Tänään oli tilaisuus kuunnella kovasti kohti käyvää, rohkaisevaa ja lohduttavaa raamattuluentoa.
Aiheena oli Jumalan kutsumus ja johdatus.
Yksi asia mikä jäi mieleeni itselleni...kun olen "vähän" taipuvainen vähättelemään itseäni...
"ei minusta ole, tehköön muut, en osaa, olen vain tällainen..." jne. jne...
Tiedostan kyllä että nämä tällaiset ovat sielunvihollisen työtä ja tekosyitä...
Onhan minusta johonkin...kun vaan olen valmis...unohdan itseni heikkouksineni...uskon että
Jumala voi minuakin käyttää...ja kyllä Hän käyttääkin...näköjään isännöintihommissakin...
Niin...siis se mitä puhuja illalla sanoi: "Jumala kutsuessaan meitä työhönsä, ei kysy meiltä sellaista mitä meillä
ei ole, vaan Hän kysyy meiltä sellaista, mitä Hän itse on meille aikaisemmin jo antanut"