Pesäkkeitä

[Kalistaja]

  Koen, että herännäisyydessä on erilaisia pesäkkeitä, jotka ehki mahdollisesti kohtaavat toisia pesäkkeitä oikeastaan vain herättäjäjuhlilla, jos siis aina sielläkään. On johtokunnan väkeä,  on körttifoorumilaisia,  ja on sukupolvesta toiseen juhlilla olevia, jotka mahdollisesti näkevät joitakin tuttujaan vuosittain vain herättäjäjuhlilla; on musiikista kiinnostuneita, on pappeja ja pippejä, on talkoolaisia, on ikuiskävijöitä ja myös tuoreita tapauksia.  On Aholansaaren rippikoulussa toisiinsa tutustuneita, on kirkkokansaa, joka käy erilaisissa kirkollisissa ja vastaavissa tapahtumissa. On muitakin ryhmittymiä, sellaisiakin joilla ei välttämättä ole yhteistä nimittäjää.  Toistan: Piskuisessa herännäisyydessä on siis sisäisiä ryhmiä, pesäkkeitä, jotka tosiaan ehki kohtaavat vain herättäjäjuhlilla, jos siis sielläkään.

[PekkaV]

   verkosto

[seppos]

Eikö näin tule ollakkin? Tuo on normaalia elämää.

[Riitta-mummi]

Eikö juuri näin olekin hyvä.

Myönnän että on kodikkainta käydä Lahden seuroissa. Tunnetaan, ja vaikka täälläkin ollaan ' sekakansaa, hyvin tullaan toimeen. Toki samat pöytäseurueet ovat tulleet tavoiksi, jopa melkein samat istumapaikatkin, sekin on niin tavallista meillä ihmisillä.
Oettehan huomanneet kuinka ravintolassa ensin täyttyvät ikkunapöydän, sitten seinänvierukset ja viimeisimmäksi keskilattia.

Juhlilla joissa olen käynyt on ollut niin paljon kansaa etten ole pystynyt tekemään enempiä huomioita eri pesäkkeistä. Nuoret tietenkin kulkevat kimpassa, se on fakta.

Olisi mukava tutustua körttisiin eri puolella Suomea seuroissa. Ne jotka ovat olleet Pohjanmaalla, Savossa tai etelämmässä , voisivat jotakin kertoillakin, niista perinteistä.

Onko ruotsinkielisillä omia seuroja ?  Miten Lappi, löytyykö sieltä heränneitä ?

Minulla on sellainen pintapuolinen käsitys, että ruotsinkielisellä rannikolla on vallalla vapaaseurakuntalaisuus, ja Lapissa lestadiolaisuus. Onko näin ?

[seppos]

Eikö juuri näin olekin hyvä.

Myönnän että on kodikkainta käydä Lahden seuroissa. Tunnetaan, ja vaikka täälläkin ollaan ' sekakansaa, hyvin tullaan toimeen. Toki samat pöytäseurueet ovat tulleet tavoiksi, jopa melkein samat istumapaikatkin, sekin on niin tavallista meillä ihmisillä.
Oettehan huomanneet kuinka ravintolassa ensin täyttyvät ikkunapöydän, sitten seinänvierukset ja viimeisimmäksi keskilattia.

Juhlilla joissa olen käynyt on ollut niin paljon kansaa etten ole pystynyt tekemään enempiä huomioita eri pesäkkeistä. Nuoret tietenkin kulkevat kimpassa, se on fakta.

Olisi mukava tutustua körttisiin eri puolella Suomea seuroissa. Ne jotka ovat olleet Pohjanmaalla, Savossa tai etelämmässä , voisivat jotakin kertoillakin, niista perinteistä.

Onko ruotsinkielisillä omia seuroja ?  Miten Lappi, löytyykö sieltä heränneitä ?

Minulla on sellainen pintapuolinen käsitys, että ruotsinkielisellä rannikolla on vallalla vapaaseurakuntalaisuus, ja Lapissa lestadiolaisuus. Onko näin ?

Olet oikeilla jäljillä. Meillä oli kirkkoneuvostossa körtti, joka on Kittilän perukoilta kotoisin. Toisekseen Rovaniemellä on paikallisosasto ja seuroja.

[vn]

Tästä pesäke..."kotipesä"....mikä liekin...ajatuksesta tuli mieleen 70-luvun alkupuolella
pidetyt "Yhteys-aktiot", niissä oli tarkoitus kohdata yhdessä eri pesäkkeiden kanssa
yhtä ja samaa Isää, iloita ja vahvistua ja nähdä että meitä on muitakin...
Olemme jokainen erilaisia, ainutlaatuisia, Jumalan luomia yksilöitä.
On hyvä että löydämme itsellemme sopivan kotipesän...mutta koemme myös
laajemman yhteyden silloin tällöin...näitä juurikin suuret kesäjuhlat.

Saakoon Jumala meitä auttaa, johdattaa, varjella...niin ettemme eksy vääränlaiseen
kotipesään...niitäkin on...olen itse ollut sellaisessa joskus.

[Kalistaja]

  Koen, että herännäisyydessä on erilaisia pesäkkeitä, jotka ehki mahdollisesti kohtaavat toisia pesäkkeitä oikeastaan vain herättäjäjuhlilla, jos siis aina sielläkään. On johtokunnan väkeä,  on körttifoorumilaisia,  ja on sukupolvesta toiseen juhlilla olevia, jotka mahdollisesti näkevät joitakin tuttujaan vuosittain vain herättäjäjuhlilla; on musiikista kiinnostuneita, on pappeja ja pippejä, on talkoolaisia, on ikuiskävijöitä ja myös tuoreita tapauksia.  On Aholansaaren rippikoulussa toisiinsa tutustuneita, on kirkkokansaa, joka käy erilaisissa kirkollisissa ja vastaavissa tapahtumissa. On muitakin ryhmittymiä, sellaisiakin joilla ei välttämättä ole yhteistä nimittäjää.  Toistan: Piskuisessa herännäisyydessä on siis sisäisiä ryhmiä, pesäkkeitä, jotka tosiaan ehki kohtaavat vain herättäjäjuhlilla, jos siis sielläkään.

Herännäisyys ei ole tätä nykyä niin yhtenäinen ja vahva kuin se voisi olla. Pidän kyllä upeana asiana sitä, että niin moni kokee yhä tärkeäksi asiaksi rientämisen herättäjäjuhlille. Se antaa toivoa tulevasta.

[Pena]

Minkälaista yhtenäistä vahvuutta muistelet? Onhan herännäisyys ollut poliittinenkin voimatekijä. Sitä eivät kaikki pidä pelkästään kunniakkaana vaiheena.

[Bengt Sandberg]

Herännäisyys ei ole tätä nykyä niin yhtenäinen ja vahva kuin se voisi olla. Pidän kyllä upeana asiana sitä, että niin moni kokee yhä tärkeäksi asiaksi rientämisen herättäjäjuhlille. Se antaa toivoa tulevasta.

"Syöpä pesäkkeitäkö" tarkoitat kuvaannollisesti sanottuna.

Mutta niin kuin toteat viestisi lopussa toivoa on tulevasta "syöpä pesäkkeistä" huolimatta.

Tulikohan todettua asiani niin epäselvästi kuin vaan voi. Viestini sisällön ymmärtää vaan minä itse, siis minä itse.

[Pena]

Tulipesäke? Liittyykö se metsäpaloihin vai sodankäyntiin?

[1944]

Tulipesäke on tänään metsäpaloasiaa. Pultsoilassa kapt Jorma Kariluodon (fiktiivinen henkilö) verikentällä v 1944 voitiin puhua tulipesäkkeestä.

[Pena]

Näin arvelinkin. Bunkkerissa rätisevä konekivääri nousi mieleeni varmaan Edwin Laineen elokuvan muistijäljistä. Sellaiset pesäkkeet eivät kuulune herännäisyyteen edes vertauskuvallisesti.

[Kalistaja]

Minkälaista yhtenäistä vahvuutta muistelet? Onhan herännäisyys ollut poliittinenkin voimatekijä. Sitä eivät kaikki pidä pelkästään kunniakkaana vaiheena.

Otetaanpa vaikka Nils Gustav ( Niilo Kustaa ) Malmbergin & Paavo Ruotsalaisen aika, teot ja puheet - menkäämme siis sytyttävälle 1800-luvulle.  Tuolloin kansa halusi ja sai kuulla sanaa, jossa oli totuutta - ja jossa oli HENKEÄ!  Malmbergin ja Ruotsalaisen sanoissa ja havainnoissa oli osuvuutta, ja heidän sanansa ja havaintonsa vaikuttivat pitkäkestoisesti. Tämä nykyinen aika ei ole vahvinta aikaa herännäisyydessä.  Ei likikään.

[seppos]

Otetaanpa vaikka Nils Gustav ( Niilo Kustaa ) Malmbergin & Paavo Ruotsalaisen aika, teot ja puheet - menkäämme siis sytyttävälle 1800-luvulle.  Tuolloin kansa halusi ja sai kuulla sanaa, jossa oli totuutta - ja jossa oli HENKEÄ!  Malmbergin ja Ruotsalaisen sanoissa ja havainnoissa oli osuvuutta, ja heidän sanansa ja havaintonsa vaikuttivat pitkäkestoisesti. Tämä nykyinen aika ei ole vahvinta aikaa herännäisyydessä.  Ei likikään.

Anteeksi?

[Kalistaja]

Minkälaista yhtenäistä vahvuutta muistelet? Onhan herännäisyys ollut poliittinenkin voimatekijä. Sitä eivät kaikki pidä pelkästään kunniakkaana vaiheena.

On toki herännäisyyteen mieltyneissä ihmisissä ollut poliittisia tekijöitä. Muun muassa SKDL:n kansanedustaja Terho Pursiainen on ollut sellainen. Muutama vuosi sitten Pursiainen ihan televisiossa kehumalla kehui herännäisyyttä ja körttiläisyyttä. Ei se pahalta tuntunut.

 Jos oikein muistan, niin filosofisia mietekirjoja ison kasan kirjoittanut Pursiainen on ainakin yhden kirjansa tuonut julki ja julkisuuteen Herättäjä-Yhdistyksen kustantamana!