Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: vn - 17.12.14 - klo:14:46
-
Olisi lääkärireisu edessä
-
Eilisen huomenna eli tänään nyt, kun on kulunut reilut viisi tuntutia alkaa kudosneste-veri soosin tulo ehtyä. Taas vaan pitkälleen ja pakastevihannespussi silmien päälle.
-
Sinulle paranemis terveiset täältäkin..
-
Minun vuoroni on huomena mennä tutkimuksiin ja labraan. Onneksi ei pahemmin ronkita.
Valoisampia näkymiä Sepolle !
:icon_eek:
-
Sitä tarvitaan. Vuotavat vielä turhan paljon kudosnesteen ja veren sekaista lientä. Onneksi vaimolla on sairaanhoitajan koulutus, joten hän levitelee niihin antibioottisalvaa ja hoitaa vaivaista muutenkin.
-
Huomenna aamusta kuskaan veljeni terveyskeskukseen lääkärin vo:lle vuosikontrollia varten.
Labrat, EKG ja PLV otettiin jo 15. 1 ja nyt kuulemaan tuloksia.
Samalla käynti apteekissa äidin lääkkeita hakemassa ja kaupassa.
Sataakohan yön lunta nyt täälläkin, ainakin alkoi pikkuisen tuiskuttaa.
-
Kaikki arvot hyviä veljellä. :109:
-
Oikein hyvä :eusa_angel:
-
Hieno juttu Malla veljesi tilanne, kiitosaihe! :109:
-
:eusa_angel: :039:
Kyllä vain.
-
Huomenissa Jkylään lastenlapsia paimentamaan. :eusa_angel:
-
Oikealle asialle meno :039:
-
Ani varhain aamusella me lähdemme lumihommiin V-heittoon. Pyhänä pois, tulee arvovieraita iltasella.
-
Messuun pitkästä aikaa. Seurat illemmalla. Lepopäivä ilman ruokavieraita. Tulevat madesopalle tänään.
-
Huomenna saan nähdä Art Ilmarissa eräänlaisen ihmeen josta Kuukauslehdessäkin kerrottiin.
Seinäjoen kaup.kirjastossa olivat esillä teol.tohtori Ilmari Heinosen lapsuudessa maalatut ja piirretyt työt. Ne löytyivät Pihtiputaalta, koulun ullakolta ihmeeksi kaikille jotka ovat läheisiä.
Menen Tuulan luo päiväkahville, kuulemaan kuvien tarinaa, sekä Ilmarista jota en ehtinyt lähemmin tuntea.
Tästä on kysymys: https://www.facebook.com/media/set/?set=a.10153291968745410.1073741853.145659215409&type=3
-
Hieno tarina, monilla tavoin.
-
Tunsin Ilmarin, joka ei suinkaan ollut Pihtiputaalta vaan Nurmosta. Miten ne kuvat sinne Pihtiputaalle joutuivat?
-
Ei ollut HK:ssa mainintaa. Kysyn Tuulalta jos muistan. Oppilaat ne olivat löytäneet.
Nurmon W.P.K oli ollut ratkaiseva vihje erään kuvan takana, josta alkoi tekijä selvitä.
-
Sisaret ja weljet Foorumissa, ajattelen teitä matkan takaa. Käyttäytykää kauniisti ja toivokaa minulle samaa :003:
-
Kiitos, näinhän me teemme...siellä ja täällä! :eusa_angel:
-
Gymnaestrada 2015
12.–18.7.2015
http://www.gymnaestrada.fi/
Gymnaestrada on voimistelun kansainvälinen suurtapahtuma – ensimmäistä kertaa Helsingissä 12.–18.7.2015. Voimistelulajien kirjo tarjoaa iloa ja elämyksiä jokaiselle!
Gymnaestrada ei ole vain voimisteluväen oma festivaali vaan tapahtuma, joka innostaa kaikki nauttimaan voimistelusta ja liikunnasta sekä kansainvälisestä ilmapiiristä. Varsinaisten tapahtumapaikkojen lisäksi voimistelu näkyy ympäri Helsinkiä kaikille avoimien ja maksuttomien oheistapahtumien muodossa.
Yleisölle
Gymnaestrada - kesän 2015 parhaat festarit. Tule osaksi kansainvälisen voimistelufestivaalin tunnelmaa ja nauti ympäri maailmaa saapuneiden voimistelijoiden taidokkaista esityksistä.
Gymnaestrada-voimistelufestivaalin aikana on mahdollista nähdä ja kokea uskomattomia voimisteluesityksiä aina suurista usean sadan voimistelijan kenttänäytöksistä maksuttomiin kaupunkilavaesityksiin, sekä nauttia voimistelun kirjosta lukuisissa halli- ja iltanäytöksissä. Voimistelua voi seurata Messukeskuksessa, Helsingin Jäähallissa, Olympiastadionilla, Sonera Stadiumilla, Linnanmäellä, Senaatintorilla ja Paavo Nurmen kentällä.
Katso tarkemmat tiedot ohjelma-osiosta.: http://www.gymnaestrada.fi/ohjelma/
http://www.gymnaestrada.fi/yleiso/
-
Ilmari on ollut minulle varaisä, kun minä olin ollut henkisesti hirttämässä isääni murrosikäisenä.
-
Voin vain arvailla millaisia isiä Ilmari ja Jaakko olivat. Tuula on minulle rakas isosisko jonka tiesin opettajana jo 1970-luvulla mutta lähempi ystävyys on uutta.
Ollaan näin ikäänkuin samaa sisarussarjaa, me kolme. :039:
-
Toivottavasti nukun huomenaamulla pitkään. Eilen näet kehuskelin, että reissun jälkeen kotona voi nukkua ihan niin pitkään kuin nukuttaa. Pöh! kello oli kuusi, kun uni loppui. Onneksi muu perhe nukkui pitkään, ja sain lukea rauhassa viikon lehdet.
Huominen on muutenkin oikea lomapäivä, johon ei ole mitään suunniteltua ohjelmaa - paiti ehkä mansikkakauden avaus 5kg laatikolla. Jostain lehdestä bongasin ohjeen mansikkavoille, jota on hyvä levittää vaikka paahtoleivälle: 100g mansikoita+100g voita+1rkl minttua sekoitetaan.
-
Ilmari on ollut minulle varaisä, kun minä olin ollut henkisesti hirttämässä isääni murrosikäisenä.
Entä sinun omat kuusi poikaasi ? Onko hirttouhkauksia sadellut ? :icon_wink:
Minun Liisa-neitini on ollut myös varaäitini. Äitinä naimatonkin nainen kukoistaa.
-
Entä sinun omat kuusi poikaasi ? Onko hirttouhkauksia sadellut ? :icon_wink:
Minun Liisa-neitini on ollut myös varaäitini. Äitinä naimatonkin nainen kukoistaa.
Mielestäni olen luonteeltani ikoolalaanen... (isäni äidin suku). Ei ole vielä tappouhkauksia siinnyt. :075:
-
Muurahaiset yrittävät vallata keittiötäni :-\ Huomenna alkaa täysimittainen sota. Ei vielä tänään, kun ei ole kunnon aseita. Tyydyin ripottelemaan kanelia keittiön lattialle, sillä muistan sitä kehutun muurahaiskarkotteena.
Voihan tämä vitsaus tietysti olla vain laiskimukselle lähetetty muistutus. :icon_biggrin: :icon_biggrin:
-
kirkko, Vohvelitaivas, Soutustadion
-
Huomena, jos Luoja suo, viettää ystäväni Liisa-neiti 102-vuotispäiväänsä. Juhlia ei huomena vietetä, sillä osastolla on noro-virusta ja Liisa on jo hauras.
Kovasti hän olisi juhlia halunnut viettää isommastikin, niinhän nämä tämänikäiset, kun ovat ainakin joka viides vuosi isommasti juhlineet. Anoppini oli samaa lajia.
Katsotaan voiko parin viikon kuluttua pienempi porukka käydä kakkukahvittelemaan hoivaosaston kahvioon.
Kaksi vuotta sitten juhlittiin isosti Wanhassa Herrassa. Liki kuusikymmentä lounasvierasta meitä oli. Kansantanhuesitykset ym.
-
En tiedä mitä huomenna. En osaa päättää, viettäisinkö kesäisen viikonlopun kotikaupungissani (täällä riittäisi nähtävää ja tehtävää ja voisin pelata yhden tuttuni kanssa sulkapalloa), vai lähtisinkö kavereiden mökille.
Elämä olisi niin paljon helpompaa, jos olisi säännölliset rutiinit kaikkeen. Tai pirttihirmu sanelemassa, mitä kulloinkin teen. Kaiken muun tekeminen on ihan ok, paitsi päätösten.
-
Näemme tässä taaskin kuinka erilaisia me ihmiset olemme. Minun on helppo päättää, ja nopeasti. Se on monista kiusallista, itsestänikin aina välillä.
Huomena menemme torille ostamaan vadelmia. Omat luonnonvadelmapehkomme olivat koiranputken ja nokkosten saartamia. Koko alkukesän jatkunut sade oli kasvattanut roskaheinän liian hyvin, samoin nurmikot. Moni hyötykasvi jäikin niiden vallan alle ja tuotti huonon sadon.
Ostan myös kantarellejä, sillä sieniäkään ei nähty. Siihen eivät sateen olleet auttaneet.
Lisäksi haluaisin löytää yhtä hyvää tilliä pakastamista varten kuin viime vuonna.
Myyjä oli Orimattilasta, nainen, pienviljelijä.
Vietnamilaisilta kauppiailta löytynee myös jotakin edullisesti, kuten aina.
Lisäksi käyn terveyskaupassa tilaamassa uudet hoitosukat. Niiden ikä on vain puoli vuotta.
Matti veisi minut johonkin syömään, mutta taidan laittaa kuitenkin itse pientä ja kevyttä ruokaa. En ole onnistunut saamaan hyvää lounasta pitkään aikaan ravintoloissa.
Tässä on huomisen nuottiviivasto ja alkutahdit. Mitä huominen muuten tuo, on avoinna ja odottamisen asia.
-
Ihminen päättää ja Jumala säätää...
Itselläni on se ongelma että on liikaa suunnitelmia ja odotuksia...varsinkin kesän suhteen...
Ja sitten joudun pettymään kun syystä tai toisesta ei toteudu.
Haluan oppia olemaan kiitollinen siitä mitä on...tyytyä...tyyntyä...
Nyt jo toinen kesä kun kotimökille suunnittelemani pyöräilyreisu ei toteudu...
nyt karahti jalkakipuihin...
saattaapi olla toinen lonkkaleikkaus edessä, edellisestä 3 vuotta kulunut...
eri lonkka kuitenkin kyseessä.
-
En tiedä mitä huomenna. En osaa päättää, viettäisinkö kesäisen viikonlopun kotikaupungissani (täällä riittäisi nähtävää ja tehtävää ja voisin pelata yhden tuttuni kanssa sulkapalloa), vai lähtisinkö kavereiden mökille.
Jäin tänne kotikaupunkiini. On niin moni homma levällään (mm. muurahaiset). En olisi jaksanut ajatella kaiken kukkuraksi pakkaamistakin. Sulkis ei yhtään huvita, mutta olen melkein jo luvannut. Ulkopelaaminen ei ole minun juttuni, monestakaan syystä. Mikä siinä on, että melkein kaikki ihmissuhteet ja harrastukset (tähän liittyy kumpikin) muuttuvat elämässäni rasituksiksi? Olisiko parempi olla ilman sellaisia? Tylysti vain diskata ne ihmisetkin, joiden tapaaminen tuntuu pikemmin rasittavalta kuin mukavalta?
-
Lupasin viedä vaimon syömään jonnekin. Meillä on maanataina 46v hääpäivä.
-
Peipporämeelle minun mieleni mielivi. Pitää lapiolla putsata rumpujen päät, jos vielä voin, vesi on varmaankin kanavassa noussut. Sitten vien yhteen paikkaan kyllästetyt siltapuutarpeet, joita olen tallehtinut varmaankin kymmenen vuotta. "Aika tavaransa kaupitsee" sanotaan. Koska ajelen matkan Zetorilla, tuon tullessani jo kaadettua polttorankaa pitkänä.
-
On kukkapenkkien kuivuneiden varsien perkaamista. Siemenet olen ottanut jo kuivumaan.
Käyn Prismasta etsimästä jotakin kivaa onnittelukorttia johon lisään jotakin omaperäistä.
On kiva kun on hiukan viilentynyt ja satanut, jaksan ehkä jotakin muuta syystöitä pihalla.
-
Tänään on satanut. Huomenna jatketaan perunoiden nostamista.