi aika ällöä kanervien jämämultaa, ja kun muistaa millainen oli talvi niin lähinnä se oli kuin suobakteerien kasvualustaa.
Hölmö minä muutenkin. Inhosin sitä sotkua mutta se jäi ja jäi korjaamatta pois. Ei ollut viime talvi kanervan. Ja minulla koko ajan no niin. Nenä kiinni kirjassa.
-
Samoin kyllä käy nyt katteeks tuo nelosterassi. Siinä on kauneutta joka ei ole katsojan silmässä. Tuo minun ritiläsysteemini ei ole kaunis ulkoapäin, auttamatta. Se on, mikäli kasvaa täyteen köynnöstä. Viime kesänä siitä ihan piti. Mutta pidän niin kovasti sen antamasta sisälläolon fiiliksestä.
Tuijien tilaa jännitän, nyt ei auta liikaa käännellä niitä kun on nuo alivuokralaiset.
-
Rododenron on meillä ollut helppohoitoisin. Vähän rodolannoitetta ja purkillinen tarjouksesta ostettua piimää vedellä lainennettuna tai raakana. Piimä pitää maan happamena ja rodo rehoittaa. Huomaa, että rodo on varjon kasvi ei siis päivänpaisteeseen.
-
Rododenron on meillä ollut helppohoitoisin. Vähän rodolannoitetta ja purkillinen tarjouksesta ostettua piimää vedellä lainennettuna tai raakana. Piimä pitää maan happamena ja rodo rehoittaa. Huomaa, että rodo on varjon kasvi ei siis päivänpaisteeseen.
Olen kiukutellut rodoa mökille mutta vanhukset hannaavat vastaan koska sotkevat sen atsaleaan. Mutta top ten jälleen. Minä tiedän nyt mikä asettuu tuijaruukkuun. Samoin jos heittävät hunningolle pihan minä istutan siihen rodon. Ei sitä pois kukaan sitten enää revi. Kerran oli minulla ja pidin äärettömästi, asuin joitakin vuosia rivarissa kaukana yleisestä hälinästä. Liian kaukana.
Täällähän ongelmana on maaperän happamuus. Entistä suopohjaa. Olen kommentoinut herra ei-eille kalkitsemisesta, hän kieltää. Outo heppu.
-
Metsäorvokkeja ja kieloja olen onnistunut siirtämään siten, että olen ottanut mahdollisimman suuren palan maata mukaan juurien vuoksi, että ne pysyisivät ehjinä. Vanha kansa sanoo, että tämäkin pitää tehdä yläkuun aikana, en ole ihan samaa mieltä. Siis lapiolla iso möykky ja kärryillä autolle.
-
Kieloja on p a l j o n. Muukin kasvillisuus on tavallista runsaampaa.
-
Harmistuttaa että liian myöhään huomasin verenpisaroista yhden kastuneen ja hytisevän viluissaan. Se vietti yön sisätiloissa aamulla siirsin sen kuivaan multaan mutten oleta sen toipuvan. Olisi tarvittu sitä aurinkoa. Uusmullitus oli kuitenkin ainut keino kuivittaa kasvi. Multa tuntui hätkähdyttävän kostealta ja kylmältäkin käteen.
En sitä kastellut ole, se sai osuutta sateista. :'(
-
Mutta nyt on minulla hyvä altakasteluruukku yhdelle havuselle lisää, vapautui köynnösruusulta. Ja luonnollisesti voi tuupata jotakin uutta tuohon linjakkaaseen verenpisaralta vapautuneeseen.
Toisilla on terasseissa ja puutarhoissa kaikkia tuoleja pöytiä kiikkuja. Tähän ei oikein mahdu. On noita kasvillisuuksia vaikka niin no. Vähempi voisi olla enemmän. Vaan kun kasvamisen katselu on jotain niin jotain.
-
Yhä potkii se hukkumasta pelastettu verenpisara. Tuli vahingossa sitä punasinistä, se on koetusti liian pitkälle jalostettu. Vanhanaikainen pelittää parhaiten, mutta ihmeesti se sitten kestää kylmää.
Olisiko kylmänsininen? Hyytynyt? Ruusut etenevät nuppuineen mutta viileä, ei siis, kylmä hidastaa niiden avautumista. Sanoin tietysti köynnösten kasvua.
-
Onko jokainen ruusupapu syöty? Niiden olisi pitänyt ilmoittautua ajat sitten. On kahta erää kylvetty, eli vika ei voi olla siinäkään. Kai ne tarvitsevat aurinkoa, siis lämmintä aurinkoa. Silloin voi maata penkin vierellä ja vaania niiden pintaantumista. Se vasta :109: jotakin on.
Lämpimässä kaikki köynnöstävä suorastaan lähtee kiitämään. Loppuu ritilä kesken. Ah ah, sitä ajatusta ritiläkatosta! Se on hyvin monivuotinen haave. Teen kiivasta tahtia suunnitelmia. Kaikki ainakin villimmät viinit sopisivat siihen.
-
Kasvitkin kärsivät viliua. Auringonkukantaimet ovat keltaisisa, härkäpapu on terhakka, mutta ei meinaa itää. Ja missä piilottelevat perunan siementen versot?
-
Juhannusaika tekee ihmeitä kukkamaailmalle, yhtäkkiä pellot ja pientareet on täynnä kukkia mitä siellä ei hetki sitten ollut. Sama outo juhannustaika on käväissyt myös oman pihan kukkasissa: pihalle istutetut metsäorvokit alkoivat piristyä ja näyttävät viihtyvän kivasti. Mutta outoa on että ensimmäiset orvokit jotka ovat olleet jo viikkoja tosi niukkakukkaisia, ovat aivan viime päivinä puhjenneet täyteen loistoon, kun kakkos-orvokit ja petuniat ovat voineet kokoajan ihan hyvin. Kaikkia olen kastellut yhtä paljon. Uusi tuttavuus U.G. Liisa (uuden guinean Liisa) on niin kaunis ja näyttävä että jätin sisälle katseltavaksi kun en raaskinut viedä ulos. Sopii hyvin hehkuvan lila-sinisten saintpaulioiden viereen.
-
Juhannusaika tekee ihmeitä kukkamaailmalle, yhtäkkiä pellot ja pientareet on täynnä kukkia mitä siellä ei hetki sitten ollut. Sama outo juhannustaika on käväissyt myös oman pihan kukkasissa: pihalle istutetut metsäorvokit alkoivat piristyä ja näyttävät viihtyvän kivasti. Mutta outoa on että ensimmäiset orvokit jotka ovat olleet jo viikkoja tosi niukkakukkaisia, ovat aivan viime päivinä puhjenneet täyteen loistoon, kun kakkos-orvokit ja petuniat ovat voineet kokoajan ihan hyvin. Kaikkia olen kastellut yhtä paljon. Uusi tuttavuus U.G. Liisa (uuden guinean Liisa) on niin kaunis ja näyttävä että jätin sisälle katseltavaksi kun en raaskinut viedä ulos. Sopii hyvin hehkuvan lila-sinisten saintpaulioiden viereen.
Voi! Jos sinulla on kukkivaa saintpauliaa joutaisiko yksi minulle? Metsästän! Minulla kerran oli. Sen tarina on kerrottu lukuisia kertoja, kerrotaan jälkeen.
Sain sen Torniossa. Kuljetin Helsinkiin jossa se majaili kolmessa asunnossa ja muutti Espooseen. Siinä vaiheessa se oli jo jaettu niin että koko ikkunalauta oli sitä täynnä. Se kukki joks tauotta.
Sitten oli muuttamani takaisin Helsinkiin ja oli ikkunalaudaton asunto. Siinä vaiheessa kun ei ollut tarjota enää yhtään valoa ja toiminta muuttui kiivaaksi siis minulla ne vasta hoidin puutteeseen yksi toisensa jälkeen niksahtivat. Jos sanon toden jo kyllästyinkin vähän, mutta olisi pitänyt jaelka ne kavereille!
Nyt olen vailla kukkivaa. Ei se ole sijaintiasia jos huolehtii valon ja asianmukaisen kastelun, vaan pitäisi saada yksilö joka kukkii uudestaan. Ei markettipaulia!
Olisiko antaa minulle yksi... Jos jotenkin saisi kuljetettua? Juhlilla? Tai postitse? Tai tulisin hakemaan?
-
Meilläpä onkin keittiön ikkunalaudalla viisi kukkivaa Paavalinkukkaa, ja se on kukkinut 20 vuoden ajan joka vuosi, ja mepä ollaankin käyty tervehtimässä sitä Usambara-vuorilla Tansaniassa, josta sen suku on lähtöisin. Se asui kiven juuressa, nökötti siinä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Paavalinkukat
-
Minä en onnistu kukittamaan saint- paulia uudestaan. Mutta ei se haittaa. Niitä saa aina kukkia myyvistä liikkeistä. Prismassa sinivalkoinen juhannuskukkani maksoi 2,95. Väreissä on valikoimaa. Ennen oli vain sinisiä. Karvaisen olemuksen takia pidän niistä enemmän talvella.
-
Meilläpä onkin keittiön ikkunalaudalla viisi kukkivaa Paavalinkukkaa, ja se on kukkinut 20 vuoden ajan joka vuosi, ja mepä ollaankin käyty tervehtimässä sitä Usambara-vuorilla Tansaniassa, josta sen suku on lähtöisin. Se asui kiven juuressa, nökötti siinä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Paavalinkukat
Kuka vaan voi luovuttaa yhden kukkivan niin saa minulta kiitollista ajattelua...
Mistä kaikki saa ne jotka kukkii? Minä ostan useasti markettikasveja ja useimmat voivat hyvin, nämä eivät kuki sitten enää. Kastelen alta varon liikaa kosteutta on tarjottu valoa puolivarjoa mullitettu lannoitettu annettu välillä kuivahtaa.
On tarjottu kokeeksi kahviakin.
Toinen jota yritän on kotiatsalea mutta ilman voin olla se on oikukas ja haastava. Saintpaulioita minä varsinaisesti hamuan.
Mitä te teette niille? Minä epäilen että markettikasvot onkin pakkokukitettu kertaalleen sitten alkavat rupsahtaa, toivoisin hoidettavaa.
-
Aamuvaloa
Sademetsäkasvi
Juurelle, lautaselle kastelua, aika pieni ruukku.
Meillä ovat olleet, ei 20 vaan yli kolmekymmentä vuotta samoissa pienissä valkoisissa ruukuissa, ei saviruukuissa koskaan.
Joka toinen vuosi vaihdettu multa, välivuosina otettu vanhaa multaa pois ja tilalle laitettu tuoretta; kaksi kertaa vuodessa kukkineet.
Marketista on ostettu. Pitää odottaa ensikukinnan jälkeen, kyllä se eräänä päivänä
Kukkivan vieressä toinenkin alkaa kukkia. Ne ikäänkuin kilpailee.
Kukkivalle lannoitetta: Kekkilän kukkaravinnetta
Keväällä ennen kukintaa on otettu liikoja lehtiä pois.
-
Pekka antoi santunkasvatukseen pätevät neuvot. Kyllä kannattaa kuunnella kokenutta. :023:
-
Kiitos! Toimin kirjurina, kun vaimo saneli.
-
Olivat hyvät! Samoin olen koonnut ne ryhmäksi ylisummaan ja asetan välillä vierelle kukkivan toivossa, että provosoisi ne toiset. Muuten on toimittu joks noin.
Kun vielä pärjäilen kohtalaisesti sisäkasvien kanssa mutta en näiden. Jotenkin ajattelen että tarvittaisiin edes yksi yksilö jossa olisi henkeä. Kun eivät kuki eivät.
Yleisin markettipaulian elämänkaari kulkee rataansa että ensin karisevat kukat mihin toki voi viedä aikaa. Sen jälkeen alkavat reunimmaiset lehdet lerppua. Jos niitä repii kasvi närkästyy, oikeastaan vain harvemmin voi poistaa ja nyt poistan vasta ihan kuollutta lehteä.
Lehteähän se tekee villitysti sisällepäin vaan ei kukkaa.
Lopulta kasvi joka tapauksessa lerppuu ja menettää henkensä. >:(
Ehkä pitäisi hankkia yksi hyvä puutarhurilta.
Eräs jota vielä voi koettaa on valon aamustaminen.
-
Mutta jos on toivoa ollenkaan niin tieto riemastuttaa :109: Silti intohimoitsen yhtä kukkivaa.
-
Minulla on ollut nuo 3 santtua jo pitkään, varmaan vuosia. Ja nyt kun siirsin niistä kaksi (kolmas ei mahtunut ) ikkunan ääreen kukkatelineelle, ne alkoivat kukkia pitkästä aikaa upeasti. Ja kyllä, aamuauringon puolella ovat! Sen täytyy olla se juttu. Kolmas näyttää aika surkealta täysin kukattomana. Aika vähän vettä ne tarvitsee, pieni kuivahtaminen ei haittaa.
Juhlille en pääse (työ) ja korvessa asun, voisko sen turvallisesti lähettää? :D jostain luin että voi versottaa lehdestä, vai tarvitseeko juurta?
-
Minulla on ollut nuo 3 santtua jo pitkään, varmaan vuosia. Ja nyt kun siirsin niistä kaksi (kolmas ei mahtunut ) ikkunan ääreen kukkatelineelle, ne alkoivat kukkia pitkästä aikaa upeasti. Ja kyllä, aamuauringon puolella ovat! Sen täytyy olla se juttu. Kolmas näyttää aika surkealta täysin kukattomana. Aika vähän vettä ne tarvitsee, pieni kuivahtaminen ei haittaa.
Juhlille en pääse (työ) ja korvessa asun, voisko sen turvallisesti lähettää? :D jostain luin että voi versottaa lehdestä, vai tarvitseeko juurta?
Aikanaan puhuttiin hyvinkin paljon että voi versottaa siis lehdenpalasesta, Olen yrittänyt muttei se versonut. Olisi palanen kasvia kosteassa ja muovissa niin vot. Jos arvelet voivasi lähettää niin laita yv kuten te jokainen joka arvioi että voisi postittaa palasen. Laitan osoitetta.
Nyt kyllä yritän järjestää niille vaikka solariumin, johan nyt kun teen ja teen ja puhun ja kahvitan ja veisaankin jos voin ja ne vaan eivät kukoistu. >:(
-
Terassi on näinä päivinä muuttanut muotoaan. Näin aina. Kaikki ruusut kukkivat ja odotan mielenkiinnolla kehittävätkö gladiolukset muuta kuin lehdet. Vielä ei ole aivan kukinta-aika.
Jollakin tapaa pelargoniat ovat sopeutuneet. Niissä on paljon kukkavanoja, terveitä. Petuniat menestyvät hyvään malliin samoin Tarjoustalon lumihautaleet ja muut ja kiinnostuksella odotan millainen tulee olemaan punapellavan kukka. Lajeja on suuri määrä ja taimesta tulleet kukkivat äitienpäivänjälkeiset aleruusut jo toistamiseen. Niillä oli pieni tauko välissä.
Mitä köynnöksiin tulee, nehän itseäni eniten kiinnostavat. Koska multaa on siirrelty veikkaisin yhden kärhön putkahtaneen pintaan aivan väärässä risteyksessä mutta kuinka vain. Viisas hankinta oli säkeikkövilliviini. Ja täytyi saada sellainen sinikataja kun edullisesti myytiin. Olen hieman alkanut epäillä nelosterassia muovikukitetuksi, kestävät liian hyvin säätä ja ilmaa, havukin. Ei sitä ilkene mennä näpräämään.
............................
Vähän on ankeaa tämä nyt ilman alivuokralaisia. Voi, minä toivon että ottavat tavaksi! En ollenkaan osannut arvata miten niihin voi aivan seota.
-
Siirsin paavalinkukat ulkoilemaan jotta saavat aamuaurinkoa. :icon_biggrin:
-
Perunan varret tulleet maan pinnalle. Näen, miten voin mullata.
-
Yksi kärhö ilmoittautui tuijaruukusta. Myivät viitosen kappaleelta säleikkövilliviiniä niin että niitä on nyt kolme. Nämä monivuotiset ovat miellyttäviä kasveja. Oikeakin viiniköynnös saattaisi olla hauska mutta en tiedä kuinka sellainen tarkenee.
Pauliani ulkoilivat saadakseen aurinkoa mutta ei osunut aivan sademetsäkelit, tai no, kohta on metsää ja satoikin, mutta vilustuivat arveluni mukaan. Kahvi niinikään uhkasi kylmettyä.
Jokin hemppo kyllä maiskuttelee aivan lähistöllä, siitä olen vakuuttunut. Sopisi poiketa, kun täällä on kaikkea hyvää syötävääkin. Matoset puuttuvat. Ei ollut klapeja myydä, olisin tehnyt pinon. Pitänee tilata Plantagenista. Yrittänyttä ei laiteta.
-
Pekka antoi santunkasvatukseen pätevät neuvot. Kyllä kannattaa kuunnella kokenutta. :023:
Kiitos! Toimin kirjurina, kun vaimo saneli.
Kyllä kannattaa kuunnella kokenutta. :023:
-
Kokemattomilla on tuoreempia ajatuksia.
-
Uudet ajatukset ovat osassa 2