Kirjoittaja Aihe: Tänään  (Luettu 21148 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa meme

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 695
Vs: Tänään
« Vastaus #30 : 26.09.12 - klo:20:29 »
En usko peilin auttavan noihin kolotuksiin, mutta jos tarkoitat fibromyalgiaa, niin siihen auttaa panadoli ei esim. tulehduskipulääkkeet;

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33770
Vs: Tänään
« Vastaus #31 : 27.09.12 - klo:14:50 »
Lääkäri sanoi minulle parikymmentä vuotta sitten ettei fibromyalkiaa ole olemassakaan. En tiedä, mutta äitini puolelta lähes kaikki sukulaiset ovat tästä kärsineet.Papan vaivat helpottivat kun hän käänsi sänkynsä eri tavalla vesisuoniin nähden.

Tänään kokeilen ensimmäistä kertaa tätä urheilijoiden, Matinkin, suosimaa kinesioteippiä. Vetekin sitä useisiin paikkoihin. Olen kuin tilkkutäkki.
Hyvää tuntuu tekevän erikoisesti pikkuvarpaalle jonka taas potkaisin pahasti. Siinä on verenpurkauma. Nyt osasin teipata sen viereiseen, kiitos Leenan opetuksen muutaman vuoden takaa.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Mansipaani

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1756
Vs: Tänään
« Vastaus #32 : 27.09.12 - klo:19:59 »
Netistä löytyi mielenkiintoisia tee-se-itse kosmetiikkareseptejä ekohenkisille tai/-ja herkkänahkaisille. (olen molempia ja reagoin kemikaaleihin)
Ajattelin kokeilla soodapesua ja sitruunavaalennusta ja sokerilakkaa -jota erityisen kovasti ylistettiin. Reseptit oli ainakin yksinkertaisia. :) Ei tarvinnutkaan ostaa ekokaupasta kalliita minipurnukoita...  vielä. Löytyi myös 2000 vuotta vanha hiustenvärjäysresepti Assyriasta bruneteille. (sisältäen mm.purjosipulia)

Poissa Pirska

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6624
  • Vihaaja
Vs: Tänään
« Vastaus #33 : 27.09.12 - klo:21:43 »
Kävin uimassa. Voi että teki hyvää!
Vielä, Herra, kutsut meitä,
Vielä sanas saarnataan.

myyrä

  • Vieras
Vs: Tänään
« Vastaus #34 : 28.09.12 - klo:12:57 »
Autokaupoille siitä ja raporttia tänne!

Mt

Nyt 100:n ajetun kilometrin jälkeen ihan tyytyväinen. Tänään vähän "revittelin" tulevalla moottoritiellä - kyllä vanha dieselmersu jää kuin seisomaan tämän rinnalla. Onneksi ei lähettyville sattunut sinivalkoista autoa, jossa istuu yleensä kaksi kivitalon kokoista yrmyä, tosin ei ne sateella ole kytiksellä. Koneesta irtoaa yli sata äkäistä hevosvoimaa (Twin Cam)  :109: Autossa on: sähkölasit- ja peilit (toimii), kaukosäätöinen keskuslukko jälkeenpäin asennettuna (kuskin ovessa ei toimi) myös mekaaninen keskuslukitus, varashälytin jälkeenpäin asennettu (ei toimi), erikoispakoputki, leveät renkaat (myös talvirenkaat), hyvä radio CD-soittimella (kyllä lähti äsken AC/DC:stä kunnon jyminät), madallussarja alustaan tehty maltilla (ei liian matala, hyvin pystyy ajamaan sorateillä) ym.

Melkein kuin amisauto, etupenkkien selkänojatkin kääntyy alas, mikä on amisauton ehdoton vaatimus... :003: 

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33770
Vs: Tänään
« Vastaus #35 : 28.09.12 - klo:14:07 »
Tänään tuli Hengellinen Kuukauslehti jossa Minna Kettusen kolumni sattui koskettelemaan samaa aihetta josta minä pistin pienen runon pätkän foorumille. Kiittämisestä on kysymys.
Olemme harjoitelleet tarkoituksella kiitoksen sanomista täällä kodin oloissa. Lottakin osaa jo ruoalta ruvettuaan niiata niksauttaa ja lausua Kiitos! Usein vielä pieni käden vilkutus päälle.

Vieraissa , kaupassa ja muissa palvelupaikassa on luonnollista sanoa kiitos. Mutta kun ukko-kulta kantaa sylillisen halkoja keittiön uunin päälle tai vie jätteet säiliöihin, on uutta ja vähän merkillistäkin sanoa kiitos.  Mutta olen huomannut että se on ihmeen hoitava sana.
...
Muutakin mielenkiintoista löysin heti HK:sta. Ilmari Heinosen muistokirjoitus oli sitä ilman muuta. Aholansaaresta luen aina kuulumiset. Joona Raudaskosken kirjoitus VALO-sivulla oli hyvä ja aihe on ikuinen. Kun aikamme loppuu, alkaa ikuisuus.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa seppos

  • Ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 16862
    • http://www.samila.1g.fi
Vs: Tänään
« Vastaus #36 : 28.09.12 - klo:15:17 »
Kävin vanhojen työkavereiden kanssa syömässä ja sen jälkeen luin Kuukausilehteä. Siis kaikki hyvin.
Jumala on arjessa
Tekno- ei teologi

Poissa meme

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 695
Vs: Tänään
« Vastaus #37 : 28.09.12 - klo:20:14 »
Kaksi päivää messuilua onnellisesti ohi :023:Olo aika naatti, mutta kohta iltateetä ja soden munkkeja :039:

Poissa mt

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2621
Vs: Tänään
« Vastaus #38 : 28.09.12 - klo:22:34 »
Eräs verkkojärjestelmä pyysi minua valitsemaan ja antamaan vastauksen ns. turvakysymykseen, jonka avulla voidaan todentaa minun olevan minä, jos unohtaisin tunnukseni. En valinnut. Perustelut alla.

Mikä oli parhaan ystäväsi nimi, kun olit teini-ikäinen?
Mitä tarkoittaa teini-ikäinen? Jos jotain 13 ja 18 välillä, niin ehtihän niitä siinä ajassa olla useita.

Mikä oli ensimmäinen elokuva, jonka näit elokuvateatterissa?
Ei aavistustakaan, siitähän on jo yli puoli vuosisataa.

Mikä oli suosikkiopettajasi nimi ala-asteella?
En ole käynyt ala-astetta, vaan kansakoulun. Jo lapsena suhtauduin tasa-arvoisesti kanssaihmisiin ja taistelin suosikkijärjestelmiä ja hyvä veli/sisar -verkostoja vastaan. Äänestäkää minua!

Mikä on unelma-ammattisi?
Der Kalfaktor! (ja huomenna jokin muu)

Mikä on suosikkielokuvatähtesi tai -hahmosi, kun olit koululainen?
Ikävuosien 7 ja 18 välillä näitä suosikkihahmoja on ollut kohtalainen määrä.

Mikä on suosikkilaulajasi tai -bändisi, kun olit koululainen?
Skaala ulottuu Esa Pakarisesta (Haetarjkilipaelut Ala-Tölöviössä) Simo Salmisen kautta Charlie Parkeriin.

Missä kaupungissa vanhempasi tapasivat?
Indisiotodisteet viittaavat siihen, että ei kaupungissa, vaan maalaiskunnassa; mahdollisia ovat Kymi, Sippola, Anjala ja ehkä Vehkalahtikin.

Mikä oli ensimmäisen esimiehesi nimi?
Olikohan esimies se vanhaisäntä vai sen poika - no enpä muista kummankaan nimeä.

Mikä oli kotikatusi nimi, kun olit lapsi?
Ennen viiden vuoden ikää vietin kiertelevää elämää ja kotikatu oli usein kylää halkova maantie.

Minkä nimisellä turistirannalla kävit ensiksi?
Riippuu siitä, miten turistiranta määritellään.

Mikä on suosikkijoukkueesi nimi?
No ei sitten mikään.

Mt

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 22066
Vs: Tänään
« Vastaus #39 : 29.09.12 - klo:07:23 »
Missä kaupungissa vanhempasi tapasivat?
Indisiotodisteet viittaavat siihen, että ei kaupungissa, vaan maalaiskunnassa; mahdollisia ovat Kymi, Sippola, Anjala ja ehkä Vehkalahtikin.

Kappale kauneinta Suomea!

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33770
Vs: Tänään
« Vastaus #40 : 29.09.12 - klo:08:25 »
Sammaa mieltä. Lissään viel jot Virolahen Vaalimaa oli ennen tullipuomia vehmas maalaiskylä jos sotatoimis miu issäin ja äitiin kohtasiit.  :039:
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Tänään
« Vastaus #41 : 29.09.12 - klo:11:26 »
Voi mt parkaa!  Kehnosti valittuja kysymyksiä.  Minun piti muistaa ensimmäinen opettaja ylipäätään ja isän toinen nimi.  Vai on vanhemmat tavanneet Kymenlaaksossa?  Kas vain. Siellä minun menivät naimisiin, Enäjärvellä, kävelivätten yhdessä Sanijärven rannalla lomaa viettävän iäkkäänpuoleisen - oliko jo eläkkeellä, oli juu - pastorin tykö pyytämään että vihkisikö, ja hän suostui oikein lämpimästi.  Ajatukset lennähtivät siihen - voi se vasta oli Love Story!  Suloiset häät sitten, pihalla, jossa alttari pystytettiin palaneen entisen tuvan kivijalalle, ja nuorista koivuista taivutettiin kaariportti, ja saunan takaa kulkivat, grammarista kun pienin veli halusi ehdottomasti häämarssin soimaan...     Aina kun pienenä niitten koivujen katveessa lueskelin riippukeinussa, muistelin välillä että tässäpä se...  

Ja kohtaaminen Jyväskylässä.  Kun myöhemmin äiti johkin lisäopiskeli ja kait pätevöitti musiikinopettajaksi itteään tai jotain, me käytiin isän kanssa aina jossain leikkipuistossa. Siellä 11v luin ensi kertaa Seitsemän Veljestä, kun asuttiin vuokralla yhden opiskelijan boksissa, oikeen bok-sis-sa ja oli hällä hyllyssä...     Minne mentiinkin, isällä ja äidillä riitti muisteltavaa.  

Jos seuraavaksi välipalaksi kertoisi yksinkertaisen tarinan kahdesta nuoresta ihmisestä pula-ajan Suomessa  kun toisensa löytää, köyhä uljas prinssi ja rikas pikku prinsessa ja prinssi saa prinsessan, luopuvat unelmistaan...      Perustavat kodin ja syntyy - oivoivoi - aivovaurioinen lapsi siihen, jota ei kukaan tajua semmoiseksi...   tai jos päättäisi häihin!   Minne sinä menet, sinne minäkin menen. Sinun maasi on minun maani, sinun kansasi minun kansaani.  

Tänään pitää nimittäin kirjoittaa loppuluku yhteen.  Minä aina sitä vähän haikeasti tekisin, kun minun tulee henkilöitä ikävä - ja vaikka sata kertaa työstää eikä ehkä saa painettua se jotenkin on yhdentekevää - vaikka nyt paljon olen oppinut kun Simpura ja Johanna on neuvoneet hyviä seikkoja.  .  Kuin lapsi lähtisi kotoa, lehahtaisi perhonen kämmeneltä, eikä henno sulkea sormia sen  ympäri, ei nyrkkiin pusertaa ´ja tarttua arkipäiväiseen siivoukseen, karsintaan - sitä minä nyt tein jo - mietintään - jotta ei särje sen siipiä.  Tämä kun on kirja, ja dosentin  :026:  välillä on jotakin tekeminen, käy liian raskaaksi elämä.  

Jos seuraavaksi poikkeis febuun.  Kuumettakin on korviin asti.

« Viimeksi muokattu: 29.09.12 - klo:11:29 kirjoittanut Leena »
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa öppiäinen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6336
Vs: Tänään
« Vastaus #42 : 30.09.12 - klo:15:42 »
Kodissani on monta sijaa: Rupesin laskemaan, että isommalle sohvalle mahtuu vaivattomasti kolme raavasta henkilöä, ja jos on sijaa antavaa sopua ja nuorta vetreää väkeä ottamaan leveät selkä- ja käsinojat käyttöön, niin menee kahdeksankin. Pienemmällekin ainakin kolme. Neljä ruokapöydän tuolia ja yksi työtuoli, neljä pihatuolia, saunasta kaksi jakkaraa ja keittiöstä yksi, ja sitten vielä puutyökurssilla tekemäni kokoontaitettava tekele. Niin ja pieni kevyt puutarhajakkara ja jakkarareppu. 21 - 26 istuinsijaa, ja vielä lisää jos joku mieluummin lattialla istuu. Se on enemmän kuin mitä on messuissa käynyt väkeä siinä kirkossa jossa useimmin olen käynyt; tänne mahtuisi pappi ja suntiokin istumaan, ja kanttori sähköinen kosketinsoitin pikku pöydällä.
Mä mitään usko... kunhan kysyn vaan.

Poissa seppos

  • Ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 16862
    • http://www.samila.1g.fi
Vs: Tänään
« Vastaus #43 : 30.09.12 - klo:15:49 »
Meidän kihlajaisseuroissa oli 48 henkeä ja hyvin sopi kaksioon. Kihlatun uudessa kodissa eivät vielä olleet huonekalut tiellä. Laverisänky nostettiin keskelle olohuonetta ja siihen sopi ympärille reilut kymmenen henkeä istumaan. Kun oltiin nuoria niin monet istuivat sujuvasti lattialla. Kyllä sopu ja halu tilaa tekevät.
Jumala on arjessa
Tekno- ei teologi

Poissa malla

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 15518
Vs: Tänään
« Vastaus #44 : 30.09.12 - klo:17:26 »
Aurinko paistaa nyt!