Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: Riitta-mummi - 02.03.15 - klo:09:57
-
Olen huomannut että harakat ja varikset jättävät ruisleipäpalaset syömättä jos muutakin on tarjolla. Vehnäpaahtoleipä on niistä parempaa. Koirastamme asia on toisin päin.
Linkitän tähän nuo Viron kamerat ettei tarvitse vanhoista ketjuista kaivaa.
http://www.eenet.ee/EENet/kaamerad
-
Meillä linnut ovat Nälkämaan lintuja, koska niille kelpaa kaikenlainen ruoka. Sen olen nähnyt, että harakka menee leipäpala nokassaan kuusikkoon piiloon. Ja on sitten se piilo paljastunut varastoksi. Naapuri sanoo liottavansa ensin kovat palat lintuja varten. Ymmärrän variksia ja harakoita. Jos minulla on edessäni monenlaista ruokaa, aloitan tietysti arvomuonista.
-
^Yhdessä entisessä asunnossani syötin linnuille maapähkinöitä. Tinteille pistettiin terijoensalavan kuoren koloihin, harakoille oksanhaaraan. Harakka keräsi nokan täyteen, olikin korean näköistä kun mustasta nokasta pilkisti neljä tai viisi punaruskeaa pähkinää jonossa. Sitten lennähti pähkinäkätkölleen talon toiselle puolen puun juurelle.
Mitäs muuten, tilhevää ilmaa pitelee täällä Tampereella edelleen.
-
Viherpeippo on meillä uusi lintulaji. Tilhet 9 kpl ovat pysyneet kohta viikon. Ne syövät maassa auringonkukan siemeniä. Kolme oravaa ovat syömässä joka aamu. Harakoita olen yrittänyt seurata, että mihin paikkaan tänä keväänä ulkuja aletaan kantaa. Kanahaukkapari on kiertelemässä melkein joka päivä tässä pihapiirissä tai siis ei yhtäaikaa. Toinen on pienempi, niin siitä tuntee. Tosin täytyy myöntää, että varpushaukkakin voi tuo pienmpi olla.
-
Täällä on nähty uutena muuttolintuna merilokki ja harmaalokit on lisääntyneet. Kaveri oli löytänyt merilokin. Muualla maassa mm. kiurut, töyhtöhyypät, pulmuset ja metsähanhet on lisääntyneet.
-
Tilhejä on ehkä yksitoista ehkä vähän enemmänkin. Kun ne syövät maasta auringonkukkasiemeniä, niin olen ottanut tavakseni penkoa sitä maassa olevaa isoa aluetta ja vähän varistelen automaatista uusiakin. Punatulkut ja oravat 3 käyttäytyvät samalla tavalla.
-
Varpunen siritti orapihlaja-aidassa intona. Aamuisin on kuulunut mustarastaan lemmekästä viheltelyä.
-
Tänään uiskenteli telkkä koskessa.
Ja kyykäärme luikerteli keskellä asfalttitietä, tosin se ei ole lintu. :eusa_think:
-
Taitaa olla kevät aikaisessa, mä näin pari joutsenta eilen.
Ehkä takatalvi tulee vielä. :039:
-
Täällä on nähty tai kuultu uusina muuttajina ainakin peukaloinen, metsähanhi, kiuru, töyhtöhyyppiä, pulmusia jo paljonkin ja pari isokoskeloa ja telkkää sekä muuttokottaraisia. Niitähän myös talvehti muutamia. Muutontarkkailijat on yhyttäneet joitakin maakotkia ja merikotkia jo enemmänkin sekä pari hiirihaukkaa. Isolepinkäisiä on myös ilmaantunut maisemiin. Pulmuset on läpikulkumatkalla pohjoiseen samoin merikotkat. Pellon yllä lentelevä auringossa hohtava pulmusparvi on hieno näky. Tässä lentelee välillä harmaalokkeja. Niitä on kaatopaikan lokkikameraan tallentunut jo yli 500. Viikonlopuksi on luvassa viilenevää, joten ainakin hyypät kääntää nokan kohti etelää. Ne on kylmänarkoja.
-
Pihalintumme ovat iloisia ja voivat hyvin. Naakat ovat myös tälle kylälle tulleet. Matkalla Muhoksen jälkeen oli kolmessa kohtaa korppeja. Heti muistui mieleeni lintuasia vuosikymmenien takaa: koulussa meillä oli muuttolintujen seurantakisa. Minulla oli vain mustavalkoinen lintukirja ja 10 v pojan äly. Sekoitin korpin ja mustavariksen. Ei silloin kumpaakaan yleisesti näkynyt. Minulla oli mielessä, että korppi on todella iso. Kymmenen vuotta myöhemmin hiihtelin Haminan kohortissa sotilasopissa. Näimme linnun, jonka helsinkiläispojat tunsivat korpiksi, ennen minulla mustavaris. Olin tyytyväinen hiihdellessäni silloin, sillä olen herkästi suuna päänä ottamassa kantaa. Väärä lintutuntemukseni olisi aiheuttanut valtavan naurunrähäkän ja ehkä kurssijulkaisuunkin lauseen "selvä pyy, sanoi Manninen varista".
-
Mustavaris on Suomessa vain paikoittain esiintyvä lintu Wikipedia "Se on melko harvinainen Suomessa: 1 600–1 800 paria pesii Satakunnan ja Pohjanmaan viljelylakeuksien äärellä. Suomi on aivan lajin levinneisyysalueen luoteisreunassa: Korppi sen sijaan on levinny laajalle alueelle.
-
Mustavaris on täällä vähälukuinen läpimuuttaja keväisin. Jos sitä ei keväällä näe, niin luultavasti ei koko vuonna. Ei ole tietoa, mihin tätä kautta muuttavat mustavarikset suunnistaa? Itään? Pitäisikin tuo selvittää. Kaatopaikka on varmin tapaamispaikka. Siellä on jo nähty muutamia. Joutsenkin on tainnut unohtua mainita. Niitä on mm. tuolla joella. Muita uusia uuttukyyhky ja rautiainen. Mustarastas oli ajanut rautiaisen pois puun latvasta. Rautiainen on täällä myös melko yleinen sukunimi.
Äsken ulkoa tullessa katselin taas pihlajien alla hääriviä tilhiä. Kolmisenkymmentä lintua, jotka etsii maahan pudonneita pihlajanmarjoja kuloheinän seasta. Tilhiä on siinä melkein joka päivä vaihtelevia määriä, mutta räkätit on hävinneet.
-
Kyllä. 50-luvulla korppia vainosivat metsästäjät, että sekin oli harvinainen. Noin kymmenen vuotta sitten kävin korpin pesällä. Se oli vappuna, kun en lähtenyt "marssimaan", vaan polulle luontoon. Korkealla männyn latvassa olevassa pesässä oli viisi isoa poikasta.
-
Saatoin minäkin ehkä yksi päivä nähdä pulmusia, en ole ihan varma.
Korppeja kaksi, joutsenia, telkkiä, mustarastaita olen ihan varmuudella nähnyt ja arvonsa tuntevan fasaanitytön tallustelemassa keskellä pientä kylätietä...ei väistänyt, minun piti väistää.
Ja kaksi mustaa fasaania ja sen yhden valkoisen yksilön toisessa paikassa näin useampanakin päivänä taas.
Serkku oli nähnyt lokkeja.
Ja varmaan mäyrän tai arveli enemmänkin että karhun jätöksiä...kesämökkinsä liepeillä.
No karhut ja mäyrät eivät ole siivekkäitä, lintusia mutta tulipa kaikki viime ajan bongaukset nyt samaan syssyyn tähän kirjattua ylös.
Ja punatulkkuja ja erilaisia tiaisia.
Titityy.
-
Sinitiainen kävi ikkunalaudalla :eusa_angel:
Kaveri oli käynyt aamulla Kontiolahdella ns. Soikkelin vanhassa metsässä, jossa oli havainnoinut kaksi pohjantikkaa ja harmaapäätikan. Kaikki soidinäänteleviä ja pohjantikat oli myös rummuttaneet. Pohjantikan ääni on kuin maan alta tulisi, niin vaimea. Olen käynyt itsekin siinä metsässä ja se on todella suojelemisen arvoinen paikka vanhoine naavakuusineen. Ihan kuin satumaailmaan astuisi. Siellä on liito-oravia ja vaikka mitä.
-
Mustarastas käväisi urkkimassa kanervalaatikoitani. En vielä ole niitä tyhjentänyt, odotan sen takatalven menon.
-
Mustarastas on palannut V-heittoonkin. Kovin näyttää pullealta. Kyllähän sen ymmärtää, koska ulkona on melkein 10 astetta pakkasta. Oravan kanssa syövät automaatin alta maasta. Kun orava antoi harakalle lähtöpassit vierestään maasta, niin harakkapa löysi arvomuonaa talipallosta meidän vanhimmasta vaakatasossa olevasta syöttimestä.
-
Täällä uutena muuttolintuna kaulushaikara. Havaintopaikka on luonnollisesti salattu, jotta lintuparka saisi olla rauhassa bongareilta ja kuvaajilta. Lähipäivät on sen selviytymisen kannalta ratkaisevia, löytääkö ravintoa. Muuten "pulloonpuhaltelijalle" soi kuoleman kellot.
-
^Juuri lähipäivinä tulee se takatalvikin vielä. -Enpä ole muistanut käydä katselemassa, olisiko sitä talvella uutisoitua Tampereen haikaraa näkyvillä. Piti residenssiään ojassa lähellä työpaikkaani.
Eilen pitkästä aikaa pikkuvarpusia. Kuulin ensin äänen joka oli melkein kuin varpusen mutta jollain epämääräisellä tapaa vähän erilainen. Hiivin katsomaan, ja pikkuvarpusiahan siellä. Olen ajatellut, että en äänestä näitä kahta lajia erottaisi.
Eilisestä auringonpimennyksestä väittivät, että linnut olisivat sen ajaksi jos ei nyt kokonaan lopettaneet lauluaan niin vaimentuneet. Lieneekö totta vai kuvitelmaa? Itse olin sisällä niin ei ole tästä havaintoa. Kovin valoisaa ainakin oli; valoisampaa ns. pimennyksen aikana kuin normaalina pilvisenä päivänä (täällä oli eilen selkeää).
-
^Juuri lähipäivinä tulee se takatalvikin vielä. -Enpä ole muistanut käydä katselemassa, olisiko sitä talvella uutisoitua Tampereen haikaraa näkyvillä. Piti residenssiään ojassa lähellä työpaikkaani.
Eilen pitkästä aikaa pikkuvarpusia. Kuulin ensin äänen joka oli melkein kuin varpusen mutta jollain epämääräisellä tapaa vähän erilainen. Hiivin katsomaan, ja pikkuvarpusiahan siellä. Olen ajatellut, että en äänestä näitä kahta lajia erottaisi.
Eilisestä auringonpimennyksestä väittivät, että linnut olisivat sen ajaksi jos ei nyt kokonaan lopettaneet lauluaan niin vaimentuneet. Lieneekö totta vai kuvitelmaa? Itse olin sisällä niin ei ole tästä havaintoa. Kovin valoisaa ainakin oli; valoisampaa ns. pimennyksen aikana kuin normaalina pilvisenä päivänä (täällä oli eilen selkeää).
Pikkuvarpusen ääni on metallisempi kuin varpusen. Kokemuksella sen oppii erottamaan.
Lintuverkossa on ollut jonkin verran keskustelua eilisen pimennyksen vaikutuksesta lintuihin, mutta ei niistä viesteistä voi kovin ihmeellisiä tieteellisiä johtopäätöksiä tehdä. Yksi oli huomannut, että linnut vaikenivat jo puoli tuntia ennen pimennyksen alkua ja aloittivat 15 minuuttia pimennyksen alkamisesta uudestaan laulunsa. Siitä voi hyvällä tahdolla vetää johtopäätöksen aamu- ja iltalaulun suuntaan. Jos muurahaiset olisivat olleet hereillä, niin niiden käytöstä olisi ollut kiinnostavaa seurata.
-
Tänäänkin uusi laji: kaksi kanadanhanhea Kiteellä.
-
:)
Mä näin pari sorsaa Tallinnan satama altaassa viime viikonlopulla.
Tulin just Super Alkosta ja hierasin silmiä ja aloin miettiä, et oonkohan pysynyt vaan juomissa?+
-
Muut on näitä jo nähneet, mutta minä vasta eilen ensikertaa: kaksi joutsenta oli eilen aamu-unilla jään päällä lähellä maantietä, aivan sula-alueen reunalla. Pakkasta oli kuusi astetta ja päät oli kätketty siiven alle. Kätevää. Mitähän ne tykkää pakkasista?
Talipallot on todella maistuneet huonosti tänä vuonna tinteille. Vasta viikko sitten hupeni toinen pallo. Kuuden satsista on vielä neljä syömättä.
-
Näinhän minäkin Muhoksella joutsenia pellolla, kun Kankaalaan ajelimme. Pihaan on tullut myös kaksi käpytikkaa. Ne irroittelevat vähäiset kävyt pihapuista, "niittaavat" ne sähköpylvään koloon ja aloittavat aterioinnin.
-
Muut on näitä jo nähneet, mutta minä vasta eilen ensikertaa: kaksi joutsenta oli eilen aamu-unilla jään päällä lähellä maantietä, aivan sula-alueen reunalla. Pakkasta oli kuusi astetta ja päät oli kätketty siiven alle. Kätevää. Mitähän ne tykkää pakkasista?
Talipallot on todella maistuneet huonosti tänä vuonna tinteille. Vasta viikko sitten hupeni toinen pallo. Kuuden satsista on vielä neljä syömättä.
Kyllä joutsen pakkasen kestää jos vain ruokaa riittää. Niiden jalkojen verenkierto on erilainen kuin ihmisillä eli ne pystyy säätelemään sitä.
Yksi tärkeä asia ruokintapaikalla on suoja; pensaita ja puita pitäisi olla lähellä. Aukealle ei ruokintaa kannata laittaa. Nämä kaupan talipallot monet jäätyvät kivikoviksi kokkareiksi, joten lintujen on vaikea saada niistä mitään irti. Talimakkara on parempi vaihtoehto, esim. se punaisessa verkossa oleva. Jotkut kyllä on huomanneet lintujen joskus jäävän jaloistaan kiinni verkkoon. Taitaa sekin kyllä jäätyä. Tiedän yhden, joka tekee talipallot itse, mutta se on monimutkaista hommaa. Kaikkein parasta on kunnon ihra, jota harvoin on kaupassa. Ennen sai teurastamoilta hyvää läskiä tiaisille ja tikoille.
-
Yksi tärkeä asia ruokintapaikalla on suoja; pensaita ja puita pitäisi olla lähellä. Aukealle ei ruokintaa kannata laittaa. Nämä kaupan talipallot monet jäätyvät kivikoviksi kokkareiksi, joten lintujen on vaikea saada niistä mitään irti. Talimakkara on parempi vaihtoehto, esim. se punaisessa verkossa oleva. Jotkut kyllä on huomanneet lintujen joskus jäävän jaloistaan kiinni verkkoon. Taitaa sekin kyllä jäätyä. Tiedän yhden, joka tekee talipallot itse, mutta se on monimutkaista hommaa. Kaikkein parasta on kunnon ihra, jota harvoin on kaupassa. Ennen sai teurastamoilta hyvää läskiä tiaisille ja tikoille.
Lintulauta talipalloineen on aivan ulkoseinän lähellä, katostakin siinä on. Ei tullut mieleen että pallot voisivat jäätyä. Viime talvi oli todella leuto ja silloin niitä samoja palloja meni jatkuvasti. Vaikka hiukan ihmetyttää sillä onhan tämäkin talvi ollut leuto... kaikki on mahdollista.
-
Ruokin yhä lintuja laudalle, ja variksilleni heittelen tähteitä nurmikolle. Ne muuten osaavat myös jemmata. Kukkapenkin kivireunus on niiden kätköpaikoista yksi. Nokassaan ne vievät myös kauemmaksi.
Tiaisille lisäsin kuorittujen auringonkukansiementen joukkoon kuivatellut ja hienonnetut kananmunankuoret. Sen vihjeen luin aiemmin netistä. Hakkasin ne kangaspalan sisällä niin hienoksi kuin suinkin. Toivottavasti tämä vahvistaa niiden munien kuoria. :023:
-
Kankaalaan ajellessamme ostin Muhokselta 25 kg auringonkukansiemeniä ja 2 pakettia talipalloja, jos sitten riitäisivät muutaman viikon. Täällä on täysi talvi.
-
Tiedän sitten, että mihin puuhun harakkapari pesäänsä rustaava(t). Mansikkamaan vieressä olevan kuusikon laitapuuhun on tuotu iso rytö oksia ja aika paljon on tippunut maahankin. Tiedän, että kuuseen rakentaminen on haasteellinen juttu viisaallekin harakalle. Oksaa on vaikea vetää neulasia vasten oikealle paikalle. Monta kertaa ovat jättäneet rakentamisen kesken. Tästä pesästä tulee iso kaksikerroksinen luhtitalo, kunhan nyt jaksaisivat. Meitä ei häiritse, sillä me verkotamme mansikkamaan ja rauha säilyy. Nuorena olin nopea hakemaan tuliluikkuni avukseni.
-
Muutama päivä sitten näin variksen soitimella. En muista ennen nähneeni, vaikka ne aina näkösällä ovatkin. Mikä lie saanut nämä keskellä kirkasta päivää kadun reunassa riiustelemaan?
-
Tottapahan niillä lienee pesänsä jo valmiina. Kaikki on niin kesäisempää siellä alhaalla, ei luntakaan. Että kyllähän lystäily aina ,,,
-
Vaakun lemmenkutsun julkisuutta (tai julkeutta?) vain ihmettelin. Pulujen kuherteluhan on ihan tuttu näky, mutta varisten ei ainakaan minulle.
-
Taisi olla jo kaksi viikkoa sitten, kun varis keräsi nokkaansa tukon kuloheinää ihan tien reunasta piittaamatta mitään taajaman hitaasti etenevistä autoista. Ei se edes vilkaissut autoa, kun ajoin sen ohi. Se on tämä kevät kun teettää kaikenlaista. :039:
-
Varikset oppivat, missä autot kulkevat ja missä eivät. Samoin ne oppivat piittaamattomiksi hihnassa talutettaviin koiriin. Nuoret vaakut saattavat hermostua, mutta vanhat ovat joskus käsittämättömän lunkeja lurjuksia.
-
Seuraan harakoden pesäpuuhia, ihan kiikarinkin kanssa. Kuusessa on iso pesä. Oksia on tippunut maahan asti. Tänään niitä toinen nosteli ylös ja toinen kävi jossakin ja tuli pian takaisin. Tämä veitikka on löytänyt savenottopaikan, vaikka täällä on ylejään lumi maassa. Laavun ja ekovessan luona on salaojan pää siten, että ympäristö on lämmin, aurinkoinen, jo paljastunut ojan reuna ja salaojastakin lirisee vettä. Siinä on sentin parin kerrokselta ruohon seassa sulanutta savea. Kyllä ovat viisaita naapureita.
-
Taidan olla pelottava näky. Olin kävelylenkillä ja kävin katsomassa läheistä jokea. Siellä oli heinäsorsapari. Ne molemmat lähtivät kovasti huutaen minua karkuun, vaikka en ollut edes ihan lähellä. :icon_rolleyes:
Kuriki lensi pihan ohi kovasti kailottaen. Muuten metsässäki alkaa olla jo monenmoista laulua. Mukava on kuunnella iltaisin laulu- tai mustarastaan laulua. :)
-
Linnut ovat siellä miltei kesäelementissään, koska ei ole, liene, jäätä eikä lunta. Täällä on erilaista, sillä lintuja vielä syöttelemme.
-
Nyt ovat toukomettiset täälläkin. Ensimmäisen punakylkirastaan kuulin myös. Pari kurkiauraa lensi yli, kun haravoin pihaa. Ei meinannut ensin taivaalta näkyäkään, kuului vain se kruu-kroo.
-
Illalla kuuntelin sepelkyyhkyä ja heräsin lokkien elämöintiin. :)
-
Hienoja kameran live-kuvia edelleen Virosta ja Latviasta. Lintuja pesillään, sorkkaeläimiä ruokinnoilla ja Hallhüljes rannalla. Äsken näkyi hylkeitä yhdessä otoksessa kolmisenkymmentä vierivierssä, ehkä enemmänkin. Mahtavaa Virossa.
http://www.eenet.ee/EENet/kaamerad
-
Kurki huutaa, peippo on tullut,ja västikin tullee pian. Pihamäntymme alla on paksu matto auringonkukan siementen kahuja, sillä siinä on 125 kg syötetty ruokaa. Pihassamme ei ollut lumijälkien mukaan hiirien ja muiden jyrsijöiden jälkiä, että myrkyt ja naapurin kissa ovat hommansa hoitaneet. Kunhan lumi sulaa, niin siivoamme roskat pois. Yöpakkasten vuoksi ruokintaa on vielä jatkettava.
-
Pirkanmaalaisella pellolla oli kymmeniä joutsenia ja satoja naurulokkeja.
-
Aamusella oli aika vilpoista. Kävellessäni kirkkoon mietin, että linnut laulavat varmaan vain ihan lämpimikseen. Ääntä oli kovasti ilmassa. :023:
-
Kivelän metsän yläpuolella käyvät varikset kovia "Stuka-taisteluja". Saan siis päätellä, että siellä on vanhan tavan mukaan varispariskunnalla pesä. Vieraat ajetaan pois. Nuorempana olin niin utelias, että kävin katsomassa pesäpuun. Korkeita honkia, etten aikoinaankaan päässyt kiipeämään ylös.
-
Tuostapa muistui isäni kertomaa; " Minnuu sanottii variksentallomaks' ko käin ain variksenpessiil. Ni yhen kerran se toellai nokkas päähäin ! "
Minun lemmikkivarikseni pitävät myös kovaa jöötä tässä reviirillään. Harakat kyllä jaksavat yrittää, ja niillä on joukkovoimaa.
-
Hyvin kirjoitit, täällä on samalla lailla. Joko siellä on räkättirastaat tulleet?
-
Hei Veneheittoon !
Räkätit taisivat tulla jo helmikuun lopulla. Oli lauhaa ja lumet alkoivat sulaa, maaliskuun alussa viimeistään. Silloin tulivat ja säivät viimeiset pihlajanmarjat.
Mustarastas oli läpi talven, ainakin se yksi tuttavamme.
Tänään puoliltapäivin näimme västäräkin ! :117:
-
Osa etelärannikon räkäteistä talvehtiikin täällä. Yksinäinen ja äänetön räksä on hämmentävä, kun sen ensimmäisen kerran näkee jonkin joulukuisen pihlajan oksalla.
-
Niin eikös myyrä Joensuusta asti raportoinut talvehtivasta piharäksästä, joka vartioit tiukasti omaa pihlajaansa? Sellaisenhan bongasin myös Tampereelta pihabongauspäivänä, joka taisi olla helmikuussa. Kyllä täällä minusta muutama räksä on ollut koko talven. Tuleehan niitä tietysti keväällä lisää.
-
Meillä on kaksi mustarastasta ollut pihassa muutaman viikon, mutta ei muita rastaita. Ei niillä kiirettä ole, kuivat pesäheinät ovat lujassa.
-
Rastaitten puheensorina alkoi tänään. Räkättiä ja laulurastasta näkyy.
-
Täällä on rastaita ollut koko talven. Mustavariksia on yllättäen ilmestynyt tällekin nurkalle kaupunkia. Uimahallin saunassa joku väitti nähneensä västäräkin.
-
Avara luonto Joutsenlammella
https://youtu.be/t-XrAPOQ39M
-
Latasin viimeiset auringonkukan siemenet automaatteihin, tämän jälkeen saavat ystäväni pärjätä omillaan. Kyllä se onnistuu, koska lumet sulavat niin nopeasti. Oravien eväistä en oikein tiedä. Käpyjä on ainakin vähän. Naurattaa oravien karvanlähtemisaikana se, että ovat niin onnettoman näköisiä. Toisella puolella ei ole oikein karvaa ollenkaan ja toisella puolella on talvikarva rullautumassa irti.
-
Nyt tuli elis. Ja niinkin tavallinen laji kuin järripeippo. :icon_biggrin:
-
Tälle korkeudellekin peipot ja järripeipot ovat ehtineet. Niitä on ihan paljon ruokailemassa, ehkä jopa 40 yhtäaikaa. Vastaavasti kotoperäiset tintit ovat vähentyneet. Harakoita on liikaa, joka päivä 8 tässä pyörii. Naakka on erilainen lintu, se ei meillä ole pihapiirissä, vaan asuttavat naapureiden autiotalojen savuhormien suut.
-
Olemme pitäneet vielä jyviä linnuille, kun on niin kylmää ja luntakin tulee aina silloin tällöin. Lintulaudalta ovat keltasirkut hävinneet jo lähes tyystin, samoin tiaiset. Pikkuvarpusia siinä käy. Eniten ruokintaa nyt hyödyntävät vihervarpuset, viherpeipot, peipot, järripeipot, punatulkut ja käpytikka.
-
Mä kuljen silmät ummessa, tai liian vähän luonnossa lintumaisemissa.
Eilen kotimökin saunan nurkalla tepasteli urosteeri, ja sekös on tosi harvinainen näky mulle...
västäräkin näin eilen omalla takapihalla, eli kevättä kohti menossa kuitennii...
-
Jos en liiku kuin ikkunasta ikkunaan, en montaakaan lajia enää huomaa. Rannassa on vesilintuja .
Lajeista tunnen joutsenet, sinisorsat, telkät, isokoskelot ja silkkiuikut. Nokikana on hävinnyt sitten takavuosien runsaan populaation.
Äsken tepasteli sepelkyyhky lintulautamme tienoilla. Tuo naapurin suuri tammi on ollut muutaman vuoden niiden kuhertelupaikka. Siinä myös poikasta emo ruokki.
Luulen naaraiden olevan nyt hautomapuuhssa, niin harakoilla, variksilla, tiaisilla kuin kyyhkylläkin. Urospuolet liikkuvat nyt yksin. Klaus- varis kantaa ruokaa piilopaikkoihin. En tiedä käykö Kaisa itse ne etsimässä vai vieko Klaus muonaa pesälle. Meidän koira löytää usein varisten kätköt ja syö suuhunsa.
-
Oletteko useinkaan nähneet lintujen noukkivan lieroja asvaltilta? Siellä niitä nyt olisi, mutta lokit ja rastaat kaikki mitä näin (ja yksi naakka) olivat lierossa nurmikkoalueilla. Onko niitä kovalta maalta vaikea saada nokkaan?
Variksen olen nähnyt ottavan jotain jalkakäytävältä nokka sivuttain, ts. ei kärki kohden maata vaan nokan lape. Eivätkö nuo tyhmemmät linnut osaa?
-
Sympaattinen mustarastaspariskunta rakentelee pesää lähitienoolle. En ole ennen seurannut näin läheltä. Toinen niistä seisoo lähinurtsilla kun toinen hakee nokkaansa välinettä terassiltani. Se lähtee siitä sellainen tuppo mukanaan, olisiko talvikoristelua. Siinähän oli laatikkomäärin kanervaa ja muuta.
Ne tosiaan tulevat yhdessä mutta se hoikempi jää odottamaan. Kun kuorma on koossa, ne häipyvät yhdessä mutta palaavat jälleen yhdessä ja taas se toinen jää taustalle vartoomaan.
Myyrä, en ole ikinä nähnyt lintuja pesänrakennuksessa.
Menettelevätkö ne noin? Onko se taempi vartiossa vai ainoastaan ujo? Olen istunut pitkiä sessioita ääneti katsellen niitä.
-
Näimme punarinnan pihallamme. Kevät on koittanut !
-
Tällä korkeudella rastaat näyttävt olevan tasavertaisia pesänrakennuspuuhissaan, kumpikin kiertää päänsä ympärille pesäheinää kuloheinien seasta. Niin nopsaan kuin ehtivät. Kesä on lyhyt, jos suunnittelevat kaksia poikasia.
-
Tässä vähän muuttolintuja. Tekstin mukaan linnut olivat kottaraisia. https://youtu.be/iRNqhi2ka9k
-
Näimme punarinnan pihallamme. Kevät on koittanut !
Näin punanenän koulun pihalla. Vappuaatto on koittanut!
-
Marssimaan lähtijät ovat täältä poisnukkuneet. 50-luvun alkupuolella niitä vielä oli. Kaariinani yksikin moitti, että "viisas ihminen, mutta valkoupseeriin nappiusi".
-
Korvakuulolta järripeippoja on tavallista enemmän, tämmöistä mekkalaa en muista aikaisempina keväinä kuulleeni työmatkoilla.
-
Ruokin täyttä päätä lintujamme auringonkukan siemenillä. Yöt ovat kylmät ja kirsi on maassa, joten hyönteisetkin ovat lujassa evääksi. Peippoja on paljon täälläkin. Hömötiaiset ovat poissa, samoin mustarastaat. Mansikkamaan vieressä oleva harakan pesä näyttää taas jääneen yritykseksi. Kiikarilla katsoessani näyttää siltä, että pohjan läpi paistaisi valo. Voihan olla niinkin, että harakkapari pitää kolean ajan lomaa, että myöhemmin lämpimällä jaksavat painaa pitkää päivää.
-
140 kg auringonkukan siemeniä. Nyt loppui. Ovat putsaamassa maatakin, linnut ja oravat. Hyvin meni, kun emme ollet poissa.
-
Peipporäme on mennyt pilalle, sillä se on aina märkä. Hyvää on se, että siellä on teerejä. Tänäänkin siellä ajaessani kieli keskellä suuta näin emoteeren karkkoutuvan varovasti muniensa päältä pakoon. Tai en käynyt katsomassa muutaman metrin päässä olevaa männyn vierustaa, siitä teeri viekkaasti lähti. Syskesällä näen,että olenko oikeassa. Siis onko poikasia lennolla.
-
Nyt on taas se aika vuodesta kun aamuisin kuuluu lähipusikoista pulumaista kujerrusta ja pulputusta. Joku mehtäkanalintu, oletan. Mukavan kuuloista.
-
Teeri pulputtaa, kyyhkynen huhuilee kuin huuhkaja.
Mökillä oli sellainen laulaja, rastas luulisin, joka osasi matkia talitiaista ja Matin kotitalon kukkoa. Sen omaa laulua oli vaikea tunnistaa. Sellaista huilumaista ja voimakasta tuli välillä.
Muutoin lintukanta oli vielä vähäinen. Se, että emme ole enää muutamaan vuoteen vieneet talviruokaa on vähentänyt tiaisia. Onneksi paikalliset talot ruokkivat niitä.
-
ok. :)
-
Talojen lähellä olevissa kuusikoissa pesii täällä usein metsäkyyhky. Se on hissun kissun, mutta häirittynä hylkää pesän ja munat. Se on sääli. Ainahan ei voi edes arvata, että niin lähelle tulevat. Harakat ja rastaat ovat erikseen.
Muutama kesä sitten sain ekovessani ikkunasta seurata, kun kyyhky oksensi ruokaa poikasen suuhun.
-
Mökillä oli sellainen laulaja, rastas luulisin, joka osasi matkia talitiaista ja Matin kotitalon kukkoa. Sen omaa laulua oli vaikea tunnistaa. Sellaista huilumaista ja voimakasta tuli välillä.
Kuulostaa kottaraiselta. Ne ovat matkijoita. Nauroin kerran kolleegalleni hassua itseäni, kun olin keskellä kaupunkia ääneen kysynyt kottaraisten keväiseltä muuttoparvelta, olivatko olleet Ranskassa vai Espanjassa. Kolleega tiedusteli, mitä linnut vastasivat. Sanoin, että varmaankin Espanjassa, kun matkivat kastanjetteja.
-
Joku aika sitten kirjoitin, että harakat eivät olisi saaneet pesäänsä valmiiksi kuuseen. Olinpahan väärässä. Se on ihan julmetun kokoinen risuläjä ja olin kiikaroinut katto-osaa, mistä näkyy läpi. Kiusallista, kun olemme tajunneet, että harakoita on liikaa ja oikein mitään laillista keinoa ei taida olla kannan kurissa pitämiseksi. Muuttolintuja tulee lisää, sellaisia pieniä vihreitä. Täytynee keskittyä lajin määrittämiseen.
-
Valistunut veikkaukseni on vihervarpunen. Niitä vilisee joskus keväisin ja syksyisin Kotkan rantapusikoissa. http://fi.wikipedia.org/wiki/Vihervarpunen
-
Olit, Pena oikeassa. Määritin minäkin nuo pienet linnut vihervarpusiksi. Jännä juttu, että tälle iälle tuli eletyksi, että yksi uusi lajimääritys on takanapäin. Se on niin pieni.
Kirjosieppo on myös tullut. Kylmä lienee ollut syynä, että tintit eivät ole pesimistään aloittaneet. Ei tarvitse katsella katkeria tappeluita, häätöjä. Kirjosieppo on niissä yleensä ollut voittajalintu.
-
En minäkään ole vihervarpusia noteerannut kuin muuttoparvissa; silloinkin kai osuessani sattumalta niiden suosimiin levähdyspaikkoihin.
-
Meillä vierailee vihervarpusia kevään muuttoaikaan lintulaudalla. Nyt vaikka lintulauta on jo poissa käy yksi urospunatulkku vielä maasta, lintulaudan kohdalta etsimässä pudonneita jyviä.
Käki kukkuu jo kovasti. Käenpiika tuli jo sitä ennen. Eilen näin ensimmäisen leppälinnun. Pari haarapääskyä on lennellyt pihapiirissä. Kirjosieppo lauloi, kun kävelimme kirkosta kotiin. Samoi kuulimme pajulinnun laulun.
-
Satakieli alkaa laulaa kosteissa pensaikoissa.
-
Kirjosieppo kylmästä johtuen ei saa ravintoa kuin maasta. Mielessäni kutsun sitä kirppusiepoksi. Kaikki asiathan minä jotenkin vääntelen murteellisesti muuksi.
-
Kuulin käen ja kuovin.
Kun sä kuulet kuovin äänen, älä mene jäälle. Enkä menny.
-
Kotimökillä kävin, lintujen konserttia kuuntelin, käkeä en kuullut, muita en tunnista.
-
En minäkään ole niin äänistä kiinnostunut, vaikka lintuja seuraan. Kyllähän me yleisimmät laulajat tunnemme. Eniten kiinnostaa sellainen pienimuotoinen seurailu, että mitäs nyt puuhataan.
-
Minä etsin laulurastaan äänen, sillä tänään tuo voimakas ääni aivan läheltä miltei säikäytti minut. Tuossa kuuluu myös se ti-tyy toistellen. Luulen Pena, että se kottaraiseksi arvelemasi olikin tämä. Kukko-kiekuuta ei ollut. Mistäpä niitä kukkoja enää joka paikkaan on matkittaviksi.
http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/kuuntele-laulurastas-tekee-toistelusta-taidetta/
-
Kiitos, tuo laulurastas on ollut "kotimökin lintuja", taisi tänäänkin kuulua.
-
Rantasipisukupolvi jatkaa pesintäänsä mökkirannassa. Eilen illalla hän kuului lirkuttavan pitkin vedenrajaa.
-
Eilen sekobolzit mustarastas (körttiläinen) ja satakieli (evankeelinen) veisasivat kilpaa.
-
Eilen sekobolzit mustarastas (körttiläinen) ja satakieli (evankeelinen) veisasivat kilpaa.
Taputusta heh heh :039:
-
Täällä kiljuvat lokit (menestysteologit).
-
Satamassa on kolmetuhantinen lokkien ja tiirojen yhdyskunta. Niillä on hyvät oltavat aallonmurtajilla. Pikkukalaa ja laivaravintoloiden ruoantähteitä on saatavilla. Ei niitä muuten niin paljon siinä elelisi.
Eräs mukava kävelijä osoitti ensimmäisen sorsapoikueen laiva viereltä varjoissa. Kymmenen poikasta oli emolla. Kaikki osasivat uida ! Ja yksi osoitti jo vuorokauden ikäisenä itsenäisyyttään. Se pysytteli laivueen ulkopuolella. Kovasti emo niille kaakatti.
Selvästi oli opettamassa kerjäämistä niillekin.n
Minuakin surettaa nämä kylmät ja sateiset päivät. Pikkulinnuilta on lentävä ruoka puuttunut. Luulen sinitiaisen poikasten kuolleen pönttöömme. Samoin ehkä kirjosiepollakin kävi.
Laitoin kuorittuja auringonkukansiemeniä tammen alle. Puolet on jo eilisestä kadonnut.
Lemmikkivariksilla ei ole hätää. Matoja ja sammakoita on liikkeellä. Olisi kotiloita mielin määrin nokittaviksi, mutta eivät ole vielä oppineet.
-
Minä en tunne lintuja paljon. Mikä on se jolla on punainen laikku rinnassa? Kuin sinirintasatakielellä mutta punainen? (Ettei punarinta)
Niitä käy terassilla kai aterian toivossa mutta täällä ei saa syöttää lintuja. Vessanaan näkyvät kyllä käyttävän.
Lapin linnusto opetettiin eräopaskurssilla. Oli huimaa nähdä ensi kertaa sinirinta.
-
Mielestäni punarinta on yleinen, että voit pitää määritystäsi oikeana. Sinirinnan myös tunnen. Minulla on nyt ongelma: olenko nähnyt kiikarissani sinipyrstön, eihän se tällä paikalla pesi, mutta jos on muuttomatkallaan. Naapuritontilla on korkeahkoja mäntyjä, niin sellaisessa aika korkealla. Vaihtoi puuta, ääni jotenkin teh tehk. Kirjaa olen selannut.
-
Aika hiljaista lintusektorilla mökillä. Lokit lentelee pitkin järven pintaa. Käpytikka pitää omaa meteliään. Kirjosiepot ovat hiljaisia ja ainoa äänekäs on rantaspi.
-
Minun lintuhavaintoni on vähäisiä ja harvakseltaan.
Kotimökillä välillä koen ilon pilkahduksia vähästäkin...kuten äskenkin.
Ainakin neljä kurkea läheisellä pellolla. Ekan kerran tänä suvena kuulin käen kukkuvan.
Ja luultavasti viime kesältä tuttu ääni, käenpiika, en ihan varma.
Sopiva pesäpuu siellä kylläkin edelleen pystyssä, siis 5 metrin korkeudelta katkennut
laho koivu.
-
Minä en tunne lintuja paljon. Mikä on se jolla on punainen laikku rinnassa? Kuin sinirintasatakielellä mutta punainen? (Ettei punarinta)
Niitä käy terassilla kai aterian toivossa mutta täällä ei saa syöttää lintuja. Vessanaan näkyvät kyllä käyttävän.
Punaisen rinnan lisäksi punarinnan tärkeä tuntomerkki on suuret tummat silmät.
-
Tässä saa jännittää sitä, että jääpikö kottaraispariskunta meidän pihaan pesimään. Ne tyhjäävät yhtä isoa ontosta haapapöllistä tehtyä pönttöä. Vain yhden kerran viime vuosina on kottarainen meillä pesinyt, saivat lentoon yhden poikasen. Yhtenä keväänä yrittivät pesintää, mutta se epäonnistui siksi, että joku roittio heitteli kottaraisten 5 munaa pöntöstä ulos.
-
Innostuin kottaraisista niin, että menin kollaamaan pönttöaihioni. Löysin onton haapapöllin, mihin aion navveerata 5 sm lentoaukon. Katto ja pohja vaikka venevanerista. Raskashan tuo vähän on, mutta yritän löytää sopivan paikan.
-
Pöntöstä tuli hyvä. Emme sitä puuhun saaneet, kun oksat olivat niin häjysti eri korkeuksilla. Veimme pöntön perunakellarin halssin katolle. Kyllä se siinäkin jonkun tintin saa asukkaaksi.
-
Kottaraisia ei enää näy meidän maisemissamme. Kun maalla lopetettiin lehmät, pellot salaojitettiin, tai istutettiin kuuselle ja koivulle, loppuivat monet muutkin entiset ja tutut lajit.
Käenpiika oli ennen usein suuressa haavassa kiipimässä ja pitkät haikeat piiiii, piiiiiiiiiii huudot kuuluivat. Haavat kaadettiin jo aikoja sitten. Ne olivat roskaavia ja jotenkin eivät enää kuuluuneet maisemaan.
Punatulkkuja en ole myöskään pariinkymmeneen vuoteen nähnyt kuin jonkusen, tiellä hiekanjyviä kupuunsa napsimassa, siellä korpimaisemissa .
Tänään, täällä kaupunkikodin pihassa tuli uusi kirjosieppopari sisäpihan pönttöön. Uroskin on tummanruskeapukuinen. Muistuttaa rouvaansa, mutta siipipeilit ovat näkyvämmät.
Taitaa olla nuori yksilö vielä. Kovasti riijustelevat.
Sinitiaisen pöntöllä käy nyt syöttötouhu. Oli niin hiljaista kun ötököitä ei ollut lennolla, että pelkäsin poikasten kuolleen. Ehkä ne ovatkin vasta nyt kuoriutuneet.
Matti kuuli aamulla kaulushaikaran puhaltelevan Karjusaaren ruovikossa.
Minulla on vain ikkunabongailua kun niskaranka alkoi armottoman kivun.
Eestin lintukamera ei myöskään ole näyttänyt kuvaa pariin päivään. Liekö lopettaneet
tyystin. Kyllä aiempina vuosina on saanut seurata poikasten kuoriutumisen ja kasvun, jopa kannibalismia satuin näkemaan.
-
Kyllä meillä kottarainen pönttöön pesää tekee :eusa_angel:. Kaikenlaista kuivaa heinää pihasta sinne kantaa. Pönttö on kuiva ja panin siihen uuden katon. Suuaukko on hivenen liian avaraksi kulunut, mutta en sitä nyt enää voi muuksi muuttaa.
-
Kottaraisuros taisi minua narrata. Kävi vissiin niin, että kosiomenoihin kuuluvaa käyttäytymistä pidin pesänrakentamisena. Kolmena päivänä tässä oli kottaraisia, joista yksi oli kova pesän rakentaja hakien tavaraa maasta. Vei sitä pönttöön ja tuli ulos värisyttämään siipiään näkyvästi ja jotakin ääntäkin päästi. Että sellaista.
-
Nyt kottaraisia oli viisi. Kaksi niistä ajoivat toisiaan takaa koko ajan. Maassa ruokintapaikalla oleva orava hermostui kottaraisiin ja hyökkäsi ylös pönttöä kohti. Se oli virhetikki. Kaksi kottaraista tekivät heti vastahyökkäyksen ja saivat oravan plytimään pakoon. Yksi kottaraisista on ilman pyrstösulkiaan, miksiköhän? Kyllä se pystyy lentämään ja oksalle jäämään. Mälkkiaikanani yksi Kari leikkasi keritsimillä kiinni saamaltaan harakalta pyrstösulat lyhyeksi. Harakka ei voi kunnolla lentää ilman näitä sulkia. Ei sitä lintua kyllä juoksemallakaan kiinni saatu. Taisi se eloon jäädä ja uudet sulat kasvattaa.
-
Hanhiparvia on lennellyt Karhulan taivaalla aamuisin noin viikon ajan. Tänään näin tähän asti komeimman, varmaan satoja hanhia. Aikaisemmat evät ole olleet kolmeakymmentä lintua suurempia.
-
Hanhiparvia on lennellyt Karhulan taivaalla aamuisin noin viikon ajan. Tänään näin tähän asti komeimman, varmaan satoja hanhia. Aikaisemmat evät ole olleet kolmeakymmentä lintua suurempia.
Eilen ja tänään olikin valkoposkihanhien päämuutto. Tämä ei kuulu muuttoreitille, mutta yhden valkoposkityyppisen parven menoa sain ihailla. Noin 150 hanhen parvi muutti pohjoiskoilliseen. Hienoa, mutta samalla jotenkin mystisen haikeata seurata arktisten hanhien muuttoa keväin syksyin. En tiedä, mikä siinä on?
Viime yönä oli Kiteen Hatunvaaralla muuttanut 90000 hanhea. Havainnoija kertoi Laatokalta työntyneen niin sakean sumun, että vaaran laelta piti lähteä havainnoimaan läheisille teille.
Vielä ainakin tämän viikon keväinen arktika jatkuu vaikka onhan sitä jo jatkunutkin. Yksi kuikkalintuparvi (7 kaakkuria tai kuikkaa) lensi yhtenä iltana suoraan talon päältä pohjoiseen. Huomasin ne kaukana menossa itäkoilliseen, mutta yhtä äkkiä kääntyivät takaisin. Sitä ne tekivät kahdesti ja suuntasivat sitten suoraan taloa kohti korkealla. Arvelen, että muuttivat suuntaa idästä lähestyneen saderintaman takia.
-
Viime yönä oli Kiteen Hatunvaaralla muuttanut 90000 hanhea. Havainnoija kertoi Laatokalta työntyneen niin sakean sumun, että vaaran laelta piti lähteä havainnoimaan läheisille teille.
Kärkipaikalle on siirtynyt Tohmajärven Hopeakallion torni, josta tänään nähty 126000 hanhea.
-
Kärkipaikalle on siirtynyt Tohmajärven Hopeakallion torni, josta tänään nähty 126000 hanhea.
Eteläkarjalaiset vitsailee, että pääsivät kerrankin P-K:ssa (Pohjois-Karjalassa) näkemään hanhia >:( :003: No, Parikkalan Kumpu on nyt johdossa; 172000 hanhea eli E-K vie voiton. Kaikissa näissä suurissa määrissä on ollut vain yksi havannoija paikalla, joten se kyllä nostaa saavutusten arvoa. Kun aloittaa aamuyöstä seisoskelun ja jatkaa sitä pitkälle aamupäivään ja lintua menee koko ajan (muitakin muuttaa kuin hanhia) niin siinä on laskemista ja fyysisen kunnon täytyy olla hyvä. Kaikki on laskettu vielä niin tarkkaan kuin mahdollista je eritelty esim. hanhiparvista eri lajit. Etelä-Suomessa on niin paljon harrastajia, että apuvoimia löytyy paikkaansa helposti, mutta täällä on toinen juttu.
-
Olemme sitten saanet pääskysetkin tänne. Koska olimme eilen poissa , olivat pääskyset menneet naapuriin. Täällä sanotaan, että pääsky ei jäisi aution talon rakennuksiin asumaan.
-
Eteläkarjalaiset vitsailee, että pääsivät kerrankin P-K:ssa (Pohjois-Karjalassa) näkemään hanhia >:( :003: No, Parikkalan Kumpu on nyt johdossa; 172000 hanhea eli E-K vie voiton. Kaikissa näissä suurissa määrissä on ollut vain yksi havannoija paikalla, joten se kyllä nostaa saavutusten arvoa. Kun aloittaa aamuyöstä seisoskelun ja jatkaa sitä pitkälle aamupäivään ja lintua menee koko ajan (muitakin muuttaa kuin hanhia) niin siinä on laskemista ja fyysisen kunnon täytyy olla hyvä. Kaikki on laskettu vielä niin tarkkaan kuin mahdollista je eritelty esim. hanhiparvista eri lajit. Etelä-Suomessa on niin paljon harrastajia, että apuvoimia löytyy paikkaansa helposti, mutta täällä on toinen juttu.
Ettei vain olisi Parikkalan yksinäinen havaiinnoija minulle tuttu mies? Olisiko korkea ikä kuitenkin saanut pysymään kotona?
-
Täällä on nyt kuultu jo tervapääskyjen kirskuntaa eli suvi on koittanut.
-
Ettei vain olisi Parikkalan yksinäinen havaiinnoija minulle tuttu mies? Olisiko korkea ikä kuitenkin saanut pysymään kotona?
Jouko Rantanen Lappeenrannasta.
-
Enpä ole nähnyt pääskyjä enkä tervapääskyä kun niitä ei näytä tässä lentelevän. Tämä on eka kevääni tällä paikalla. Kaikkia noita toki on tullut jo P-Karjalaankin ja tervapääskyjen suurin määrä oli ollut 150 erään ruovikon yllä hyönteispyynnissä.
Tänä keväänä ekat havaintopäivämäärät täällä olivat:
Haarapääsky 26.4
Räystäspääsky 28.4
Törmäpääsky 2.5
ja tervapääsky 9.5
Eilen on kuultu vai olikohan nähty(kin) todellinen kesälintu eli kuhankeittäjä. Se lienee pesimälinnustomme eksoottisin ilmestys väritykseltään. Sen perusteella ja äänenkin perusteella voisi sen kuuluvan tropiikin sademetsään.
-
Kuhankeittäjä, harjalintu ja arosuohaukka lienevät meillä harvinaisia kaikki. Olen saanut ne nähdä täällä koti-Suomessa.
-
Tuo läheinen metsikkö on hyvin pöntötetty. Kaupungin maata, kosteapohjaista sekametsää ja paikoin hyvin runsas aluskasvillisuus. Pöntöt on pikkulinnuille ja monet jo aika lahoja. Muuttolinnuista metsässä voi nähdä ja kuulla peippoja, pajulintuja, punarintoja (niitäkin useita), kirjosieppoja, musta- räkätti- ja punakylkirastaita (mustarastaita taitaa olla kaksi), sirittäjän ja yhtenä päivänä kuulin peukaloisen rätisevän varoituksen. Leppälintu kuului ikkunasta sisällekin, mutta on nyt hävinnyt. Hernekerttu piipahti pihassa. Pihassa kärhämöivät keskenään varis ja harakka ja molemmat räksien kanssa. Naakkoja pasteerailee nurmikolla. Eilen lensi kaksi korppia ylitse ja kalalokkipari tulee varsinkin sateen jälkeen matojen etsintään nurmikolle ja kävelytien asfaltille.
Etelässä on ainakin monella sinisorsalla ja telkällä poikaset ja esim. käpylinnuilla isot lentopoikaset.
Lintujen kesä on erilainen kuin ihmisten; kohta alkaa kuovinaaraiden syysmuutto.
-
Kuhankeittäjä, harjalintu ja arosuohaukka lienevät meillä harvinaisia kaikki. Olen saanut ne nähdä täällä koti-Suomessa.
Kuhankeittäjiä olen nähnyt ja varsinkin kuullut ja se onkin enemmän Kaakkois- ja Itä-Suomen lajeja. Harjalintu on vuosittainen satunnaisharhailija, muistaakseni Virossa pesii. Ennen harvinainen arosuohaukka on leviämässa Suomeen. Niitä on nähty tänä vuonna ennätysmäisesti. Viime vuonna taisi pesiä jo tusinan verran pareja. Se on myös pesinyt niittysuohaukan kanssa ja saivat vieläpä poikasia, joitten määritys tuottanee harmaita hiuksia kokeneemmallekin petolintumiehelle/-naiselle.
-
Täällä on nyt kuultu jo tervapääskyjen kirskuntaa eli suvi on koittanut.
Siis ei enään vain kuultu vaan myös nähty minun suvilintuni
-
Kun Tiitin kanssa ajeltiin kotiapäin, nähtiin taivaalla muutama iso lintu. Totesin, että kurjilta näyttää. :003: Ei ne olleet kurjan näköisiä vaan kurkia. Hassuja nämä suomen kielen taivutusmuodot.
-
Minun ensimmäinen pääskyhavaintoni oli tänä kesänä haarasellainen.
-
Onkohan linnut jotenkin enemmän sekaisin keväällä, kun tuolla pikkuteillä -ja isommilla- ajaessa ne lentää matalalla väistämättä autoja kuin humalaiset. Yksikin sinkoutui suoraan tuulilasiin kun ei tajunnut väistää. Tänä aamuna heräsin pamaukseen ja ikkunan helinään, ja mietin unenpöpperössä kuka paiskoo ovia. Myöhemmin selvisi syy, olkkarin ikkunaan oli liimautunut reilu nippu untuvia. On ollut kunnon tujaus! Kova hinku niillä on päästä sisälle, untuvia joutuu siivoamaan ikkunalaseista aina tuontuosta.
-
Tuo ikkaanpäin lentämine on Saksassa poistettu jo aikoja sitten liimaamalla laseihin, joista näkyy läpi (ei siis verhoja takana) petolinnun mustia proffileja. Se ilmisesti auttaisi. Paperin sellainen ikkunan sisäpuolelle ei liene ylivoimainen. Myyrä varmaan tietää kuinka ne tehoavat.
-
Heh, aika luova idea. Yleensä pidän aina sälekaihtimia raollaan (mikä vähentää ikkunaan törmäilyjä), mutta nyt olin nostanut ne puoliksi ylös että voisin katsella istutuksiani. Linnut kun eivät pysty lentämään hitaasti tai pysähtymään ilmassa tutkailemaan asioita, (kuten kolibri) joten törmäys ikkunaan on aina enemmän tai vähemmän raju.
-
Heh, aika luova idea. Yleensä pidän aina sälekaihtimia raollaan (mikä vähentää ikkunaan törmäilyjä), mutta nyt olin nostanut ne puoliksi ylös että voisin katsella istutuksiani. Linnut kun eivät pysty lentämään hitaasti tai pysähtymään ilmassa tutkailemaan asioita, (kuten kolibri) joten törmäys ikkunaan on aina enemmän tai vähemmän raju.
Seattlessa asuva vaimoni pikkuserkku ruokkii kolibreja sokerivedellä. Kun ruoka oli päässyt loppumaan viisas kolibri tuli ja koputti nokallaan ikkunan lasiin ja kohta oli taas automaatti täynnä.
-
Meillä on syyskesäisin samaa ongelmaa, että linnun poikaset törmäävät ikkunoihin. Kopsaus kuuluu ja maassa lasin alla on pökkyrässä oleva lintu. Syynä todella lienee se, että poikanen ei hahmota ilmatilaansa, koska meillä on joka seinällä pirtissä ikkuna, että läpi näkyy. Tai ei nyt joka seinällä, onhan kamarin puolella uuni ja kaappeja. Että on sentäs 66 neliötä asuma-alaa :003:.
-
Jos läpi näkyy on suuri riski. Laita langasta roikkumaan musta paperihaukka ikkunaan, niin tulee vähemmän ilmaliikenne onnettomuuksia.
-
Kyllä, sanoi muuan Kivikoskikin.
-
Töistä kun tulin kotipihalle, niin kahta puolta pihaa heinäpelloilta kuului kilpailevien ruisrääkkien narskutus.
-
Näin mökillä aamulla, kun joutsen lensi lähellä rantaa vasemmalle ja kohta takaisin lähellä veden pintaa.
-
Tuo ikkaanpäin lentämine on Saksassa poistettu jo aikoja sitten liimaamalla laseihin, joista näkyy läpi (ei siis verhoja takana) petolinnun mustia proffileja. Se ilmisesti auttaisi. Paperin sellainen ikkunan sisäpuolelle ei liene ylivoimainen. Myyrä varmaan tietää kuinka ne tehoavat.
Kyllä niistä muistaakseni jotain apua on. Nyt oli kuitenkin viimeisimmässä Tiira-lehdessä uusi keino, joka oli lopettanut ikkunaan törmäilyn kokonaan. Linnuille vaaralliseksi todettuun ikkunaan on ripustettu roikkumaan kolme auringon säteilystä liikkumisenergiansa saavaa radiometriä (Crookesin radiometri, Radiometer, light mill, Lichtmuhle). Niitä on monenmallisia; pyöreää joulukuusen palloa muistuttavista venytettyihin pisaroihin ja niistä löytyy kuulemma jokaiselle sopiva versio vaativaankin sisustukseen. Netistä varmaan löytyy näistä lisää ja hinnat, mutta ei luultavasti ole kalliita. Toimintaperiaate perustuu välähdyksiin, jota en nyt ala tarkemmin selostamaan.
Aikoinaan Suolahdessa lähellä pihapiiriä pesi varpuspöllö ja se lensi kerran ikkunaan, mutta selvisi pelkällä hetkittäisellä pökertymisellä. Istui maassa vähän aikaa selvittelemässä päätään ja lennähti sitten sähkölangalle. Täällä rivitalossa asuessani ikkunoihin lensi tilhi, räksä ja mm. vihervarpusia, jotka kimposivat takaisin ikkunasta. Syynä oli ruokintapaikka ehkä liian lähellä ikkunoita. Tilhi ja räksä kuolivat; räkättiä suren vieläkin kun se niin tarmokkaasti kantoi poikasilleen ruokaa ja sitten kävi niin. Kauneimpaan kesäaikaan. Hautasin sen voikukkakentälle :'( Tuossakin Mansipaanin mainitsemassa tapauksessa kun lintu on törmännyt autoon se on voinut lentää viemässä poikasilleen ruokaa eli täydessä työn touhussa. Lintuparka...
-
Aikaisin aamulla vessareissulla avasin ikkunan ja satakieli jyskytti lähellä antaumuksellisesti. Kauneus on kuuntelijan korvassa.
Eilen illalla saapuivat tervapääskyt tähänkin. Viisi kappaletta lentotaitureita hyönteispyynnissä. Punavarpunen lauloi melkein koko päivän. Se on keskikesän aurinkoisten päivien lintuja.
-
^Minulle lauleli oven avatessani lehtokerttu, ensimmäinen tänä kesänä. Sitä kuunnellessani mietin, että tervapääskyjä ei ole vielä näkynyt. Sitten kun on niitäkin, on kesä. Pääskysten vähennyttyä olkoon niin, että tervapääskystä ei päivääkään.
-
Sepelhanhet taisivat mennä viime yönä. Virolahdella oli illalla muuttanut parhaassa paikassa yli 50000 ja jos siellä kaikissa hav.paikoissa olisi mennyt eri hanhia, niin yhteensä satojen tuhansien muutto olisi muuttanut. Samojahan niissä pakosti on ollut. Nyt on sitten näkyvät kevätmuutot muutettu; rippeitä esim. kuikista vielä menee ja kahlaajia, samoin pikkulintujen muutto jatkuu. Viimeinen tulija on lapinuunilintu, josta ei ole vielä yhtään havaintoa. Loru voisikin mennä niin, että "lapinuunilinnusta ei päivääkään".
Kaveri oli nähnyt aamulla Kontiolahden Linnunsuon kosteikolla mm. kuovisirrin ja 9 jänkäsirriäistä.
Mainittakoon vielä, että myös syysmuutto on alkanut. Mm. Lieksassa eilen kaksi töyhtöhyyppää muuttolennossa etelään.
-
Punarinta ja kirjosieppo ottelivat. Haudontastressia ukkomiehillä :003:
p.s. Allekirjoitin vetoomuksen Birdlifen joukoissa Ympäristöministeriön säilyttämiseksi.
-
Oli hyvä tilaisuus verrata mustapää- ja lehtokertun lauluja. Mustapääkerttu laulaa hitaammin ja sillä on lopussa vihellyksiä ja lehtokerttu antaa mennä nopeasti soljuen (olihan kielikuva :icon_eek:). Tuo mustapää ei kyllä pahemmin vislaillut. Molemmat olivat uusia tälle vuodelle. Sirittäjiä oli nyt kaksi; toinen lauloi ja toisen näinkin läheltä, mutta se ei laulanut vaan päästeli sitä valittavaa, hömötiaismaista ääntään. Se on hyvin vihreä pikkulintu, siitä kai sen englanninkielinen nimi Green Warbler tulee.
ps. muistin väärin, se onkin Wood Warbler, mutta ruotsiksi Grönsångare.
-
Punarinta on ottanut oikein poikkeillakseen terassillani. Hyvin vähän kuulee sepelkyyhkyä, vaikka aikaisemmin keväällä kyllä kuuli. Italiassa kaikilla kyyhkysillä on kovempi ja monipuolisempi laulu siis minä ihmettelin hetken miten lehtopöllö elämöi keskellä Orvietoa. Ja keskellä päivää! Ja että siellä muuten riitti pääskysiä. Täällä on hyvin hil-jais-ta.
-
Eilen Hämeen linnan yllä lenteli pääskysiä.
-
Punarinta ihan kuin pesisi tässä mutta voiko se? :icon_eek:
-
Punarinta ihan kuin pesisi tässä mutta voiko se? :icon_eek:
Ei liene lainkaan mahdotonta.
-
Wikipediaa: " Keski-Euroopassa punarinta pesii yleisesti myös ihmisaustuksen lähellä puutarhoissa ja puistoissa. Paikoin punarinta on alkanut pesiä pihapiireissä Suomessakin."
Joten mikä ettei Leenan terassillakin pesisi!
-
Pääskyset tekivät vakipaikalleen oven viereen tänäkin vuonna pesän, se näytti nousseen päivässä! En tiedä onko vielä miten kesken, mutta ei näytä ihan samanlaiselta risupesältä kuin viimevuonna vaan tasaisemmalta, tummalta ja korkeareunaiselta. Jännittävää seurata taas kun untuvikot kehittyy.
-
Satakieliä on rantapusikoissa niin, että yhden jäädessä kuulumattomiin selän taakse seuraavan jo kuulee laulavan edessään. Kolme tikliä kiinnostui jo siemeniä tehneestä voikukasta, mutta säikähtivät pois ennen kuin pääsin kunnolla ihailemaan. Tiklin näkeminen on kuitenkin aina pieni riemu.
-
Oltiin tänään työporukalla järven rannalla saunomassa jne. Siihenpä uiskenteli heinäsorsapari. Meidät nähtyään ne nousivat maihin ja vähääkään arastelematta tulivat kerjäämään makupaloja. No, me ei annettu mitään. Meinattiin, että on ihan turha opettaa niitä pullansyöntiin, kun luonto tarjoaa niille terveellisempää ruokaa.
Naaras oli rohkeampi. Koiras rupatteli emännälleen, vai olisiko varotellut, mene tiedä. Naaras kävi neljä kertaa ihan luonamme. Pari kertaa hyppäsi alimmalle portaalle, kun meitä istui toisella portaalla useampi ihminen. Se jopa joi vettä jalkojen huuhtomisvadista.
Meillä oli grilli vielä lämmin terassilla. Työkaveri kysyi sorsalta, josko se haluaisi grilliin. :003:
-
Meillä kirjosieppo ja sinitiainen vievät jatkuvasti ruokaa samaan pöntöön. Kuinka tavallista tämä on.
-
^Lieneekö toinen vain huomannut, että tuollahan on poikasia, ja ruokintavietti on herännyt? Ei se aina niin tarkkaa, ovatko omia.
Toiselta foorumilta luin juuri, kuinka punarinta ruokkii räksänpoikasia. Kirjoittajalla siis hyvällä hollilla räksänpesä, ja pääsee havainnoimaan mitä siinä tapahtuu. Käkihän systemaattisesti tuota hyödyntää.
Kyllähän sitä näin ihmisenäkin voi jotain hoivaamishaluja vieraan lajin yksilöä kohtaan herätä.
-
Seuraavaksi Linnut 25