Siis nää nykynuoret?
Silloin kun minä olin nuori, niin ei itketty muuria vasten, kuten Israelissa.
Muristiin ja äristiin, mutta tehtiin työt.
Jos meitä kiusattiin, niin ei juostu äidin luo, vaan haistateltiin takas.
En nyt tiedä, mutta onkohan tää pullamössö sukupolvi totta?
Otin yhden nuoren töihin ja ajattelin, että voisin ottaa jokusen enempikin, mutta nyt mietityttää.
Tai siis oppisopimukseen otin kaverin ja ei mulla ole huonoa sanottavaa kaverista.
Myönnän, että nykynuorilla on nykynuorten jutut ja niitten mielessä pyörii ihan eriasiat kuin meillä aikuisilla.
No kun sain hakemuksia nuorilts, niin ne oli, et moin oon jukka, voisin tulla teidän firmaan töihin.
Ja ei muuta.
No ihan hyvä hakemus, ei ollut mitään mitä oisi voi ut sanoa vastaan ainakaan.
Seuraava hakemus.
Hei, olen Maija, tykkäsin tulla teille töihin.
Olen ammattikoulussa.
Ja ei muuta.
No onneksi tää yksi kirjoitti, että pelaan Oulun kärkissä tai jossain.
No palkkasin heti, kun aattelin.
Okei urheilia sillä on pikkaisen sisua ja kilpailuhenkeä, just sellainen kun töissä pitääkin olla .
En tiedä sitten, siis kiva kun kundi on töissä, mutta kun itse teen 8 rappua päivässä, siis eristelen ja kaveri päivässä ehkä puolet yhdestä kerroksesta, niin eihän tää taloudellisesti hyvä satsaus ole.
Toisaalta kiva opettaa kaveria ja kiva nähdä, että enste kaveri ihan kiltti ja tekee mitä opetetaan ja toinen vaihe.
Alkaa ärhenteleen, kun neuvoo, eli on merkki, että osaa jo ja ei tarvi neuvoja.
Kun sen vaiheen kundi saa, niin annan kaverin pähkäillä, niin kauan, että tulee itse pyytään apua.
Oppisopimus on hieno systeemi, mutta sen pitäisi kyllä olla tulosta hamuavalle yrittäjälle pikkaisen edullisempi.
En tiedä onko järkeä mun maksaa ammattimiehen palkaa, kuten nyt kaverille.
Ei onneksi mun taloutta niin heilauta, mutta ei kyllä tuottoakaan tuo.