Oikeesti ihmettelen, että vieläkin ollaan kavereitanoiden kahen kanssa.
Toinen tai molemmat on olleet vankilassa sen jälkeen toinen moottoripyörä jengissä ja toinen ylivilkas lukilukihäiriöinen viisas ku viulunkieli.
Molemmat aina kun oon masisksessa, vaikka tykkään hassutella, niin mietin liikaa synkkiä ja aina välillä meen masikseen, niin nää kaverit aina otta jotenkin silloin yhteyttä.
Ihmettelen sitä. Onkohan niillä joku profetoimisen lahja?
Itsehän olen Jumalan armosta enempi noh joissain talous ja muissa asioissa pärjännyt, et mulla lähiystävät on aika isokenkäisiä, vaikka mähän nyt oon pohjamutaa.
Kuitenkin nää mun kaiffarit on aina huumorillaan nostamassa masentuneita ja toverihenkisiä.
Uskon että jokunen heidänlaisensa huumoriveikko saa enempi hyvää aikaa kuin kuus pappia ja neljä psykologia psykiatria
Oikeesti jos ei heidän huumori ja muu kannustus ois nostanut mua ojasta, niin en olisi tässä kirjoittamassa.
Sääli mitä kaikkea p.. nää pojat on elämässän nuorena joutuneet läpi käymään..