Aamuhartaus 17

[Pena]

HILJAISUUS

Hämärä hiljaisuus yli puiden sataa.
Peltojen poikki katoaa kapea tie,
niinkuin sininen sauhu siniseen kaukaisuuteen
ja taivaan pelloille vie.

Onni ja murhe on poissa. Ei ole elämää täällä,
kuolemaa ei ole - on vain eräs Ikuinen,
taivaan tavoin mi seestyy valoksi pääni päällä.
Hyvä on lähellään olla väsyneen ihmisen.

Hyvä on katsella tähtien kaikkeusrataa,
hyvä on tuntea: pieni on ihminen.
Hyvä on aueta, hajota - vajota hiljaisuuteen
kädelle Ikuisen.

Eeva-Liisa Manner 1944

[Riitta-mummi]

Kiitos Pena, Hyvä Eeva-Liisa Manner 

 

[Pena]

OLE TERVEHDITTY

Herra, ma saavuin Mamren tammistoon.
Kaukaa jo aavistin sinut - täällä vasta
tuulen pauhusta, puiden huminasta
askeleesi ma erottanut oon.
Ole tervehditty, juhlavieras,
ikuinen, kirkas.

Herra, paimentolaisena harhailin
virtojen luota erämaan kohtuun hamaan.
Koskaan yöksi en yöpynyt paikkaan samaan,
pimeydessä telttani pystytin.
Ole tervehditty, juhlavieras,
ikuinen, kirkas.

Kasvosi, ah, ovat salama ja hiljaisuus,
Kasvosi, ah, ovat myrsky ja aamurusko.
Vaippas on henkesi väkevyys ja usko.
Äänesi tunnen: se öin mua unessa huus.
Ole tervehditty, juhlavieras,
ikuinen, kirkas.

Sammuvin silmin näen minä valtaisen näyn.
Herra, Herra, mikä on palvelijasi,
että mun sallit katsella kasvojasi,
kun sua vastahan tammien alla mä käyn!
Ole tervehditty, juhlavieras,
ikuinen, kirkas.

Elina Vaara 1930

[Pena]

Lainaus kirjasta Johannes Viiniköynnös, Palava ruoko, syyrialaisen mystikon kirjeitä 700-luvulta (Kirjapaja 2007):

Johannes neuvoo pitämään muiden alhaisia ja maallisia mielihaluja vastenmielisinä omassa sisimmässään, mutta ei heidän nähtensä, sillä ketään ei tule tuomita eikä kenenkään mieltä kannata pahoittaa. Jokainen, joka osoittaa vihaa syntistä kohtaan, on itse kelvoton Jumalan edessä.

[Pena]

Edelleen saman kirjan johdannosta:

Katumus on loputon prosessi. Johanneksen sanoin katumus on keskeneräinen niin kauan kuin katujalla on ”vähemmän kyyneleitä kuin juomassaan pisaroita”. Katumuksen keskeinen sisältö on himoista vapautuminen. Näitä ovat eritoten kovasydämisyys, viha, parjaus, panettelu, ahneus, välinpitämättömyys, kateus, sekasortoisuus ja raivo. Ihmisen pimeys on siis ennen muuta rakkaudettomia asenteita.

[Pena]

Rukouselämä ei ole sanojen käsittelyä vaan avautumista Jumalan maailmalle. - - - Silloin ei enää anota eikä pyydetä vaan nautitaan Jumalan valtakunnan rikkauksista. - - - Totuus ei selviä sanoista, mutta sanat antavat suuntaa siitä, mitä totuus on.

Palava ruoko, johdanto

[Pena]

Kun myrsky puhkesi, apostolit ryhtyivät herättelemään Kristusta. - - - Meissä ja meidän ympärillämme myrskyää päivittäin, olemme samankaltaisesta tilanteessa. Siksi on oltava innokkaasti herättämässä Häntä joka päivä nuhtelemaan ja vaientamaan meren aaltoja.

Palava ruoko, johdanto

[Pena]

Oikea käteni ei voi hahmotella kaiken hahmottelijaa kuvissa näkyvään muotoon. Nosta siis kaikki pois edestäsi, jotta nähtäväksesi paljastuisi se mikä on kätketty kaiken sisäpuollle. Autuas se, joka kohoaa synnyttäjänsä, äiti maan, näkemisen yläpuolelle, sielunsa synnyttäneen Isän luokse, sillä hänen kulkunsa tulee yksinkertaisesti kaksinkertaiseksi.

Johannes Viiniköynnös [Yuhannan Dalyatha], Palava ruoko

[Pena]

LARGO

Korkeita, lujia kaaria syvyyden yli.
Vaikene. Ei ole mitään, sointujen syli,
Jumala vain, joka alussa kaiken loi.
Muodoton läike muu on. Mut yli sen
voimakas, ehdoton ääni, levollinen,
kasvaen soi.

Ei ole vihaa. Ei ole uhmaa ees.
Vain syvä, leveä sävel, täysi ja sees.
Eikä se poikkea eikä se haparoi.
Rohkeita kaaria, mutta ne jaksavat kantaa,
toisiinsa liittyen päin olevaisen rantaa
tyyninä nousevat. Nähdä ne voi.

Olevan rajaan jo yltävät, - ohitse siitä
rakennus verkkaan kasvaa suunnaton.
Ei, älä pelkää! Ei, älä silmiäs peitä!
Väkevä rauha vain. Ei Jumala heitä
kenenkään kättä, kelle ei riitä
se, mikä on.

Aila Meriluoto 1946

[Pena]

SAAT LEVÄTÄ KUIN LAPSI

Turvallisena niinkuin pieni lapsi
lepää hiljaa äidin rinnoilla,
taikka niinkuin paimeneensa luottain
laumassansa heikko karitsa
kohdata saat kaiken tulevaisen.
Lupaukset Herran kestää ain.
Heitä surut, huolet matkan maisen,
luota Herraan, yksin Herraan vain.

Uuden armon antaa joka aamu.
Lepää siksi hiljaa käsissään.
Kaiken, mikä matkalla sua kohtaa,
kohdata voit Hänen nimessään.
Lepoa siis opetella pyydä,
muuten taisto rikki raastaa sun.
Lepää Hänessä, ken Golgatalla
voittanut jo ompi taistelun.

Marja-Terttu Tolamo, Herää valvomaan

[Viisveisaaja]

Kivoja aamuavauksia.

Nykyaikaan pleace.

Kai meidän nykyaikaankin joku fiksu ajatus löytyisi ?

Vaikka. Tuli dunkkuun, mut ei se mitään ens kerralla laulaa Enkelit jollekkin. Ehkä sille kun tajuu antaa anteeks  ja kävellä ut ?

[Pena]

Veljeni, niin kauan kuin sielussa on himoja, ihminen on itselleen kaupunki ja täynnä suurten väkijoukkojen hälinää, olipa hän missä tahansa. Tämä on se, mitä Daavid nimitti kaupungiksi, ja siltä pelastuakseen hän haki turvaa erämaasta*.

*Vrt 2. Sam. 5:9, 15:23

Palava ruoko

[Pena]

Ihana Jumalamme, sääli meidän kurjuuttamme. Suloinen Luojamme, sido meidän haavamme. Isämme, joka olet täynnä laupeutta, suostuttele itsesi siihen, että me pakottaisimme itsemme lähestymään Sinua, sillä me emme itse tahdo suostutella Sinua. Päästä sielumme vankilasta, johon olemme itsemme sulkeneet, johdata meidät Sinun todelliseen valkeuteesi, vaikka me emme tahtoisikaan. Herra, sääliköön Sinun voimaksi meitä, vetäköön se meidät ylös upoksissa, johon olemme itse tähdänneet.

Palava ruoko

[Pena]

Kateellinen ei näe valoa, sillä kateudessaan hän etsii valaistuneistakin pelkkiä vikoja. Joka nurisee jatkuvasti, se lietsoo Jumalan vihaa. Joka korottaa itseään, laskeutuu kohti tuonelaa. Joka nöyryyttää itsensä, muistuttaa Herraansa. Joka rakastaa vallankäyttöä, on haureuden demonin työntekijä. Maailmallisten seuraan mukautuva on Jumalan vihollinen. Pyhiä rakastava on enkelten ystävä.

Palava ruoko

[Riitta-mummi]

Kiitos Kristus, että armahdat meitä syntis-parkoja !

https://www.youtube.com/watch?v=HLBnbcUpuDQ