Körttifoorumi
Keskustelu => Kirjoitelmia ja päiväkirjoja-herännäisyyden hengessä => Aiheen aloitti: 1944 - 23.03.21 - klo:13:23
-
Kuuntelin äsken Ruut-enkelini "virren" List do Pallestyny ja jatkan tekstiä tietämättä, että mitä tulee. Niin, poliisin komisario ja hänellä naispoliisi mukana, vaikka oikeassa elämässä siinä oli ylikonstaapelimies ja televisiodokumentaristi Arman Alidzad esittivät ihan hiljattain teemalla? viisi vuotta sitten tapahtuneen asian. Heillä oli käytettävissään salaiset tutkintapöytäkirjat. En enää järkyty mistään, mitä poliisi tai syyttäjälaitos tekevät yhdessä tai erikseen.
Ohjelma oli rakennettu siten, että Ruutin tytär todistaa isävainajansa olleen raitis ja kunnollinen, poliisi rakentaa Ruutin käyttäytymisen mustasukkaisuudesta johtuvaksi, jättää kertomatta, että minkäkainen oikeasti on poliisivankilan tyrmä so kuoleman esikartano, jossa Ruut lopuksi älysi olevansa ja rakensi monimutkaisen hirttoteilin itselleen ja pakeni taivaaseen. Ohjelma ei kerro sitä, mitä Ruut todellisessa elämässään joutui kokemaan. "On viikonlopun ilta ja pariskunta katselee television ohjelmaa. Aviomies on ottanut tavanomaisen määränsä kaljaa ja sitten illan mittaan kirkasta viinaa niin paljon, että nukahtaa so mässähtää laverilleen. Näin oli ollut jo kauan. Hän oli myös nokerrellut Ruutille tämän asioista. Miehen kännykkä soi, mutta Ruut ei saa miestään herille hänen humalatilasta johtuen. Sitten tulee uusi viesti, jonka Ruut päättää avata. Siellä on naisen isosta kainalosta, siis naisen ainosta selfie, eikä helmassa ole alushousuja".
Tällä tavalla olisi pitänyt kertoa totta, tästä nousivat mustasukkaiset ajatukset. Jotta ohjelma myisi ja tuottaisi rojalteja tulevaisuudessakin, niin nyt samalla kertaa olisi naispoliisin pitänyt nousta ylös ja hyvin teatraalisesti kahmaista hameestaan ja toisella kädellä näytellä selfien ottoa, kun pujopartainen komisario nostaa sormen pystyyn ja toteaa, että helmassa ei ollut housuja.
Ruut oli viimeistä kertaa käymässä entisessä kodissaan Oulussa ja kävi myös Kuusamossa laskettelemassa. Veimme yhdessä auton pois ja sitten vein hänet junalle. On aika hämärää, että miten se eromme oikein meni, sillä itkimme yhdessä, pidimme käsiämme ristissä, nojasimme toisiimme ja Ruutin pyynnöstä minun olisi pitänyt rukoilla, kun hän on jo edellisestä keväästä asti niin tehnyt, eikä hän ole voimia saanut. Aika huonosti sain ääntänikään esiin itkukohtausten yllättäessä. Tällainen muisto ei oikein ole mielestäni haalistunut. Nyt, kun bisnesmaailma avasi kaikki auki, olen taas valvonutkin. Ruutin asiasta tulee samanlainen televisio-ohjelma kuin Kyllikki Saaren, Tulilahden tapaus ja vastaavat mysteerit. Suomihan lienee vapaa maa tällaisen ohjelman tekoon, että en voi mitään. Tyttäreni habitan yli tehdään raakaa bisnestä.
Voin todistaa tässä, että aviomies tilasi virolaiselta työmieheltään viinaa ja viagraa "niitä sinisiä" ja tästä on tieto miehen kännykässä kuin sama tieto myös selfiestä. Komisario on nämä nähnyt. Pesä on hajonnut, lapset eivät halua pitää mummiinsa ja vaariinsa minkäänlsita yhteyttä. En tiedä, että miten he jaksavat. Vaikka asun Oulussa ja televisio-ohjelma oli nimetön kaikilta osin, on minulle soitettu kolme kertaa ja haluttu lisätietoja. Olen vaiennut, mutta nyt on sellainen hetki, että pitää kirjoittaminen lopettaa.
-
Surullista ja luokatonta että AA ja muut perslävet tekevät rahaa toisten ihmisten suurilla katastrofeilla, repivät haavat auki panevat läheiset kärsimään uudelleen ja uudelleen. Voimia Sinulle ja vaimollesi!
-
Kiios, tällä hetkellä olet hyvä voimauttamaan. Noista murhamysteereistä, että semmoinen erakko kuin Runar Holmström, kyllä hänelläkin on siittäjänsä ja synnyttäjänsä ollut. Lehtien otsikkoihin pääsee vieläkin. Bodom-juttua yritetään ratkaista vieläkin. Viattomat sukupolvet joutuvat kärsimään.
Kyllä minä olen maallisen vallan kanssa jotenkin pärjännyt. Sen voin todeta, että syyttäjälaitos on itselleen hyvin suojaavan lakiturvan päälleen osannut valvoa. Se joukko on mielestäni hyvin huonosti demokraattisen yhteiskunnan valvonnassa, jotenkin keskinäisessä valvonnassa vain. Suomen valtakunnansyyttäjän virasto pienennettiin toimistoksi, kun Nissinen erotetiin ja tuli nainen tilalle.
-
Mikä sai sinut pitkän tauon jälkeen palaamaan tähän asiaan?
-
Luepas tämän osion kohta yksi, se on kynästäni. Ja onko sillä väliä, että mitä täällä kukin kirjoittaa. Ole Sinäkin muiden mukana onnellinen siitä, että et siittänyt käräjäsalin oven saranoita kuluttaneita lapsia. Jumala armahtaa, poliisi ei. Ei tämä mottoni ole , tuli vain mieleen.
-
Kyllikki Saaren omaiset kantavat varmaan vielä raskasta taakkaa. Et ole yksin.
Asiasi on kuin märkivä paise. Sitä täytyy kosketella, jotta tulehdus laantuisi. Varmaankin tragedia tulee pintaan vielä usein. Aika ei taida parantaa tuskaasi koskaan täysin.
Elämä on kuitenkin armollinen. Virta vie kuljettaen moskan mennessään.
Nyt kevät sarastaa. Uusi versoo. Vanha on mennyt. Kuollut on maatunut. Mullasta nousee vilja.
-
Jos ylläpito kokee, että tällaisesta ihmiskuonasta kirjoittelu on körttiforumilla sopimatonta, niin saavat kyhäykseni poistaa. Mutta se pitää tehdä nopeasti, sillä ääneni huutaa solvauksia kostaneille poliiseille ja syyttäjille. Lait ovat niin huonot, että ilkkumisensa saivat aloittaa. Olisi pitänyt kuitenkin kertoa oikein, eikä vihjailla. On niin, että asuin siinä pesässä vuosien aikana viikkokausia yhteensä, kun auttelin tytärtäni tallin rakennushommissa ja muissa. Avioliitossa huoraaminen ei ole sanktioitu, niin se on vaiva. Avioliiton puolesta taistelu on poliisin mielestä mustasukkaisuutta. Toisaalta länsirannikon naisen mies, todistaja ja aisankannattaja, toimi rakastavana puolena heidän avioliitossaan.
Tehtiinkö ohjelma virkatyönä vai maksettiinko siitä? Kyllä ollaan alhaisia.
-
Maailma on vääryyttä pullollaan, mutta Jumala armahtaa.
-
Hyvä, kyllä sen uskon, mutta Jumala myös salaa itsensä. Vuodet ovat pitkiä odottaa, eikä vilausta ole näkynyt. Synti kietoo.
30-luvun laulelmasta List do Palestyny on tullut minulle paras psyykkeeni lohduttaja. Jotenkin olen ne maalliset sanat suomentanut. Tv:ssa oli hiljattain tieto, että musiikin kuuntelu vaikuttaa laaja-alaisimmin aivolohkoihin. Po osat lienevät minulla pingispallon kokoiset, yhtä pienet ja kovat sekä sileät.
Viime yönä läysin lööpistä tiedon, jonka mukaan erikoissyyttäjä Tapio Mäkinen on poliisirikosten hautaaja.
-
Viime yönä läysin lööpistä tiedon, jonka mukaan erikoissyyttäjä Tapio Mäkinen on poliisirikosten hautaaja.
Poliisit ja lääkärit ovat syytesuojassa.
-
Monet meistä joutuvat kantamaan surua, häpeää ja katkeruutta. Kuka mistäkin syystä.
Minä pidin katkeruutta sisälläni seitsemän vuotta. Olen saanut siitä vapautua , ja se on ysin Herran työtä, ei omaani mitenkään.
Huoneen ristin hiljasuuteen https://www.youtube.com/watch?v=wmz3YqU5usA
SV 92 Huoneen ristin hiljaisuuteen|Jouko Ikola
1. Huoneen ristin hiljaisuuteen
Kristus meille valmistaa,
rukouksen salaisuuteen
särkyneitä johdattaa.
Kuorman alla uupuneinkin
lepopaikan siellä saa.
2. Siellä Kristus siunaa meitä
levollaan ja rauhallaan.
Ketään ei hän yksin heitä
epätoivoon uupumaan.
Vaatimusten ahnaat äänet
vaientaa hän kokonaan.
3. Kivun, tuskan raskaan taakan,
pimeämme salaisen,
syytöstemme kivikuorman,
elämämme sairauden
hartioilleen Kristus ottaa
alimmaksi taipuen.
-
Kiitos mukanaolostasi. Minulla on vielä kaksi vuotta aikaa odotella armonvilausta.
Koin muuten sillä hetkellä, kun tyttäreni tuhoutumisesta ilmoitettiin eräänlaisen enkelikokemuksen, josta olen mahdolliseti jotain kirjoittanutkin.
Sain ihmeellisen kokemuksen sisimpääni, että tytär ei olisi ollut yksin, vaan hänellä oli mukana Puolustaja. Tytär oli viimeiset 13 tuntia varmasti yksin maallisia ajatellen. Sinä aikana hän teilinsä rakensi pääsi pois. Saan ymmärtää, että hän on Perillä !
-
Minäkin pidän enkelikokemukseni, ilmoittihan itse olevansa minun suojelusenkeli.
Emme tiedä edes vilauksen vertaa Luojan valtavista mahdollisuuksista. Ehkä meidän vähäinen ymmärryksemme ei kestäisi jos saisi enemmän tietää.
Siis, uskokaamme ! Ensin Herraan Kristukseen, se on tärkeintä. Sitten muuhunkin mitä johdatuksessa meille annetaan.
Lapsenuskoa siihen kyllä vaaditaan. Sitä Vapahtajakin arvostaa uskoista parhaimpana.
Hyvää paaston-aikaa sinne Vaalaan, koronattomaan kuntaan! (https://www.cosgan.de/images/smilie/ostern/a075.gif) R-m
-
Samaten tervehdys sinne hiihtokaupunkiin. Kyllä Sinä olet niin hyvin menestynyt, että ei Sinun tai Matin tarvitse piiloutua kiven taakse. Kiva hymiö.
Kumma juttu, kyllä täällä koronastakin huhutaan, mutta sellaisiahan me olemme, huhun levittäjiä.
-
Valitsin tuon kuvan etupäässä itseäni kuvaamaanSiinä arkana pälyän turvan takaa, munan, joka on uuden elämän symboli.
Uutta elämään elän tyytyväisenä, en menestyvänä. Onni ja menestys eivät merkitse kovinkaan paljon. Paljon merkitsevät rakkaus, anteeksianto, rauha ja tyytyminen.
Näistä aineksistahan useimmat tv.ohjelmatkin kootaan. Ne saavat sitä suuremman arvon kun on koettu ensin vastuksia, surua, pettymyksiä jopa vainoa.
Minusta ei koskaan tullut mitään suurta, menetyvää ihmistä, vaan Herra minua hyvin ohjasi tähän minkä olen saavuttanut, äidin, mummin, jopa vaimon tehtävään.
Minulla ei ole kunnianhimoa, ei ainakaan itseni suhteen. Ei lastenkaan, he ovat tiensä itse raivanneet, ja sen tyytyväisenä totean. Kunnian annan Jumalalle, auttajallemme.
Shalom !
-
Kyllä , kiitos Shalom.
-
Täälä on ollut syvällistä keskustelua. :eusa_pray:
Haluaisinpa itsekin osallistua jos kykenisin.
Tuo Riitan laittama SV 92 on mielivirsiäni ko. kirjassa ehdottomasti, vanha numero
oli muistaakseni yli 200 jotain, no voin muistaa ihan väärin.
Täytyy tunnustaa että itse olen yleensä lauleskellut muista kirjoista, vaikka hienojahan SV:t
toki on, monet aika haastavia niekkuineen, mutta kun pääsee sisälle niin ok.
Veli Veneheitto jakoi muistoja, ikäviä, mutta usko, toivo ja luottamus mukana, voimia Sinulle Veli!
Ihmisen eloon kuuluu kaikenlaista...iloa ja surua...katkeruutta, vihaa, häpeää, itkua...vaikka mitä.
Tänään sain taas lauleskella yksin toista tuntia sydämeni kyllyydestä, niin teen aika usein
kun on sopiva tilaisuus, en siis laula edes vaimon kuullen, etten ole häiriöksi, ehkä joskus...
Itselläni luopuminen on rankkaa.....
Kari Haapalan yksi laulu kertoo tästä aiheesta, hänellä aika suorasanaisia ja kohti käyviä,
elämän raadollisuudestakin kertovia lauluja.
Tänään mulla oli työstettävänä pari Jukka Salmisen laulua "Hiljaisuuteen vie" ja
"Kaipauksen rannat". Edellisen sanat varsin selkeät, jälkimmäisen sanat sellaiset että jokainen
laulaja ja kuulija tulkitsee ne eri tavalla, oman elämäntilanteensa mukaan, Jukalla taito tehdä
sellaisia. Harmi kun näitä ei ole tuubissa, pdf-nuotit mulla on kyllä.
Noita(kin) lauluja laulaessani välillä itku keskeyttää, en voi mitään.
Niin, tuo luopumisen tuska....
Haluaisin vielä olla terve, liikunnallinen....kaikkea minkä olen saanut tärkeänä kokea...
Mutta riisutaan, vähitellen...antakoon Jumala minulle ymmärrystä, tyytymistä, tyyntymistä.
-
Kiitos, ajattelinkin, että koska referoisit. :039: Olen kuin kuiva takiaispallon siemenkota, tai miten se virallisesti kirjoitetaan. Kaikki haavat ovat auki.
En kykene lähestymään järjellisesti ketään, joten kirjoittelen mitä kirjoittelen ja onhan ylläpidonkin reagoitava, koska siihen suuntaan olen nöyrä, olen ainaa kunnioitanut esivaltaa. Mutta nyt on erllaista. Tuntuu kuin korkeat kaluunaherrat kostaisivat. Onko yleinen mielipide niin vahva, että sitä poliisin pitää palvoa. Olen paljon muistoesineitäni polttanut ja kuvia, että osaisin ottaa sen lopun, mitä elonpäiväni antavat, kiihtymättä tai uikuttamatta kuin pitää, niiden muiden laisieni lailla.
Ylläpito annetaan olla,
-
Ylläpito on tukenasi. Jos saat näin taakkaasi edes hiukan kevyemmäksi, foorumilla on ainakin yksi hyvä syy olla olemassa.
-
Kiitos.
-
Hyvät herrat!
Postauksenne olisivat olleet kaunis päätös tälle ketjulle. Asian vakavuuden tähden haluan kuitenkin lisätä:
Aiheen siirryttyä julkisen dokumentaation tasolle koko Suomen kansa jakaa, 1944, ahdistuksesi. Jaettu ilo moninkertaistuu, jaettu suru lientyy, ehkä jopa hälvenee. Ehkä et ajattele samoin. Suru rakkaasi menetyksestä ja raivo viranomaisia kohtaan ovat sinulle kipeän henkilökohtaisia. Loukkaako tunteisiisi osallistuminen yksityisyyttäsi? Koet Körttifoorumin kuitenkin turvallisena alustana avautua.
Jatkan mielelläni keskustelua, mikäli aihetta ilmenee.
Kiitos, että ruokit sanoillasi.
-
Olen vain ihminen. En ole ihmisinstanssi kuin yksityinen syyttäjä on, kuin jo oikeusaste. Poliiseistahan on paljon huonoa tietoa. Ei minulla ole mahdollisuutta yleisiin medioihin.
Huomenta R-M, veljelle tapahtui lapsus.
-
Hyvää huomenta ! Miksi anteeksipyyntö ? En ymmärrä. :017:
-
Olen muistavinani, että Sinä pukeudut hameeseen. :039:
Pekka tituleerasi koko köörille Hyvät herrat.
-
Jonkinlaisen avoimuuden tunteen saan, kun täällä kirjoittelen. Katselin, mitä viisi vuotta sitten kirjoitin. Voin todeta, että aika tarkasti tiesin missä mennään. Olin kirjoittanut kirje Ruutille eka osio, että "oma tyttäresi pani pahan paulan". Nythän komisario sen todistaa, kun tiedän, että hän käyttää tyttären kertomusta alussa. Tiesimme perhepiirissä äidin ja tyttären huonoista väleistä, jonka vuoksi tytär muutti omilleen heti, kun pääsi. Vihasuhde söi äitiäkin, mutta ei hänen sopimisyrityksiään noteerattu. Kun nyt poliisi sai kertoa omaa tarinaansa, niin kait minäkin sitten täällä. En häpeä, enkä halua salailla, sellainen syö sisikuntaani.
Olen hengellisesti varma, että tytär on Perillä Siellä, jossa ei ole enää itkua. Miten voin näin kirjoittaa? Kun saan muistoihini meidän viimeisen eronhetkemme Oulun rautatieasemalla, niin se tunnelma minut oikeuttaa näin kirjoittamaan, eikä minulta mitään voida ottaa pois. Saan uskoa, että iki-ilossa me muistelemme sitä, mitä entisessä elämässämme tapahtui. Eikä tämä liene enää nykykörtillekkään liian leuhkaa tekstiä. Minua saa tässä asiassa ojentaa.
-
Niin...yritän olla sanattomana myötäeläen, huokauksin mukana. :eusa_pray: :eusa_pray:
Jukka Salminen on sanoittanut: "hiljaa kuuntelen, hiljaa paranen".....ja ko laulun kertosäe:
"Salaisuutesi edessä vain painuu pää. Nostat katseeni ja sanot: Tähän jää,
suureen rakkauteen, armon ihmeeseen."
Voimia ja jaksamista Sinulle Veli raskaissa muistoissa! Meitä kannetaan perille asti.
-
Jehovan kansa kirjoitti lakiinsa "silmä silmästä, hammas hampaasta". Ruut lavensi tämän omalle kohdalleen "ja henki hengestä". Eivät maallisen vallan edustajat olisi näin kovaa tuomiota hänelle saaneet, vaikka olisivat todisteluissaan menestyneet. Poliisin olisi tullut pitää tytär hengissä, saattaa hänet käräjille ja siellä olisi syyttäjä komisarion papereilla valtiota edustanut. Näin olisi ollut oikein.
Nyt levitellään salaisen arkiston paperaita. Olen kymmenen vuoden päästä uudelleen saman asian edessä, jos elän.
Eihän lapsen tarvitsisi isää ja äitiään vastaan todistaa. Nyt vihassa tehdään todistusta. Kyllä tytär vaarilleen soitti, kun kävi huonosti: "olen ollut poliisin kanssa yhteydessä, mutta en tarkoittanut, että näin olisi käynyt, että ette tämän vuoksi alkaisi minua vihata" suora lainaus päättyy.
Eihän tässä ole vihaamisesta kyse, tytär oli sukunsa asialla isänsä puolelta ja kyläyhteisön. Näin oli ennen villissä lännessaä, mutta siellä ei tarvinnut itse hirttoteiliään rakentaa, sen tekivät kyläläiset.
-
Vielä toinen asia, myös tähän ketjuun: "Televisio-ohjelman vuoksi"
....voi olla että asiani lähtee jopa samasta ohjelmasta mitä veli katsoi, eli tuo missä
kerrottiin surmattujen omaisista, perheistä, siitä että luvattuja tukirahoja ei tule.
Ohjelmassa oli mukana imatralainen Jukka Leminen ja tyttärensä.
Jukan puoliso ammuttiin Imatralla kahden muun kanssa jokunen vuosi sitten.
Minua vaan kiinnosti onko Jukka Erkki Lemisen poika. Yritin sitä tutkia mutta en löytänyt
tietoa, viisi lasta Erkillä on, 3-4 poikaa (Markku, Ari-Pekka, Arto....ehkä myös Jukka?)
Jukan ulkonäkö ja ikä sopisi kyllä.
-
Veli Vn Sinulla on lohduttavaa tekstiä, mutta nyt joudut lukemaan minulta jumalattomaa tekstiä, koska olen psyykkeeltäni loukattu. Mea culpa.
-
Näin tietenkin on, ihminen joutuu välillä tuntemaan ja kokemaan liian raskaita asioita,
silloin kapinoimme myös Jumalaa vastaan, mutta Hän pitää meistä silti kiinni.
-
Ehkä tämä Erkki Lemisen runoon sävelletty laulu Huudan ja kuuntelen sopii tähän ketjuun. Musiikki minuakin lohduttaa.
https://www.youtube.com/watch?v=2yI4EbXQfbI
-
Kiitos, juu, tuttuja Ekin ajatuksia. Joskus osasin tämän ulkoa, nyt ollut tauolla.
Löytyy kyllä pienestä lauluvihkosesta, säveltäjän muistin väärin.
-
Olen vain ihminen. En ole ihmisinstanssi kuin yksityinen syyttäjä on, kuin jo oikeusaste. Poliiseistahan on paljon huonoa tietoa. Ei minulla ole mahdollisuutta yleisiin medioihin.
Tässäpä se onkin. Se nimittäin, että yhteiskunta ja valtio ovat ihmistä varten eikä päinvastoin. Mutta mikä on ihminen!? Eihän ihmistä voi määritellä. Ja mitä ovat yhteiskunta ja valtio? Eihän niitäkään voi kattavasti määritellä. Välissä ja liepeillä on harmaa alue, mikä parhaimmillaan merkitsee vapautta, pahimmillaan sortoa. Enemmistön kannalta, hiljaisen kansanosan, joka tulee toimeen ja onnistuu, kannalta kaikki on hyvin. Mutta sekä yhteiskunta ja ihminen ovat laidoiltaan vuotavia, mikä parhaimmillaan on edistystä, pahimmillaan tuhoa. Skylla ja Kharybdis.
Skylla ja Kharybdis (m.kreik. Σκύλλα ja Χάρυβδις) ovat kaksi kreikkalaisessa mytologiassa mainittua merihirviötä, jotka asustivat kapean Messinansalmen molemmin puolin niin, että salmesta kulkevan laivan oli pakko kulkea jommankumman läheltä. Tarun mukaan toisella rannalla olleessa kallioluolassa asui Skylla; tällä oli kuusi koiran päätä, joilla se nappasi mukaansa ohikulkevasta laivasta kuusi miestä. Toisella rannalla olleella kalliolla oleillut Kharybdis taas muodosti suuren vesipyörteen, joka imaisi mukaansa koko ohikulkevan laivan.
Hyvät herrat!
Huomenta R-M, veljelle tapahtui lapsus.
Ei tapahtunut, koska kohdistin kirjoitukseni nimenomaan ja vain teille kahdelle riitakumppanille, sinulle ja Penalle.
Sopikaan! Körttifoorumin hengen ja tarkoituksen nimessä toistan: Sopikaa!
-
Kiitos rehellisestä tiedosta, minä olen sitten suurempi syntinen, kun minun teksteissäni otettiin asia esille.
Yritän pitää taukoa täällä foorumilla. Olen pahoillani, että porvarina olen uskaltanut kirjoitella omiani, kun täällä ollaan niin kunnollisia muuten.
-
Kiitos rehellisestä tiedosta, minä olen sitten suurempi syntinen, kun minun teksteissäni otettiin asia esille.
Yritän pitää taukoa täällä foorumilla. Olen pahoillani, että porvarina olen uskaltanut kirjoitella omiani, kun täällä ollaan niin kunnollisia muuten.
"... Siunataan toisiamme ..." https://areena.yle.fi/audio/1-50749076
-
Kuin Naton filosofiaa rauhaan pakottamisesta, kuin poliittisen liikkeen filosofiaa: isketään, kun toinen heikoimmillaan.
Siunaamisen hyväksyn.
Nyt ei kannata vastata.
-
Kiitos rehellisestä tiedosta, minä olen sitten suurempi syntinen, kun minun teksteissäni otettiin asia esille.
Yritän pitää taukoa täällä foorumilla. Olen pahoillani, että porvarina olen uskaltanut kirjoitella omiani, kun täällä ollaan niin kunnollisia muuten.
Saa täällä ilmeisesti olla suuri tai pieni syntinen, porvari tai muu. Luulisin, että täällä luetaan sinun kirjoituksesi ahkerasti ja mielenkiinnolla, niin ei kannata taukoa pitää.
-
Saa täällä ilmeisesti olla suuri tai pieni syntinen, porvari tai muu. Luulisin, että täällä luetaan sinun kirjoituksesi ahkerasti ja mielenkiinnolla, niin ei kannata taukoa pitää.
Näin olen myös kokenut
-
Minä en jorinoistasi ole kovinkaan kiinnostunut. Tietty traktorikulttuuri ja maalaiselämä on lapsuuttani ja siksi kiinnostavaa, mutta ne musiikkipostaustesi ohella kuvastavat menneen maailman kaipuuta, menneisyyteen keskittymistä - ymmärrettästi, koska olet kokenut kovia eikä sotilaskulttuurista kumpuava mielenlaatusi suo liikkumatilaa eikä joustoa uusiutua. Ikäkin vaikuttaa kuten meillä kaikilla. Ja tottakai perimä. Sehän on itsestään selvää.
Mutta olet niin omanlaisesi, että ymmärrettävästi joudut silmätikuksi ja tikunnokkaan. Persoonallisuudet saavat aina maksaa poikkeavuudestaan, vaikkakin se samalla on heidän vahvuutensa. Skylla ja Kharybdis.
Että ollaan hissunkissun, ettei mitään hankalaa satu. Ollaan minkä voidaan. Käyttäydytään sivistyneesti. Ei loukata vastentahtoisesti. Yritetään hillitä ja laskea ensin kymmeneen, mieluummin sataan.
Mikäpä minä olen vanhempaa neuvomaan, nuorempaa ojentamaan, paskiainen.
-
Mikäpä minä olen ... paskiainen.
Enhän niin sanoisi. Alatien kulkija on herännyt tosiasiaan, ettei hänellä ole hitusen vertaa ansiota, joka toisi hänelle pelastusta, vaan on sataprosenttisesti riippuvainen armosta. Jotkut näyttävät ajatellen, että se tarkoittaa, että pitää solvata itseään. Ei suinkaan.
-
Enhän niin sanoisi. Alatien kulkija on herännyt tosiasiaan, ettei hänellä ole hitusen vertaa ansiota, joka toisi hänelle pelastusta, vaan on sataprosenttisesti riippuvainen armosta. Jotkut näyttävät ajatellen, että se tarkoittaa, että pitää solvata itseään. Ei suinkaan.
Minä tähän vastaan, että Thomas on mielestäni Raamattunsa tunteva mies.
Muuten mökötän.
-
Mököttäminen on tylsää, huomaan sen taas kerran. Olen kirjoittanut Lahden poliisiin ja esittänyt sinne muutaman kysymyksen, Vastaus tullee 3-4 kuukauden kuluessa. Katsotaan sitten onko referoitavaa.
Yritin silloin alussa viisi vuotta sitten kirjoittaa itselleni pöytälaatikkoon. Sekään ei tuntunut minun jutultani. Älysin, että minullakin olisi leveä mediakäytävä, tämä foorumi. Sillä tiellä olen. Nyt murehdin, että tällä kertaa olisi pitänyt vaieta, enkä siihen kyennyt. Taidan herättää körteissä kiusallista huomiota.
-
Nyt murehdin, että tällä kertaa olisi pitänyt vaieta, enkä siihen kyennyt. Taidan herättää körteissä kiusallista huomiota.
Kirjoita vaan. Ei tarvitse aina olla kaikien kanssa samaa mieltä.
-
:039:
-
Olen poliisilta ensimmäisen kirjeen saanut. Ohjelman tuottja on Aitomedia oy, Arman Alizad on haastatellut hämeenlinnalaista rikoskomisariota. Joten Arman on saavuttamattomissani, hänellähän on laki puolellaan. Tällaiset sopimukset tekee arveluni mukaan Poliisihallitus erilaisten median toimijoiden kanssa. Pitäähän poliisiltakin olla "leipää ja sirkushuveja" kansalle kuin muinoin Rooman valtakunnassa.
En tahdo saada millään poliisivankiloita koskevaa lakiluetteloa tietooni, siis sitä, mikä oli voimassa sinä päivänä, kun Ruut itsensä tuhosi.
Minusta on tullut paha poika, kun kyselen kaikkea ja joka paikasta. Jokainen viranomainen saa palkkaa ja mielestäni sen eteen pitäisi tietoa antaa.
Mutta minä olen väärässä, ei kaikkea saa tietää.
-
Minä en jorinoistasi ole kovinkaan kiinnostunut. Tietty traktorikulttuuri ja maalaiselämä on lapsuuttani ja siksi kiinnostavaa, mutta ne musiikkipostaustesi ohella kuvastavat menneen maailman kaipuuta, menneisyyteen keskittymistä - ymmärrettästi, koska olet kokenut kovia eikä sotilaskulttuurista kumpuava mielenlaatusi suo liikkumatilaa eikä joustoa uusiutua. Ikäkin vaikuttaa kuten meillä kaikilla. Ja tottakai perimä. Sehän on itsestään selvää.
Mutta olet niin omanlaisesi, että ymmärrettävästi joudut silmätikuksi ja tikunnokkaan. Persoonallisuudet saavat aina maksaa poikkeavuudestaan, vaikkakin se samalla on heidän vahvuutensa. Skylla ja Kharybdis.
Että ollaan hissunkissun, ettei mitään hankalaa satu. Ollaan minkä voidaan. Käyttäydytään sivistyneesti. Ei loukata vastentahtoisesti. Yritetään hillitä ja laskea ensin kymmeneen, mieluummin sataan.
Mikäpä minä olen vanhempaa neuvomaan, nuorempaa ojentamaan, paskiainen.
Nappiin kirjoittelet, et Sinä paskiainen ole. Olet kunnianarvoisaa sukua, joten on Sinut kasvatettu. Jos sukujuuremme tutkittaisiin, niin sieltä löytyisi faktat. Kirjoitellaan vaan toisillemme. Minulla on ollut taas vaikeata, että yritän löytää asioista myönteisiä puolia. Katkerana on tympeä olla.
-
Jäi tärkein pois mea culpa.
-
Olen ollut väärässä. Niin on ollut monta kertaa ennenkin ja tulee olemaankin näkyvissä olevana aikana. Yritin olla rukouksessa Jumalan puoleen monena päivänä ja yön pimeinä hetkinä. Valoa tuli mieleeni kuin rustingin takaa aurinko aamun ensi hetkeen. Minun tulisi olla isossa laumassa, että en jäisi ajatuksineni yksin. Toisaalta en oikein pidä sellaisesta elämäntavasta, jotenkin se stressaa.
Itteminäni tässä vahvistuu ja maailman lapsi. Ja taas menen väärään.
-
No en tiedä tuosta väärässä olemisesta....
Kuka meistä pystyy mielipiteisiin pohjautuvissa asioissa sanomaan mikä on oikein ja väärin?
Elon laskuoppi lienee aika yksiselitteistä ilman vaihtoehtoja, mutta kaikki muu on toinen juttu.
Me olemme kaikki ainutkertaisia ja ainutlaatuisia persoonia, meillä on omat mielipiteemme
ja saamme ne pitää.
Olemme kehdosta hautaan yksilöinä elämän koulussa siten kuin Herramme hyväksi näkee.
Koko ikämme on oppimista ja joudumme/saamme tyytyä ja tyyntyä saamaamme osaan.
Saamme avun ylhäältä, ja myös toisilta ihmisiltä, kanssakulkijoilta, on mahdollisuus saada
ymmärtävää ja kannustavaa, lohduttavaa tukea. Älkäämme tuomitko toisiamme ja
itseämme, tuomiovalta on vain Jumalalla, ja Jumala rakastaa ja ymmärtää pientä ihmistä,
Hän on valmistanut meille pelastuksen tien.
-
Kiitos , että klikkasit. Olen perusluonteeltani optimisti sillälailla, että luulen virkahenkilöiden valansa perusteella aina kirjoittavan oikein. Tällaisessa asiassa olin taas väärässä. Se minut masensi. Vastarintaan nouseminen on turhaa, sillä turhan saa pyytämättäkin. Asemani tässä yhteiskunnassa on vaikuttavuudeltaan hyvin vähäinen. Olen verrannut sitä luteen huokaisuun Saharassa.
Katkerana olo syö, joten olen havainnut Raamatun lukemisen ja rukoilun auttavan siten, että en vatvo asioitani. Arvelen, että ei olisi kyse kuitenkaan anteeksiantamisesta, koska niin herkästi palaan entiseen. Mea culpa.
-
Piti taas viime yö kippuroida miten kuten. Menneisyyden haamut olivat kavereinani liikaa. Näkyvissä oleva aika on minulla tuunattu Joensuun juhlille asti. Jos sinne pääsisin, niin kyllä se riittäisi. Minulla on huono luonne, josta johtuu niin paljon negatiivista elämääni. Näissä kirjoitteluissa on yhden kanssa ns understanding ja se on hyvää tehnyt, toisen kanssa taas taisi mennä metsään ihan kunnolla. Joillekin en juuri uskalla klikata. Hyvää on se, että saan kirjoitella ja sitä kautta purkaa itseäni johonkin suuntaan.
-
Kirjoituksesi herätti kyllä ajatuksia.
Ihmisen elo itsensä ja toisten kanssa ei ole aina helppoa, tai ehkä ei koskaan,
on vaikea taitolaji.
Sisältöä ja rikkautta ja haasteita ja ylä- ja alamäkiä riittää, varsinkin jos ajattelee jotain.
Usein kai vaan mennään ajattelematta mitään....toisaalta mitä ajattelu muuttaa tai auttaa?
Omaa tilannetta kun mietin, lähipiirin kanssa on kaikenlaista, usein koen riittämättömyyttä.
Sukulaiset meille on annettu, ystävät me valitsemme, naapurit tulee pakon sanelemina....
Yritänkö muuttaa toisia, vaikka itseni muuttaminenkin karahtaa kiville jatkuvasti?
Pystynkö hyväksymään ja kunnioittamaan lähimmäisiäni sellaisina kuin ovat?
Näitä itseltäni kyselen.
-
^Kiitos, olet hyvä kaveri.
-
Piti taas viime yö kippuroida miten kuten. Menneisyyden haamut olivat kavereinani liikaa. Näkyvissä oleva aika on minulla tuunattu Joensuun juhlille asti. Jos sinne pääsisin, niin kyllä se riittäisi. Minulla on huono luonne, josta johtuu niin paljon negatiivista elämääni. Näissä kirjoitteluissa on yhden kanssa ns understanding ja se on hyvää tehnyt, toisen kanssa taas taisi mennä metsään ihan kunnolla. Joillekin en juuri uskalla klikata. Hyvää on se, että saan kirjoitella ja sitä kautta purkaa itseäni johonkin suuntaan.
Itsetuntemus on uuden tien alku ! :eusa_pray:
-
Kyllä :039:
-
Nappiin kirjoittelet, et Sinä paskiainen ole. Olet kunnianarvoisaa sukua, joten on Sinut kasvatettu. Jos sukujuuremme tutkittaisiin, niin sieltä löytyisi faktat. Kirjoitellaan vaan toisillemme. Minulla on ollut taas vaikeata, että yritän löytää asioista myönteisiä puolia. Katkerana on tympeä olla.
Pitää palata jo vastaamaani kohtaan, sillä olen tekstiäsi miettinyt. Kyllä Sinulla on ihan sisäpiiritietoakin. Olihan yksi serkkusi? sotilaspappina arolla, että hänkin lienee minusta kertonut. En tiedä. Nilsiässä viime kerralla kävi siten, että vaimo huomasi saman kuin minäkin, että kanssani ei oikein haluttu jutella. Toisella oli kova kiire. Jonkin körttisen vanhan tapakulttuurisäännön olin vissiin ylikäynyt.
Ruustinna katsoi minua kauhuissaan, että sivistymätön mies. Ja haluaa rovastille jutella. Tuli nyt kirjoitetuksi ulos, että ei karraa kurkussani. Mea culpa.
-
Oho tuli punaista tekstiä varoittamaan.
Halusin tähän vain kirjoittaa, että luin osion ja totean, että se on omalta osaltani ok.
Poliisivankilassa ei siis valvota, koska kamerankäyttöoikeutta ei ole. Kuitenkin tyttäreni kuolemansyyn tutkintaa johtanut kihlakunnan syyttäjä halusi minun jäädä sellaiseen luuloon, että poliisivankilassa valvotaan.
Nihtisillassa komisario ja hänen tutkijansa so valokuvaaja pitivät kerallani vähän silmäpeliä keskenään. Hehän ovat voiman oikealla puolella, mutta eivät ole riippumattomia.
Että valtion syyttäjissä on "nissisiä" aina silloin tällöin ja poliisissa vastaavasti "aarnioita", mutta moninkertaisesti.