Totta. Mutta ajattelin tässä sellaisia häiritseviä ajatuksia, jotka hankaloittavat omaa elämää jossain elämänvaiheessa jollain tavalla.
Mikäli heräät keskellä yötä ja kuulet outoa rapinaa, alat välittömästi arvailemaan mikä äänen tuottaa. Joku murtautuu sisälle? Talossa on rottia? Ulkona on myrsky? Jos joudumme pelon valtaan, pelko ei johtunut äänestä, vaan ajatuksestamme. Yhtä hyvin olisimme voineet tuntea ärtymystä, jos huomasimme että naapurit melusivat tullessaan myöhään kotiin.
Koska ajatuksilla on suuri valta tunteisiimme, on hyödyllistä soveltaa tietoisuustaitoa myös kaikkeen siihen mitä sanomme itsellemme hiljaisesti ajatuksen muodossa. Ajatuksemme ovat mielessämme virtaavaa tietoa, ikään kuin sisäistä keskustelua, joka sisältää väitteitä, huudahduksia, kysymyksiä. Ajatukset ikään kuin selittävät meille tapahtumia samaan tapaan kuin urheiluselostaja kertoo mitä meidän olisi hyvä nähdä meneillään olevasta ottelusta. Ajatukset tulkitsevat meille todellisuutta: Mitä tämä merkitsee minulle? Onko tämä hyvä vai paha asia? Mitä tästä seuraa?
Yhden vuorokauden aikana ehdimme ajatella jopa 60 000 ajatusta. Arvellaan, että näistä kolmannes olisi sisällöltään sellaisia, jotka tuottavat meille harmia, esimerkiksi tunteita, joita emme haluaisi elämäämme. Ne voivat aiheuttaa riitoja ja konflikteja, joita haluaisimme välttää tai erilaisia vahingollisia elämäntapoja, jotka riistävät terveyttämme. Ei ole samantekevää, millaisella tiedolla ruokimme mieltämme ja mitä ajatuksia lähdemme seuraamaan. Ajatuksillamme luomme maailman, totesi jo yli 2500 vuotta sitten elänyt Siddharta Gautama, joka syvällisen ajattelunsa ansiosta on saanut myös nimen Buddha.
Tietoisuutemme on kaiken aikaa täynnä erilaisia repliikkejä, aivan kuin olisimme meluavan ihmismassan keskellä. Kuulemme joka puolelta huudahduksia: "Olet naurettava!" tai " Sinusta ei tule mitään!" tai "Jäätelöä, jäätelöä!". On hyödyllistä tunnistaa nämä häiritsevät ajatukset tuoreeltaan ja katkaista niiden vaikutusvalta ensi minuuteilla. Tähän tunnistamiseen tarvitsemme tarkkaavaa mieltä, valpasta hereillä oloa. Mitä enemmän liikumme uneliaassa ja passiivisessa mielentilassa, sitä alttiimpia olemme satunnaisille häiritsijöille. Saatuaan tartuntapintaa nämä ajatukset alkavat lisääntyä viruksen tavoin ja ottavat elintilaa harkitsevalta mieleltä.