Kirjoittaja Aihe: Iltahartaus 13  (Luettu 8847 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33550
Iltahartaus 13
« : 28.08.23 - klo:19:09 »
SV 20  Silmäisi eteen, Jeesus

https://www.youtube.com/watch?v=caosLnErZQY

1. Silmäisi eteen, Jeesus,
tuon sydämeni syyllisen
ja paljastan sen kurjuuden
silmäisi eteen, Jeesus.

2. Silmäisi eteen, Jeesus,
nyt syntieni taakan tuon
ja ikävöivän katseen luon
silmiisi helliin, Jeesus.

3. Silmäisi nähden, Jeesus,
tein syntiä ja rikoin lain.
Nyt tuomariini katson vain,
silmiisi helliin, Jeesus.

4. Silmiisi katson, Jeesus.
Jos tuomionkin kuulisin,
niin katson hyljättynäkin
silmiisi helliin, Jeesus.

Lars Stenbäck 1839, suom. Siionin Kannel 1881, J. Haavio 1971 uud. VK 1986
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33550
Vs: Iltahartaus 13
« Vastaus #1 : 29.08.23 - klo:19:47 »
VK 140   Autuaita kaikki hengessänsä köyhät

https://www.youtube.com/watch?v=2p8VSjaHeO8

1.
Autuaita kaikki
hengessänsä köyhät,
autuaita Herran köyhät!
Kristus itse syntyi
kaikkein köyhimmäksi,
ihmisistä pienimmäksi.
Neuvoton, suojaton
puutteeseen ja vaivaan
lahjaksi saa taivaan.

2.
Autuaita kaikki
murheen kuorman alla,
autuaita murheen alla!
Kristus itse kulkee
heidän rinnallansa,
siunaa lohdutuksellansa.
Kuollessaan murhettaan
Kristus yksin kantoi,
Isälleen sen antoi.

3.
Autuaita kaikki,
jotka täällä hiljaa
odottavat Herraa hiljaa!
Kristus käsin tyhjin
luo jo uutta heissä,
tiensä ahneen hyljänneissä.
Sydämiin luottaviin
Isän valta luodaan,
arpa kaunein suodaan.

4.
Autuaita kaikki,
joita nälkä kalvaa,
oikeuden nälkä kalvaa!
Kristus nääntyneiden
tuskan tuntee kyllä,
pitää heissä toivon yllä.
Ruokanaan päällä maan
Isän tahdon täytti,
meille tien hän näytti.

5.
Autuaita kaikki,
jotka armahtavat,
toinen toistaan armahtavat!
Kristus heitä saartaa
rakkaudellansa,
suojaa laupeudellansa.
Tuomion alta on
heidät pelastettu,
iloon armahdettu.

6.
Autuaita kaikki
sydämeltään puhtaat,
kaikki sydämeltään puhtaat!
Kristus itse heidän
valonansa loistaa,
valo valheen kätköt poistaa.
Paljasta, Jumala,
meille hyvyytesi,
kasvot pyhyytesi.

7.
Autuaita kaikki
rakentajat rauhan,
luojat sovinnon ja rauhan!
Kristus kuolemallaan
toi jo sovituksen,
vihaa vastaan luottamuksen.
Lapsinaan maailmaan
Isä kutsuu meitä
luomaan rauhan teitä.

8.
Autuaita kaikki,
joita Herran tähden
vainotaan nyt Herran tähden!
Kristus teissä kärsii,
hyvyys kunnes voittaa,
oikeus ja lepo koittaa.
Elämään täyttyvään
teidät viedään kerran
juhlariemuun Herran.



Anna-Maija Raittila Matt. 5:1–12 pohjalta 1984. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Joachim Neander 1680.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33550
Vs: Iltahartaus 13
« Vastaus #2 : 30.08.23 - klo:18:52 »
Näyttelijä Krista Kosonen lukee Johanneksen evankeliumia UT2020 käännöksen mukaan (12:23-13:20). Pääsiäisateria ja Jeesuksen jäähyväispuheet.

https://areena.yle.fi/podcastit/1-66132963
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33550
Vs: Iltahartaus 13
« Vastaus #3 : 31.08.23 - klo:18:55 »
SV 38   Milloin opin lapsen lailla

https://www.youtube.com/watch?v=_p2Ru32Tr4A


1. Milloin opin lapsen lailla
lähestymään Isääni,
apua kun olen vailla,
valittamaan hätääni,
niin kuin lapsi kurkottamaan
isää kohti itkien,
isän käsiin lankeamaan?
Toivon oppivani sen.

2. Milloin, Herra, sydämeni
armon asunnoksi teet?
Milloin minun silmistäni
pyyhit kaikki kyyneleet?
Suurta kirkkautta Herran
milloin pääsen katsomaan?
Toivon pääseväni kerran
eteen Herran laupiaan.

3. Milloin vaiti olemalla
opin armoon tyytymään,
tuomioonkin suostumalla
toivomaan ja kiittämään?
Ja jos taitamattomasti
toivon, älä annakaan.
Opeta siis loppuun asti
sinua vain toivomaan

 

Wilhelmi Malmivaara 1890, uud. J. Haavio 1971
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33550
Vs: Iltahartaus 13
« Vastaus #4 : 01.09.23 - klo:19:03 »
VK 160  Kun luova tahto kaikkeuden Herran

https://www.youtube.com/watch?v=EkfOZU_gR30

1.
Kun luova tahto kaikkeuden Herran
turmellun maailmamme kohtaa kerran,
on päivä tuomion.
Nyt polvillemme!
Jumala, luoja, saakoon kiitoksemme.

2.
Kun ihmiskunta huutaa peloissansa,
ilmestyy Kristus, näyttää kunniansa.
Nyt koittaa oikeus.
Nyt polvillemme!
Pilvissä loistaa merkki Kristuksemme.

3.
Siis ajan merkit nähkää: uutta luodaan,
puu kukkii, kesä keskellemme tuodaan.
On päivä Kristuksen.
Nyt polvillemme!
Kunnian Herra tuntee kurjuutemme.

4.
Hän ristinpuulla kuoli puolestamme,
hän kantaa Isän haltuun maailmamme,
hän, uhrikaritsa.
Nyt polvillemme!
Kaikesta saakoon Isä kiitoksemme.

5.
Maailman ääriin kaikuu huuto Herran,
se elävät ja kuolleet kohtaa kerran.
Nyt armon aika on.
Nyt polvillemme!
Ja Vapahtaja saakoon kiitoksemme.


Eyvind Skeie 1978. Suom. Anna-Maija Raittila 1982. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Egil Hovland 1980.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33550
Vs: Iltahartaus 13
« Vastaus #5 : 02.09.23 - klo:21:05 »
Oi Herrani Jeesus Kristus, sinä olet minun vanhurskauteni, mutta minä olen sinun syntisi. Sinä olet ottanut kantaaksesi sen, mikä on minun, ja antanut minulle sen, mikä on sinun. Sinä olet ottanut kantaaksesi sen, mitä sinä et ollut, ja antanut minulle sen, mitä minä en ollut.

Sinä laupias Jumala, miten oletkaan niin ystävällinen Isä ja täynnä rakkautta. Sinä kohtelet Isän sydämellä meitä poloisia, kadotustuomion ansainneita syntisiä. Ainoan Poikasi Jeesuksen Kristuksen, kaikkein suurimman ja parhaan aarteesi, sinä heität kuoleman ja perkeleen kitaan. Sinä sallit tapahtua, että hän joutuu syvyyteen kohotakseen sieltä takaisin korkeuteen ja ottaakseen vangiksi vankeuden, joka pitää meitä kaikkia vankeinaan.


Martti Luther

https://www.google.com/search?q=virsi+187&oq=virsi+187&aqs=chrome..69i57.3193j0j15&sourceid=chrome&ie=UTF-8#fpstate=ive&vld=cid:ebb2a38d,vid:5o
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33550
Vs: Iltahartaus 13
« Vastaus #6 : 03.09.23 - klo:19:33 »
SV 25  Vapahtajani lempeä


1. Vapahtajani lempeä.
Kun täynnä olen syntiä,
niin nöyrästi nyt rukoilen.
Olethan, Herra, tiedän sen,
armoinen.

2. En osaa oikein rukoilla,
vaan Hengelläsi johdata
nimesi kautta anomaan,
luottamaan, että avun saan
aikanaan.

3. Kun epäusko hävettää,
suo, Jeesus, etten siihen jää
vaan lähellesi janoan
ja löydän turvasataman
suojaisan.

4. Minua älä, Jumala,
nyt ankarasti tarkasta.
Katseesi käännä Jeesukseen
ja puolestani kärsineen
pyhyyteen.

5. En muuhun vedota nyt voi
kuin Karitsaan, hän armon toi,
lain täytti, poisti tuomion,
hän yhä vanhurskaus on
verraton.

6. Anteeksiantamuksessa
on elämää ja autuutta.
Vain siinä lähteiden on maa,
elämän vettä ammentaa
sielu saa.

7. Sen ääreen siis nyt kumarrun,
se virvoitus on kiusatun,
ja läsnäolo Jeesuksen
on sielun lepo suloinen.
Uskon sen.

Lars T. Nyberg 1743, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1893, H. Kivekäs 1971, L. Ravantti 2014


Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33550
Vs: Iltahartaus 13
« Vastaus #7 : 04.09.23 - klo:19:27 »

Jeesus, parantajamme
Rukous kirkkovuosikalenterista:

Jumala, rakas Isämme.

Tajuntaamme tunkeutuu joka puolelta erilaisia sanomia.
Harvat kuitenkin uskaltavat puhua tuskastaan,
moni uskoo, ettei kukaan jaksa kuunnella.
Isä, lähekkäin ahtautuneinakin etäännymme toisistamme.
Yhä enemmän on meitä, jotka emme jaksa.
Lähetä Pyhä Henkesi ja parantava sanasi,
luo avoimuutta ja uskallusta, avaa suut, herkistä korvat.

Jeesus, parantajamme. Ajatukset ryöppyävät moneen suuntaan, mitä kaikkea tästä haluaisin sanoa, mitkä kaikki tuskat ja kivut tuoda näkyviin. Sanon sen, missä sisin on: Diakoniatyössä, vierellä kulkemisessa, niin henkisten kuin välillä myös fyysistenkin taakkojen kantamisessa. Diakoniatyössä kohdataan aika ajoin ihmisiä, jotka uskaltavat puhua, suorastaan huutaa oman sisikuntansa kuuluviin. Moni asia solmussa, itse aiheutettua kaaosta tai vaan virran mukana soljumista. Voimavarat vähissä, keinot vähissä. Paljon kohtaamme myös heitä, maan hiljaisia, jotka sanovat: ”ei minulla ole mitään hätää, kaikki on hyvin” vaikka silmin näkee kodin puutteellisuuden, ruokapöydän pinnan – ei ole ruokaa, tai ei ole ketään, joka edes kuuntelisi.

Parantaja, Jeesus katso sisimpääni. Pyydän, korjaa minussa se, mikä on tarpeellista korjata. Jätä se, minkä kanssa pystyn kulkemaan. Poista se, mikä ei ole minulle tarpeellista.

Avaa maan hiljaisten suut, huutavien korvat kuulemaan. Lähennä meitä kohtaamaan toisemme.

Noora Tuominen, diakonissa Pusulan alueseurakunta


https://www.youtube.com/watch?v=GepPEUliw-U
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33550
Vs: Iltahartaus 13
« Vastaus #8 : 05.09.23 - klo:18:45 »
SV 27   Lahjoita, Herra, Henkesi


1. Lahjoita, Herra, Henkesi
valoksi sydämeeni,
niin että korjaan suuntani,
kun huomaan eksyneeni.
Minulla lapsen oikeus
on tulla Isän luokse.
Suo armostasi aavistus,
niin etten karkuun juokse.

2. Minua tutki, tunnenko
syntini pohjaan asti,
pois kitkenyt sen olenko,
ottanut vakavasti.
Olenko uusi luomus näin?
Vai vanhako jäi valtaan,
se, joka mielin itsekkäin
pakenee auttajaltaan?

3. On totuus epämieluinen
ja kiusallinen kuulla.
Olenko pikkusieluinen?
Taidanko liikaa luulla?
Nyt alleviivaa virheeni,
se minun täytyy kestää.
Oi Jeesus, oljenkorteni,
voit hukkumasta estää.

4. Nyt pyydän: Herra armahda.
Tee usko eläväksi.
Ynseä mieli karkota,
tee häijy lempeäksi.
Kun hedelmistä tunnet puun,
suo minun kasvaa niitä.
Elämän puuhun siunattuun,
itseesi, minut liitä.

Johan Kahl 1745, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1893, J. Haavio 1971, M. Nuorva 2015
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33550
Vs: Iltahartaus 13
« Vastaus #9 : 06.09.23 - klo:19:03 »
Psalmit
2 PSALMI.


1. Miksi pakanat pauhaavat ja kansat turhia ajattelevat?
2. Maan kuninkaat nousevat, ruhtinaat yhdessä neuvottelevat Herraa ja hänen voideltuansa vastaan:
3. "Katkaiskaamme heidän kahleensa, heittäkäämme päältämme heidän köytensä".
4. Hän, joka taivaassa asuu, nauraa; Herra pilkkaa heitä.
5. Kerran hän on puhuva heille vihassansa, peljättävä heitä hirmuisuudessaan:
6. "Minä olen asettanut kuninkaani Siioniin, pyhälle vuorelleni".
7. Minä ilmoitan, mitä Herra on säätänyt. Hän lausui minulle: "Sinä olet minun poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin.
8. Ano minulta, niin minä annan pakanakansat sinun perinnöksesi ja maan ääret sinun omiksesi.
9. Rautaisella valtikalla sinä heidät muserrat, niinkuin saviastian sinä särjet heidät."
10. Tulkaa siis järkiinne, kuninkaat, maan tuomarit, ottakaa nuhteesta vaari.
11. Palvelkaa Herraa pelvolla ja iloitkaa vavistuksella.
12. Antakaa suuta pojalle, ettei hän vihastuisi ettekä te hukkuisi tiellänne. Sillä hänen vihansa syttyy äkisti. Autuaat ovat kaikki, jotka häneen turvaavat.


https://www.youtube.com/watch?v=Km01gss5tes

Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21909
Vs: Iltahartaus 13
« Vastaus #10 : 06.09.23 - klo:21:08 »
Jussi Aron suomentamassa Psalmit nykysuomeksi (1973) on laaja jälkikirjoitus Psalmikäännöstyön ongelmia. Siinä on tätä psalmia käsittelevä huomautus: Psalmissa 2:11-12 ei sanoja 'nassequ bar' voi kääntää 'suudelkaa poikaa', sillä 'bar' poika on arameaa, ei hepreaa, eikä ole mitään syytä olettaa, että se esiintyisi yhtäkkiä keskellä vanhaa, kuninkaiden aikaista heprealaista psalmia. Ilmeisesti nämä sanat ovat syntyneet siten, että jonkin kirjoitusteknisen häiriön takia jakeen 11 toisen puolisäkeen alku on joutunut väärään paikkaan, ja rivin kirjaimet on järjestettävä uudelleen: 'nassequ beraglaw bi-r'ada' 'suudelkaa hänen jalkojaan vavisten' Siinä on hyvä, muinaisitämainen alamaisuutta ilmaiseva sanonta. Samalla häviää outo 'iloitkaa vavistuksella', jonka mahdollisesti syvällinen merkitys on kuitenkin epäaito ja keinotekoinen. Nähtävästi raamatunkäännöskomitea ei ole ottanut tätä huomautuksesta vaarin.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33550
Vs: Iltahartaus 13
« Vastaus #11 : 07.09.23 - klo:18:57 »
SV 37   Nyt, Jeesus, neuvo minua

https://www.youtube.com/watch?v=mTHWK3bdLnI


1. Nyt, Jeesus, neuvo minua
kiittämään oikein sinua,
kun annoit armon avaran,
pois otit synnin, kuoleman.

2. Kaikista synnin vioista
ruumis ja sielu vapahda,
tahrainen pese puhtaaksi,
murheeni muuta riemuksi.

3. On köyhän turva armossa,
en muualta saa apua.
Suo uskon voimaa minulle,
väkevyyttäsi heikolle.

4. Kun tunnen jonkin puutoksen,
luoksesi, Jeesus, pakenen.
Tuon taakan juureen ristisi
ja pyydän: katso puoleeni.

5. Laupias, huomaa hätäni.
Vain kuolemasi, ristisi
kuormani kaiken kirvoittaa,
ja ahdistunut rauhan saa.

Johan Holmberg 1745, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1894, J. Haavio 1971, H. Lipiäinen 2013


Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33550
Vs: Iltahartaus 13
« Vastaus #12 : 08.09.23 - klo:18:49 »
HENGELLISYYS
Gurun opissa: Keskellä pimeyttäkin olet turvassa

Juuri siellä, missä et voi enää ottaa kiinni mistään, Jumala tarttuu sinua kädestä.


"Kerran pimeänä yönä syttyivät sielussani kaipuut, halut rakkauden, – oi autuas sallima hyvä! Lähdin ulos huomaamatta, kun taloni oli jo tyyntynyt." Näin alkaa espanjalaisen mystikon Ristin Johanneksen kuuluisin runo Sielun pimeä yö. Runossa sielu kulkee salaa yössä, oppaanaan yksin kaipuusta palava sydän. Lopulta sielu pääsee kaivattunsa luokse.
Johannes kirjoitti tämän runon joko Espanjan Toledossa luostarin synkässä vankikopperossa, jonne hänen vastustajansa olivat sulkeneet hänet, tai sitten pian sieltä paettuaan. Yhdeksän kuukauden vankeusaikana hän kirjoitti monet kauneimmista runoistaan. Kaikki teoksensa hän aloitti säkeillä, joita hän sitten tulkitsee hengellisesti kuvaten sielun matkaa Jumalan yhteyteen.
Ensimmäisessä kirjassaan Nousu Karmelin vuorelle Ristin Johannes kuvaa hengellisen tien alkua. Silloin haemme erilaisia rukouksen muotoja ja siirrymme sanallisista rukouksista ja käsitteisiin kohdistuvasta mietiskelystä sanattomaan hiljaisuuteen. Johannes ei kehota viettämään pitkiä aikoja rukouksessa tai elämään pitkiä aikoja yksinäisyydessä. Tärkeämpää on seurata Kristusta arkisessa elämässä.
"Pidä tapanasi seurata Kristusta kaikissa teoissasi saattamalla elämäsi hänen elämänsä kaltaiseksi", Johannes kirjoittaa. Tämä sääntö ei varmasti aina riitä. Sen perusteella voi silti miettiä monen valinnan ja mieliteon kohdalla, onko se sopusoinnussa Kristuksen seuraamisen kanssa. Viekö se minua hänen suuntaansa vai poispäin hänestä?
Matka sielun keskukseen on pitkä, mutta toisaalta kaikki on jo lähellä. Joskus sinusta saattaa tuntua, että kaikki on omassa varassasi, ja toisinaan, ettei mikään ole omassa hallussasi. Alkuun Jumala toimii kuin äiti, joka huolehtii lapsestaan ruokkien ja hoivaten. Toisinaan Jumala vähentää huolenpitoaan ja panee sinut kulkemaan yksin. Joskus taas ehkä haluat tehdä kaiken itse, etkä halua, että kukaan ohjaa sinua.
 

Matka sielun keskukseen on pitkä, mutta toisaalta kaikki on jo lähellä.
 

Ristin Johannes väittää, että juuri siellä, missä et voi enää ottaa omin voimin kiinni mistään, olet suurimmassa turvassa. Sinne ei maailman häly eikä perkele pääse. Alat käsittää, että hyvä ei kulje ihmiseltä Jumalalle, vaan Jumalalta ihmiselle.
Saatat kokea, että olet pulassa, kun et voi itse tehdä mitään. On pelottavaa, kun oma hallinta lakkaa ja kun ei voi turvata mihinkään, mihin voisi tarttua aistein tai mihin voisi kiinnittää mielensä. Tuntuu siltä, että on keskellä synkkää pimeyttä.
Tällaisessa elämäntilanteessa olevalle Ristin Johannes sanoo, että kaikkein kirkkain ja tosin on meille pimeintä. Juuri siellä, sielun pohjalla palaa elävä rakkauden liekki. Sinne päästäkseen pitää kulkea aistien ja hengen yön läpi.
Kun rakkaus on sisälläsi, löydät sen kaikkialta. Sinun ei tarvitse aisteillasi etsiä jälkiä Jumalasta tai maalata mielikuvaa hänestä tai saada järkeillen hänestä otetta. Saat etsiä häntä sisältäsi kuuntelevassa ja rakastavassa hiljaisuudessa.

Kirkko ja Kaupunki   23.5.2016

https://www.youtube.com/watch?v=j2grtEOJ9WQ


Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33550
Vs: Iltahartaus 13
« Vastaus #13 : 09.09.23 - klo:19:24 »
VK 530   Herrani, minut tänne loit


https://www.youtube.com/watch?v=dk7ceGBMFiY

1.
Herrani, minut tänne loit,
ihmisen osan annoit,
kristityn kutsumuksen soit,
korkeaan ikään kannoit.
Tuntea matkallani sain
juhlaa ja tuskaa rinnakkain.
Armosi aina riitti.

2.
Voin muistaa vielä toisia
ja rukouksiin liittää,
voin toisten vaivaa kuunnella
ja heidän kanssaan kiittää.
Kun toisen kuormaa kevennän,
saan rohkeutta enemmän
myös omat vaivat kantaa.

3.
On suurta lahjaa ystävyys
ja seura rakkaitteni.
Ja Herran hyvyys, läheisyys
uudistaa nuoruuteni.
Suo, Herra, minun oppia
myös uutta sukupolvea
viisaasti ymmärtämään.

4.
Opeta päivä kerrallaan
ottamaan kädestäsi.
Aurinko laskee aikanaan,
vaan pysyn lähelläsi.
Ei silloin yö, ei kuolema
minua seuraa matkalla,
tie kulkee uuteen aamuun.




Herkko Kivekäs. Uud. Niilo Rauhala 1984. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Toisinto Raumalta.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21909
Vs: Iltahartaus 13
« Vastaus #14 : 09.09.23 - klo:20:10 »
Suo, Herra, minun oppia
myös uutta sukupolvea
viisaasti ymmärtämään.


Tätä olen koettanut tehdä koko työikäni yläkoulun opettajana ja nyttemmin isoisänä.