Kaupungeissa SDP-Kokoomus rintama johtuu minusta lähinnä siitä, että harva kaupunkilainen äänesti Maalaisliittoa, tai nykyään sen perillistä Keskustaa.
Kekkosen ja Fagerholmin välinen vaalikamppailu vuodelta 1956 lienee Suomen historian tiukin, kun yksi ääni ratkaisi. Tarkkaa tietoa tuostakaan ei taida olla, mutta epäilenpä että aivan yksioikeisesti eivät ole tietyn puolueen kannattajat tiettyä ehdokasta äänestänyt.
SDP ja Kokoomus tekivät toki yhteistyötä myös Kekkosen aikana, mutta näkisin että silloin päämääränä oli Kekkosen syrjäyttäminen. Aatteiltaan Kokoomus ja SDP ovat aina olleet suurista puolueista kauimpana toisistaan, ja Keskusta lähempänä Kokoomusta kuin SDP:tä. Keskustan sisällä toki on porukkaa molemmilta laidoilta, mutta suurin osa Keskustalaisista taitaa silti olla maltillisesti oikealla kuin mitä vasemmalla.
Maalaisliitto oli Kekkosen kotipuolue, ja sai asemastaan selkeää etua, vaikka kaikkia Maalaisliiton poliitikkoja ei Kekkonenkaan arvostanut, tämän mm. Johannes Virolainen sai karvaasti kokea. Kokoomusta Kekkonen ei kenties Neuvostoliiton pelossa uskaltanut päästää hallitukseen, muitakin syitä varmasti oli. Suhteellisen harva kokoomuslainen tämän johdosta arvosti taas Kekkosta, mikä oikeastaan tulehdutti kokoomuksen ja Kekkosen välit, ei ainakaan auttanut asiaa. SDP ei kuitenkaan, vaikka aatteellisesti kaukana Kekkosesta ja Maalaisliitosta olikin, niin pahasti pilannut välejään Kekkoseen kuin Kokoomus. Koska porvarihallituksen muodostaminen ei noissa oloissa kovin fiksua olisi ollut, jäljelle jäivät kansanrintama, punamulta ja sinipuna. Maalaisliittolaisena Kekkonen tuskin sinipunaa kannatti, joten Kokoomus jo silläkin perusteella jäi auttamatta oppositioon. Kansanrintamakaan ei järin fiksu vaihtoehto olisi ollut, joten punamultahan siinä jäljelle jää. Jos porvari saa päättää minkätahansa hallitusmuodon paitsi porvarihallituksen väliltä, ei liene yllätys kenellekään että se on se toinen porvaripuolue joka jää paitsioon. Tämä tosin näkyi sitten vuonna 1987 Kokoomuksen veret seisauttaneena vaalivoittona ja Holkerin hallituksena, jota tosin en itse järin suuressa arvossa pidä. Paljon tekivät virheitä, mutta rohkenen epäillä että niin olisivat kaikki muutkin tehneet.
Kokoomusta ja Keskustaa siis katsoisin yhdistäneen halu päästä eroon Kekkosesta, ei niinkään muut asiat. Kokoomus ja Maalaisliitto/Keskusta ovat aatteiltaan ja ohjelmiltaan aina olleet lähempänä toisiana. Demareita äänestivät työläiset ja muuten vasemmistolaiset ympäri maan, kommunistit äänestivät sitten kommunistipuolueita. Kokoomuksen ja Keskustan kannattajat ovat jokseenkin samantyyppisiä maaseudulla ja kaupungeissa, mutta luonnollisesti Kokoomus oli enemmän kaupunkilaisten valinta kuin Maalaisliitto, ja sitten päinvastoin. Maaseudulla Kokoomuksen ehdokas tuskin pääsi läpi, joten poliittisesti järkevämpää oli sitten kuulua Maalaisliittoon/Keskustaan mikäli mieli vaaleissa päästä läpi. Nyt tilanne on nähdäkseni muuttumassa, mikä saattaa tulevaisuudessa johtaa kaksipuoluejärjestelmään josta taisin aiemminkin mainita.
SDP ja Keskusta menestyivät siis kaupungeissa mielestäni lähinnä kaupunkien väestörakenteen vuoksi, ja tämän vuoksi olivat pakotettuja tekemään jonkinasteista yhteistyötä, kun kumpikaan ei välttämättä saanut taakseen merkittävää enemmistöä, kuten Maalaisliitto/Keskusta useilla maaseudun alueilla. Sinipuna on enemmänkin olosuhteiden pakko kuin mitään muuta. Täysin luonnollisia vaihtoehtoja olisivat lähinnä porvari- ja kansanrintamavaihtoehdot, joista nykyään vain porvariyhteistyö voi olla enemmistön tukema. Kekkosen pelaamisesta johtuen porvariyhteistyö kuitenkin tapettiin, mutta tilanne on silti vielä korjattavissa, kunhan vain erityisesti Keskustan ja Kokoomuksen äänestähät löytäisivät toisensa, miltä nyt presidentinvaalien 2. kierroksella näyttää.
Sen voisin vielä toki sanoa, että Kekkosta kannattikin tukea (kuten SKDL teki) mikäli koskaan mieli asioista päättämään. Kuten huomaat, Kokoomus ei ole hallituksessa esiintynyt yöpakkasia lukuunottamatta kertaakaan koko Kekkosen kaudella, SKDL sentään joskus. Arvaat varmaan mistä johtuu?
Senkin voisin sanoa, että se taisi olla Paasikivi joka Suomen pelasti sodan jälkeen, toki yhteistyössä monen muun tahon kanssa. Toki asevelisosialisteillakin oli näppinsä pelissä, mutta heidän merkitystään kokonaisuuden kannalta en henkilökohtaisesti pidä kovinkaan suurena.