Keskustelu > Testialue

Ole oma itsesi- ole itse itsellesi kylliksi

<< < (3/3)

Leena:
Ibsen taisi tarkoittaa, että nämä kaksi harvoin viihtyvät samassa mielessä.  Kuka tahtoo määritellä kaikessa itsensä, on itse itselleen tarpeeksi.

Terveempi ja paremmin voiva puolestaan on oma itsensä, ja äärettömän hienoa olisi jos todella kykenisi olemaan leppoisasti oma itsensä. Leppoisa osaa nauraa kömmähdyksilleen, ehkä?  Huumorintajua kutsutaan parhaaksi defenssiksi, eli itsesuojeluksi kaikelle mikä työntyy mieleen. Olkoon sanatonta ahdistusta tai nimettyä pakokauhua.

Ei, me emme yksinkertaisesti ole vapaita määrittelemään itse itseämme. Lapsi 3 teki härnätäkseen jossain virastossa jossa piti kertoa ikä, sukupuoli merkittiin: tyttö.

- Sulla ei ole mitään oikeutta määrittää mun sukupuolta, visersi tämä, tytöistä tyttömäisin pikku kaunotar kiharoitaan helauttaen.

 Sinne se meni, sukupuoli määrittämätön.

Ja me olimme tukehtua hänen äitinsä kanssa. Siis nauroin vatsani kipeäksi.

Viisveisaaja:

--- Lainaus käyttäjältä: öppiäinen - 01.10.19 - klo:08:41 ---Kai olen oma itseni, mutta ei se sitä tarkoita että olisin itselleni kylliksi. En todellakaan ole.

--- Lainaus päättyy ---

Minäkin kai olen oma itseni ja se on liiaksi.

Yritän aina piilotella itseäni ja mun kaverit ja työkaveritkin yrittää samaa.

Ne on aina, et Make sit nokkaumpeen ja et ala puhumaan, oo hiljaa.
No yleensä se menee siihen, et joku särähtää ja sit alkaa tulee mun näkemyksiä ja jengi kattelee hölmistyneenä toisiaan.

Kun mä olin nuori, niin silloin maailmaan mahtui tällästä 60 lukusta hulluutta ja 70 luvulla ja ties koska.
Ihmettelen milloin etelä pohjanmaalaisistakin on alkanut tulla jotain sisäsiistejä ja eivät osaa sannoo suoraan.

Nykyään vain naiset, kun on erilaisia ja homot sun muut uskoltaa sanella kuinka tulisi olla ja sanella ja vanhakaarti ei sano enään mitään.

Ei edes "voi Perkele !"

1944:
^
Minunlaiselle osuvasti kirjoitettu. Toiset uskaltaa sanoa todellakin. Olisikohan eteläpohjalainenkin jotakin muilta oppinut? Yksikseen on helpompi olla kuin porukassa.

vn:
Pikkasen rankka ja hankala aihe....en oikein tiedä mitä sanoisin....

Se että olen oma itseni...yritän olla...pyrin siihen....iloitsen ja nautin siitä...
Mutta annas olla...miten ympäristö sen kokee...suattaapi tulla palautetta ja ohjeistusta...
ja pitkään....

No, se siitä ja sen kestämisestä....
Kotioloista lähipiirissä en kerro enempää...

Välillä saatan "innostua" liikaa ulkoisista ärsykkeistä...no vaikka Trumpin puheet...
parasta vaan vaieten ihmetellä.

Veli viisveisaaja kertoi työelämästä..."oles nyt Make hiljaa"...jne
Mulla tuli vähän samantapainen muisto mieleen työelämän ajoilta.
Oltiin kokouksessa, istuin esimieheni vieressä, isoja herroja paikalla.
Minä olin vähän "aloittelija" silloin, innostuin silloinkin kun huomasin tietäväni esillä
olleista asioista sitä sun tätä, ja aloitin jotakin kertomaan ja se loppui kuin kanan lento.....
Esimieheni potkaisi pöydän alla sääreeni ja siitä oivalsin että jaaha, suu tukkoon...

Bengt Sandberg:
Hallitsevatko riippuvuudet elämääsi?

Pyöriikö elämäsi päihteiden käytön ympärillä? Onko sinulla pakonomainen tarve tehdä jotain? Olet saattanut jäädä koukkuun johonkin aineeseen tai toimintaan. Sinulla on kaikki mahdollisuudet vapautua kehästä, sillä riippuvuuksia voidaan hoitaa tehokkaasti.
Muutosta ei tarvitse tehdä yksin.

https://www.mtkl.fi/mika-askarruttaa/riippuvuude

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[*] Edellinen sivu