Minä en jorinoistasi ole kovinkaan kiinnostunut. Tietty traktorikulttuuri ja maalaiselämä on lapsuuttani ja siksi kiinnostavaa, mutta ne musiikkipostaustesi ohella kuvastavat menneen maailman kaipuuta, menneisyyteen keskittymistä - ymmärrettästi, koska olet kokenut kovia eikä sotilaskulttuurista kumpuava mielenlaatusi suo liikkumatilaa eikä joustoa uusiutua. Ikäkin vaikuttaa kuten meillä kaikilla. Ja tottakai perimä. Sehän on itsestään selvää.
Mutta olet niin omanlaisesi, että ymmärrettävästi joudut silmätikuksi ja tikunnokkaan. Persoonallisuudet saavat aina maksaa poikkeavuudestaan, vaikkakin se samalla on heidän vahvuutensa. Skylla ja Kharybdis.
Että ollaan hissunkissun, ettei mitään hankalaa satu. Ollaan minkä voidaan. Käyttäydytään sivistyneesti. Ei loukata vastentahtoisesti. Yritetään hillitä ja laskea ensin kymmeneen, mieluummin sataan.
Mikäpä minä olen vanhempaa neuvomaan, nuorempaa ojentamaan, paskiainen.