Juhlajumalanpalvelus

[seppos]

Anteeksi nyt vaan, mutta itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalveluksesta ruotsinkielen osuus on yli 50% mutta väestöstä vain 6%. En ole rasisti enkä kannatta kieliriitoja, mutta kohtuus kerjätessäkin. Pitäisi ruotsinkielisten itse huomauttaa yliedustuksesta. Muuten ihan hyvä saarna ja muutenkin hyvin toteutettu.

[Jampe]

Tästähän voi olla montaa mieltä. Onhan se totta, että väestöstä n. 5-6% ollen äidinkieleltään ruotsinkielisiä, niin saattaa tuntua että ruotsinkielen asema maassamme on jotenkin ylimitoitettu. Itse pidän kuitenkin suomen virallista kaksikielistä statusta rikastuttavana tekijänä maallemme. Ruotsikielen asemaa ei voi eikä kannata mielestäni suhteuttaa pelkästään väestön laskentamääriin, vaan ruotsinkielen erityisasema muihin maassamme puhuttuihin vieraisiin kieliin verrattuna voidaan perusteella esim. historiallisilla juurillamme ja sillä että olemme kiinteä osa pohjoismaista kulttuuria, joka pääosin on ruotsinkielistä. Suomessa on myös alueita esim. rannikolla joissa väestöstä enin osa puhuu äidinkielenään ruotsia. Ahvenanmaa on kokonaan ruotsinkielinen maakunta. Meillä on paljon kielellistä ja kulttuurillista yhteistä perintöä naapurimaamme ruotsin kanssa.

Minusta on siis vain hyvä että ruotsin kieli näkyy ja on saavuttanut vakiintuneen aseman maamme virallisena toisena kielenä. Kaiken lisäksi se on kaunis kieli.  Tosin sen asema on jatkuvasti jonkunlaisen taistelun alaisena syystä että aika ajoin kuuluu soraääniä jolla ruotsinkielen asemaa yritetään heikentää. Itselläni on pelkästään myönteisiä kokemuksia suomenruotsalaisuudesta ja ruotsin kielestä. En ymmärrä mitä se vie meiltä tai mistä se on pois, jos ruotsinkieli on vaikuttavuudeltaan silti niinkin vähäinen kuin mitä se nykyään on?  Otetaan myös huomioon että suomenrutosalaisissa kouluissa luetaan huomattavasti enemmän suomea kuin mitä suomalaiset lukevat koulussa ruotsinkieltä. Kaksikielisistä palveluista joudutaan jatkuvasti taistelemaan, se on osa tätä nykypäivän "sivistysvaltiota".  Kaikki sympatiat suomenruotsalaisuudelle minulta!


edit:  Oikeastaan en haluaisi edes puhua "suomenruotsalaisuudesta" sillä he ovat ihan yhtä suomalaisia kuin mekin joiden äidinkieli on suomi. Vähän huono termi!  Suomenruotsalaisuus antaa mielikuvan, että on ruotsin kansalainen joka asuu suomessa.

[mies valaan vatsasta]

Minusta on siis vain hyvä että ruotsin kieli näkyy ja on saavuttanut vakiintuneen aseman maamme virallisena toisena kielenä. Kaiken lisäksi se on kaunis kieli.  Tosin sen asema on jatkuvasti jonkunlaisen taistelun alaisena syystä että aika ajoin kuuluu soraääniä jolla ruotsinkielen asemaa yritetään heikentää. Itselläni on pelkästään myönteisiä kokemuksia suomenruotsalaisuudesta ja ruotsin kielestä. En ymmärrä mitä se vie meiltä tai mistä se on pois, jos ruotsinkieli on vaikuttavuudeltaan silti niinkin vähäinen kuin mitä se nykyään on?  Otetaan myös huomioon että suomenrutosalaisissa kouluissa luetaan huomattavasti enemmän suomea kuin mitä suomalaiset lukevat koulussa ruotsinkieltä.
Kaksikielisistä palveluista joudutaan jatkuvasti taistelemaan, se on osa tätä nykypäivän "sivistysvaltiota"

Saksakin on kaunis kieli. Ja suomi. Ja saame.
Mutta eipä ole saamella virallista asemaa kolmantena kotimaisena. Sen historialliset juuret nyt kuitenkin ovat syvemmällä kuin ruotsin, jos nyt ruetaan pilkkua viilaamaan.

Olen ennemminkin samaa mieltä seppoksen kanssa. Miksi traditiosta kiinnipitäminen ajaa aina käytännöllisyyden edelle? En nyt halua olla mikään kaikkea vanhaa lyttäävä modernisaation edustaja, vaan ajattelin tänään juhlajumalanpalvelusta kuunnellessani saarnan seuraamisen olevan melko hankalaa ilman tekstitystä.
Saarnat ovat nykypäivänä ihan riittävän vaikeaselkoisia ilman, että ne luetaan kahdella kielellä. Olkoonkin nyt kyseessä vain poikkeustapaus ja juhlajumalanpalvelus.

Ja sitten tuo ruotsinkielen opiskelu. Päättäjät ja muut "pakkoruotsi-keskustelusta" valittavat voisivat tulla tutustumaan koulujen arkeen. Lukiossa on tällä hetkellä viisi pakollista ruotsinkurssia. Niitä on aika paljon siihen nähden, että harva itäsuomalainen on tarvinnut ruotsia lukion jälkeen. Ainakin osan ajasta olisi voinut käyttää hyödyllisemminkin.
Tähän nyt tietysti vedetään taas vasta-argumenteiksi mukaan matematiikan suhteeton osuus ja kaikki muut epäkohdat... Kannattaisi kuitenkin oikeasti miettiä kummasta on oikeasti hyötyä: ruotsista vain venäjästä?
Itse kirjoitin ruotsin ylioppilaskisoissa, venäjää osaan ainoastaan korkeajännityksestä oppimani käskysanat ja muutaman tervehdyksen.
Ruotsia en ole tarvinnut kertaakaan kirjoitusten jälkeen. Venäjä olisi ollut hyödyllinen jo useampaankin kertaan pelkästään kaupungilla (Joensuu) liikkuessa ja koulussamme, jossa on runsaasti venäjänkielisiä oppilaita.
"Sivistysvaltio" ei halua muuttaa opintosuunnitelmiaan, jos niiden tavoitteet eivät vastaa tarpeisiin. Sehän olisi suorastaan kauhistus, jos meillä luettaisiin ruotsin sijasta venäjää kouuluissa. Käytännöllisyys on kirosana.

Muuten, ihan kiva saarna Peuralta. Kommeestihan nuo veisasivatkin, vaikka Joensuun yliopiston opettaja Arajärvi ei suutaan auki saanutkaan eturivissä.

[Jampe]

No, en minäkään ole koskaan tarvinnut venäjää, enkä tarvitse varmaan vastakaan! Todennäköisyys on n. -0,000000000000001 %.  Ruotsia sen sijaan olen tarvinnut hyvinkin monta kertaa ja puutteellisella ruotsintaidollani olen sitten yrittänyt selvitä.

Ei se minusta ole mikään peruste rinnastaa ruotsin kieltä venäjän kieleen, että itärajalla käy jonkun verran venäjän turisteja nykyään.

Saamen kieli taas on aivan kokonaan eri asia. Olen kyllä sitä mieltä, että saamen kielellä olisi perusteita tulla suomen viralliseksi kolmanneksi kieleksi. Joskin sen vaikuttavuus on minimaalista verrattuna esim. ruotsin kieleen.

Eli vähän kaukaa haettuja perusteluja sinulla.

[mt]

SItse kirjoitin ruotsin ylioppilaskisoissa, venäjää osaan ainoastaan korkeajännityksestä oppimani käskysanat ja muutaman tervehdyksen.
Ruotsia en ole tarvinnut kertaakaan kirjoitusten jälkeen. Venäjä olisi ollut hyödyllinen jo useampaankin kertaan pelkästään kaupungilla (Joensuu) liikkuessa ja koulussamme, jossa on runsaasti venäjänkielisiä oppilaita.

Itäsuomessa kouluni käyneenä voin todeta, että ruotsintaidosta on ollut hyötyä sitä enemmän, mitä enemmän aikaa ylioppilaskirjoituksista on kulunut. Työuran viimeisellä neljänneksellä siitä on tullut jopa olennainen osa ammattitaitoa, ja olenpa joutunut aikoinaan hakemaan lisäoppia kursseiltakin. Kuluneella viikolla tarvitsin työssäni ruotsia, saksaa, tanskaa ja englantia.

Koulukaupungin yhdessä oppilaitoksessa opiskeltiin pitkää venäjää, ja leivänantaja siitäkin kielitaidosta tuli monelle.

Kävin kerran muutaman kymmenen tunnin ranskan alkeiskurssin. Sen menetelmä oli suggestopedia. Oppiminen oli raskasta, mutta miellyttävää, ja esim. sanaston oppimisvauhti oli huikea. Ja oikea verbi on nimenomaan oppiminen, ei opiskelu, koska ei siellä juuri tuhlattu aikaa opiskeluun.

Silloin tulin ajatelleeksi, että koulumainen kielenopiskelu ei ehkä olekaan kaikissa tilanteissa hyvä ratkaisu. Kenties voisikin kääntää kielitaakka-ajattelun nurinniskoin ja lähteä siitä, että koulussa tai opiskelun alkuvaiheessa opetetaan parin peruskielen lisäksi käytännön alkeet vaikkapa viidestä kielestä mahdollisimman hauskalla ja tehokkaalla tavalla.

Mt

[mies valaan vatsasta]

No, en minäkään ole koskaan tarvinnut venäjää, enkä tarvitse varmaan vastakaan! Todennäköisyys on n. -0,000000000000001 %.  Ruotsia sen sijaan olen tarvinnut hyvinkin monta kertaa ja puutteellisella ruotsintaidollani olen sitten yrittänyt selvitä.

Ei se minusta ole mikään peruste rinnastaa ruotsin kieltä venäjän kieleen, että itärajalla käy jonkun verran venäjän turisteja nykyään.
[--]
Eli vähän kaukaa haettuja perusteluja sinulla.

Ja asut luonnollisesti Länsi- tai Etelä-Suomessa?

Muutama turisti (sadat maanomistajat, maahanmuuttajat, venäjänkieliset suomenkansalaiset...) ovat aika näkyvä osa ihan jokapäiväistä elämää Joensuussa ja sen ympäristössä. Puhumattakaan nyt Lappeenrannasta tai Imatrasta. Ei sielläkään montaa askelta ole ottanut törmäämätä johonkin venäjää puhuvaan.

Jos asuisin jossain lännessä tai etelässä, niin varmasti tarvitsisin ruotsia useammin. Mutta kun täällä on kohta kaikki lääkäritkin venäjänkielisiä. Eikä tämä ole vitsi. Niinkin kaukaa tosin pitää esimerkkiä lähteä hakemaan, kuin oman kunnan terveyskeskuksesta. Sielläkin on lääkäri, joilla on todella puutteellinen kielitaito, joskin hyvä ammattitaito.
Millä minä asiani sitten selitän? Ruotsiksi vai viittomakielellä? Vai muinaiskirkkoslaaviksi, jonka tulkiksi voisin hakea koulumme uskonnonopettajan?
Luonnolliseti paövelut pitäisi saada täysin suomenkielellä, mutta tämä olikin lähinnä esimerkki venäjänkielen täydellisestä hyödyttömyydestä. Sitähän osaa vain muutama turisti.

Lisäksi koulussamme toimiin niin sanottu Itä-Suomen Koulun lukio. Oppilaista kaikki lukevat pitkää venäjää. Ison osan äidinkieli on venäjä... Suomen kansalaisia kaikki...

Itäsuomessa kouluni käyneenä voin todeta, että ruotsintaidosta on ollut hyötyä sitä enemmän, mitä enemmän aikaa ylioppilaskirjoituksista on kulunut. Työuran viimeisellä neljänneksellä siitä on tullut jopa olennainen osa ammattitaitoa, ja olenpa joutunut aikoinaan hakemaan lisäoppia kursseiltakin. Kuluneella viikolla tarvitsin työssäni ruotsia, saksaa, tanskaa ja englantia.

Koulukaupungin yhdessä oppilaitoksessa opiskeltiin pitkää venäjää, ja leivänantaja siitäkin kielitaidosta tuli monelle.
[--]
Silloin tulin ajatelleeksi, että koulumainen kielenopiskelu ei ehkä olekaan kaikissa tilanteissa hyvä ratkaisu. Kenties voisikin kääntää kielitaakka-ajattelun nurinniskoin ja lähteä siitä, että koulussa tai opiskelun alkuvaiheessa opetetaan parin peruskielen lisäksi käytännön alkeet vaikkapa viidestä kielestä mahdollisimman hauskalla ja tehokkaalla tavalla.

Pitävät varmasti molemmat paikkaansa. Välillä koulussa kieltentunnit tuntuvat vain jankkaavan samaa, ilman todellista kielenosaamisen tason nousua. Opetusmetodeissa olisi varmasti korjattavaa.

[Pirska]

Minulta jäi kyllä se juhlajumalanpalvelus katsomatta, kun menimme juuri silloin kylään. Mutta tuosta kieltenopiskelusta sen verran, että nyt kansalaisopistossa kielen kertaus on paljon palkitsevampaa kuin aikanaan koulussa. Koulussa kun kirjoitti jonkun sivun tekstiä ja siinä oli vaikkapa 10 virhettä, niin sitä oli niinkuin rikollinen. Nyt kun osaa sanoa jotakin sinne päin ja virheitä pilvin pimein, niin tulee tunne, että minä osaan. Samoin opettaja ei ole niinkuin yleinen syyttäjä rokottamassa virheistä. Nyt keskitytään osaamiseen eikä virheisiin. Ihanaa!

[mami]

Onnistuin kuuntelemaan juhlajumalanpalvelusta autoradiosta sellaisen pätkän, että siinä oli pitkästi saarnaa pelkästään suomeksi (mielestäni hyvä ja arvokas saarna olikin) ja lopussa kenties vain pari lausetta ruotsia Herran siunauksessa. Ei siis ärsyttänyt millään tavalla. Koska hyppäsin ohjelmaan keskeltä mukaan, tajusin vasta Marja Heltelän äänen tunnistaessani, että kyse oli Hgin Tuomiokirkon perinteisestä tilaisuudesta.

Olen työssä palveluyrityksessä ja asiakkaani ovat valtionhallinnossa, jossa kaikki materiaali pitää tehdä sekä suomeksi että ruotsiksi. Vaikka minulla ei ole virallista kielitutkintoa, pääsen jatkuvasti tuottamaan ruotsinkielistä virastotekstiä, kun kukaan muu ei osaa... Hyvä mulle! Peruskielitaitoni ja kielioppini ovat peräisin itäsuomalaisesta lukiosta ja käytännön kielikorvani niiltä muutamalta vuodelta, jotka olin työssä Tukholmassa. Käytänkin laajalti hyväkseni sanakirjoja ja myös Googlea, jolla tarkistan, voiko noin sanoa vai ei.

[amanda]

Oliko jumalanpalveluksessa ruotsinkielistä osuutta tosiaan puolet? Itse istuin siellä penkissä ja kuuntelin suomalaista veteraanikuoroa ja Tuomiokirkon kamarikuoroa, jotka lauloivat suomeksi. Virret  sai laulaa ruotsiksi, jos halusi, mutta en kuullut kenenkään lähimailla niin tekevän. Toinen teksti luettiin ruotsiksi, samoin saarnassa oli jokunen ruotsinkielinen kohta, mutta siinäpä varmaan tärkeimmät. Synnintunnustuksen ja uskontunnustuksen  ja Isä meidän rukouksen sanat oli painettu ohjelmaan myös ruotsiksi, mutta ei niitä siellä kuulunut.  Minun kokemukseni mukaan se oli erittäin suomalainen ja suomenkielinen tilaisuus.

Minua ei kylläkään haittaa ruotsin osuus Suomessa. tunnustan vielä senkin, että aina välillä tilaan Höblää pieniä jaksoja, että 1) säilyy edes jonkinlainen kielitaito ja 2) koska se on paljon parempi lehti kuin kevytjournalismi-Hesari nykyisin. 

[Johannes]

Itse olin kotikirkossa jumalanpalveluksessa, niin en tv:stä nähnyt. Ruotsinkieltä oli 0%. Väkeä yllättävän paljon, liekö yli 1000 ollut, en osaa sanoa.

[seppos]

En todellakaan laittanut tuota sinne siksi, etten ymmärtäisi ruotsia. Kuunteleminen ei tuota mitään vaikeuksia, mutta uskonnollisen ruotsin puhuminen on jo vaikeampaa. Arkiruotsin puhuminen ei ole vaikeaa.Olen tottunut kaksikieliseen ympäristöön. Televisiosta seuratessa ruotsin kielen osuus tuntui todella suurelta.

[tosikkoko]

En todellakaan laittanut tuota sinne siksi, etten ymmärtäisi ruotsia. Kuunteleminen ei tuota mitään vaikeuksia, mutta uskonnollisen ruotsin puhuminen on jo vaikeampaa. Arkiruotsin puhuminen ei ole vaikeaa.Olen tottunut kaksikieliseen ympäristöön. Televisiosta seuratessa ruotsin kielen osuus tuntui todella suurelta.

itseltä jäi tv/live-jp väliin mutta oletko Seppo herännyt ruåtsinkielisiin osiin? 

päivemmällä tuli telkusta Lauri Törnistä. hän oppi ruotsinkieltä hyvin käytännönläheisellä tavalla...

hienoa etttä vielä saadaan itsenäisessä Suomessa katsoa tv-jp:tä ja vielä moisesta tilaisuudesta.

[Johannes]

hienoa etttä vielä saadaan itsenäisessä Suomessa katsoa tv-jp:tä ja vielä moisesta tilaisuudesta.

Totta!

[seppos]

itseltä jäi tv/live-jp väliin mutta oletko Seppo herännyt ruåtsinkielisiin osiin? 

päivemmällä tuli telkusta Lauri Törnistä. hän oppi ruotsinkieltä hyvin käytännönläheisellä tavalla...

hienoa etttä vielä saadaan itsenäisessä Suomessa katsoa tv-jp:tä ja vielä moisesta tilaisuudesta.

Olen herännyt ihan muuhun, mutta se vain otti korvaan. Kuuntelen sujuvasti molemmilla kielillä. Nukutteko te ruotsin kieliset osuudet ja luette silloin vain tekstit?

[juhani]

olen kosmopoliitti...