Eilenpä näin elämäni ensimmäisen kerran valtaisan, siis ihan hirmuisen valtaisan määrän lokkeja peltoaukealla. Se oli Sipoossa Kulloosta Hyrylään menevän tien varrella (jos nyt tiet ylipäänsä minnekään menevät). Siinä oli arviolta 5 hehtaarin pelto, joka oli valkeanaan lokkeja. Ne olivat siinä puli kahden aikaan iltapäivällä ja edelleen kuuden jälkeen kun tulimme takaisinpäin.
Suurin osa oli kalalokkeja, seassa vähän naurulokkeja ja muutama selkälokki. Niitä oli satamäärin, ellei tuhat. Osa niistä oli palatessamme selvästikin unten mailla.
Tänä aamuna oli puolisoni pelastamassa käkk-verttiä (lue käki) navetan vintiltä. Ei mitään käsitystä, miten ja mistä se sinne oli mennyt. Aamulla se räpiköi vintin ikkunassa, eikä osannut lähteä lentämään avattua ovea kohti. Puolison oli napattava se kiinni ja vietävä ulos. Se rääkyi niin pahalla äänellä, että kissaparkamme sai sätkyn.
Ulos päästyään käki jäi toviksi selvittelemään päätään pihavaahteraan.
Kirkossa käydessämme totesimme, että naakkoja on ilmaantunut kirkon mäelle. Ne eivät ole kuuluneet meidän pitäjän linnustoon, vaikka naapurikaupungissa niitä kyllä näkee. Ne taitaa olla enemmän sellaisia citylintuja.