Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: Kalistaja - 22.01.08 - klo:22:59
-
Kirkkohallituksen työryhmä on tehnyt strategiasuunnitelman kirkon asioista. Asiaa on puitu useissa lehdissä. Silmään pisti Helsingissä pappina työskentelevän Juha Pettersonin lausahdus:
- Kirkot omat lehdet eivät ehkä ole niitä kaikkein luetuimpia nuorten keskuudessa. Kirkko voisi esimerkiksi ostaa sivun City-lehdestä joka kuukausi, Petterson ehdotti.
Voi hyvät hyssykät ja puu... puukuulat! Ostaa! City-lehdestä!
Kyllä on kummaa kosiskelua - samankaltaista puhetta, jota on ollut aiemmin myös joissakin mainoskampanjoissa.
Koskahan Jeesuksen nimi muutetaan Jesseksi!?
Perussanoman pitää riittää. Ja se riittää kunhan sen kertoja on riittävän väkevä ja uskottava!
-
Kirkot omat lehdet eivät ehkä ole niitä kaikkein luetuimpia nuorten keskuudessa. Kirkko voisi esimerkiksi ostaa sivun City-lehdestä joka kuukausi, Petterson ehdotti.
Minusta ev.lut kirkon ongelma on karismaattisuuden ja johtajuuden puute. En viittaa nyt karismaattiseen liikkeeseen vaan siihen, ettei papeista ole seurakuntien vetovoimaksi. Monilla papeilla on itsensä kanssa henkisiä ja teologisia ongelmia. Ja ev.lut kirkon opeista poikkeavat liikkeet hämärtävät vielä sanomaa. Kirkolla on jatkuvasti ja niin paljon opillisia ongelmia, ettei rivikansalainen pääse selville sanomasta.
-
Ensi vuanna herättäjäjuhulat piretähän Seinäjoella ja tangomarkkinat ja herättäjäjuhulat hakoo yhteestyätä. Meinaavat pitää oikeen seminaarinkin: Onko Satumaa-tango Siioninvirsi?
Mun miälestä herättäjäjuhulat menöö vähän liikaa humpuukin pualelle, jos näitä kahta juhulaa laitetahan nippuhun.
-
Eikö se ollutkaan "Onko 'Ah, vuodata, Herra, jo henkesi' tango?" -seminaari?
-
Ainakin minulle on SV:t tärkeitä. Mutta kaikenlainen musiikki on minulle tärkeätä. Luther on sanonut kirjassaan "Pöytäpuheita" sen verran, että Saatana ei tykkää musiikista ja hän on melankoolinen hahmo. Mutta me niin Jumalan kanssa soitetaan hip-hoppia, kantria, tangoa, bluegrassia ja rokkenrollia. Ei iskelmää. :wink:
-
Jumalalla on muuten kaunis soolo Giacomo Carissimin oratoriossa Ezechia. Ei ole kantria eikä räppiä vaan 1600-luvun italialaista. Se on varma, ettei saatana tykkää.
-
Tunnen sen! Vaikka olen suuttunut italialaisiin ja olen tykästynyt saksalaisiin. :wink:
-
Ainakin minulle on SV:t tärkeitä. Mutta kaikenlainen musiikki on minulle tärkeätä. Luther on sanonut kirjassaan "Pöytäpuheita" sen verran, että Saatana ei tykkää musiikista ja hän on melankoolinen hahmo. Mutta me niin Jumalan kanssa soitetaan hip-hoppia, kantria, tangoa, bluegrassia ja rokkenrollia. Ei iskelmää. :wink:
Entäs metalli, trash, hardcore tahi punk?
-
Ensi vuanna herättäjäjuhulat piretähän Seinäjoella ja tangomarkkinat ja herättäjäjuhulat hakoo yhteestyätä. Meinaavat pitää oikeen seminaarinkin: Onko Satumaa-tango Siioninvirsi?
Mun miälestä herättäjäjuhulat menöö vähän liikaa humpuukin pualelle, jos näitä kahta juhulaa laitetahan nippuhun.
Satumaa tango ei ole Siionin Virsi, mutta siihen on lainattu materiaalia Siionista. Mononen ei tosin ollut körttiseudulta kotoisin.
Toivo Kärki oli muuten Nilsiäläis syntyinen. Miten paljon Siionit vaikuttivat hänen tuotantoonsa. Siinä hyvä aihe musikki graduun.
-
Toivo Kärki oli muuten Nilsiäläis syntyinen. Miten paljon Siionit vaikuttivat hänen tuotantoonsa. Siinä hyvä aihe musikki graduun.
Nyt pitää vähän korjata. Toivo Kärki syntyi Pirkkalassa, eikä ole koskaan asunut Nilsiässä. Sen sijaan hänen poikansa on opettajana siellä. Ja Toivo Kärki on säestänyt harmoonilla virret pojanpoikiensa ristiäisissä (kastepapilta kuultua).
Siionit saattoivat kyllä vaikuttaa Kärjen tuotantoon, mutta ei Siionin virret, vaan nimenomaan Siionin kannel. Toivo Kärjen äidin isä nimittäin oli Pietari Kurvinen, ensimmäisiä Ambomaan-lähettejämme, jonka lauluja löytyy Siionin kanteleesta. Siionin virsiä Topi tuskin tunsi.
-
Toivo Kärki oli muuten Nilsiäläis syntyinen. Miten paljon Siionit vaikuttivat hänen tuotantoonsa. Siinä hyvä aihe musikki graduun.
Nyt pitää vähän korjata. Toivo Kärki syntyi Pirkkalassa, eikä ole koskaan asunut Nilsiässä. Sen sijaan hänen poikansa on opettajana siellä. Ja Toivo Kärki on säestänyt harmoonilla virret pojanpoikiensa ristiäisissä (kastepapilta kuultua).
Siionit saattoivat kyllä vaikuttaa Kärjen tuotantoon, mutta ei Siionin virret, vaan nimenomaan Siionin kannel. Toivo Kärjen äidin isä nimittäin oli Pietari Kurvinen, ensimmäisiä Ambomaan-lähettejämme, jonka lauluja löytyy Siionin kanteleesta. Siionin virsiä Topi tuskin tunsi.
Kiitos kun korjasit. Olisi pitänyt tarkistaa nämä faktat
http://fi.wikipedia.org/wiki/Toivo_K%C3%A4rki eikä luottaa huononevaan muistiinsa.
-
Lisäystä Samulin korjaukseen. Pietari Kurvinen oli Ilomantsin miehiä.Hänellä on ihan nimikkotie Ilomantsissa. Samaa sukua ooli myös Mateli Kuivalatar. Kuuluisa runolaulatatar. T.Kärjen isä oli Pirkkalan jälkeen pappina Laihialla.
-
Pietari Kurvinen taisi kirjoittaa 130 vuotta sitten ensimmäisen ambokielisen kirjan, aapisen. Ehti siis 'Agricolaksi' ennen legendaarista Martti Rautasta.
-
Mustien ihmisten (Ambomaan virsikirja) kirjassa on n. 100 siikkaria. :wink:
-
Minä olen 1987 Ehanganosta (The Hymn book of the Evangelical Lutheran Church in Namibia) löytänyt noin 90. Iso osuushan sekin on 656:sta!
507 menee näin:
Ngame ondjendi yokevi ndi,
Nda tegelela Omukulili.
Ngame nda hala
Oku ku tala
Muuyelele.
Ongame onde ku yuulukwa,
Nolwokungoye he kugu_Omwa,
Ongaashi ndi li
Otandi lili
Kuuthigwa mbu.
Okuume nando taa etha ndje,
Omuwa, ongoye ta taamba ndje
Oomwenyo dh'ala
Ngoye wa hala
Okwaaludha.
Ongame kOmuwa nda taalela,
Sigo ongoye wa yambeka.
Onde ku dhama,
Sigo wa gama
Kungame ngu.
Omuwa, ohenda u sile ndje,
Oompadhi dhandje u koleke,
Moondjenda dhandje
U wilike ndje,
Ndaa pukithwe.
Nda tegelela, u taambe ndje
Megumbo ndyoka lyuuyelele,
Ndi kale moka
Mongundu ndjoka
Yaayapuki.
Erik August Hagfors, Wilhelmi Malmivaara
-
Kirkkohallituksen työryhmä on tehnyt strategiasuunnitelman kirkon asioista. Asiaa on puitu useissa lehdissä. Silmään pisti Helsingissä pappina työskentelevän Juha Pettersonin lausahdus:
- Kirkot omat lehdet eivät ehkä ole niitä kaikkein luetuimpia nuorten keskuudessa. Kirkko voisi esimerkiksi ostaa sivun City-lehdestä joka kuukausi, Petterson ehdotti.
Voi hyvät hyssykät ja puu... puukuulat! Ostaa! City-lehdestä!
Kyllä on kummaa kosiskelua
hyvähän idea moinen on.
-
Tosikkoko ja kaikki muutkin: ehkä minä alan käydä vanhaksi, mutta en ole millään muotoa mieltynyt City-lehden henkeen ja sisältöön. Niin vain on. Henkilöhistoriassani -kirjoituksellisessa mielessä - on sekä 1980-luvun lopussa, että 2000-luvulla- parin vuoden jakso (kummallakin vuosikymmenellä), jolloin tein haastatteluja ja/tai palstajuttuja viihteellisiin aikakauslehtiin ( Hymy, OHO!-lehti ).
Silti, sittenkin: City-lehti ei iske.
En taida olla millään muotoa urbaani körttiläinen, vaan - loppujen lopuksi - menneiden aikojen mies, niiltä kilometripylväiden reunustamilta kyläteiltä ja aitovieriltä.
-
...
Perussanoman pitää riittää. Ja se riittää...
Juu, Perussanoma (http://sro.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=507&Itemid=388) on hyvä. :wink:
-
No mutta Puna-Apila: olipa niin nätisti ja näppärästi "valikoitu" ettei tässä osaa edes suuttua. Keltainen hymypallo sopi tämän tekstin perään hyvin.
-
... en ole millään muotoa mieltynyt City-lehden henkeen ja sisältöön. Niin vain on.
Onhan moisissa ilmoituksissa aina se ongelma että jos teksti on mainossivuna niin samallahan siinä annetaan tukea ko. lehdelle ja myös jonkinmoinen "henkinen tuki". Toisaalta, "olkaa ovelia kuin ketut" vai miten se meni.
En taida olla millään muotoa urbaani körttiläinen, vaan - loppujen lopuksi - menneiden aikojen mies, niiltä kilometripylväiden reunustamilta kyläteiltä ja aitovieriltä.
eiköhän tuo kuvaa aika hyvin montaakin meistä, urbaanisuus on kuitenkin vain pintalumetta.