Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: Benkku - 23.06.08 - klo:22:06
-
Heikki Rusama
23.06.2008
Herättäjä-Yhdistyksen puheenjohtaja Ilkka Mattila piti Kotimaan esittämiä väitteitä hoopoina. Sarjassa kristillisten järjestöjen johtohahmot kommentoivat edustamaansa liikkeeseen yhdistyviä provosoivia väitteitä,katso.
http://www.kotimaa.fi/kotimaa/index.php?option=com_content&task=view&id=5483&Itemid=161
Hm,hm, no mikäs nyt taas rykii, pastilli perjantai. Joo, rehellisesti sanottuna, aivan varmasti tulee arvosteltua naapuria, vähän joka asiassa.
"Sillä Minä olen oikeassa, et sinä." [-X Vai mitä? :oops:
-
Körttejä on moneksi. Varmasti tähänkin asiaan löytyy niitä jotka ajattelevat yhteiskristillisesti, sekä niitä oikeassa olevia.
-
körttiläisyys ei ole tiettyjen asioiden totenapitämistä vaan se on kyselevänä olemisen asenne näkökulmana.
-
Jos ottaisin todesta kaikki väitteet ja arvioinnit hengellisestä kodistani ja yleensäkin hengellisestä elämästä, olisin hukassa - tuuliajoilla. Olisikohan minulla edes Jumalaa, jos samaistuisin jokaisen mielipiteen taakse? Körttiläisyys on kyselevällä paikalla olemista, niin kuin Juhanikin totesi.
Lars Mikael
1. Sun tykös turvaan, Jumalan'! / Äl' ann' mun häpiään tulla, /
Kanss' anna huuton' hartahan' / Sult', Luojan', kuultun' olla: /
Ol' armoinen kautt' Christuksen, / Kuin on mun hurskauten': /
Sä linnani, kunk' turvani / Mä otan, levon löydän.
(Ukko-Paavon virrestä, niin kuin hän itse sitä veisasi)
-
Jos ottaisin todesta kaikki väitteet ja arvioinnit hengellisestä kodistani ja yleensäkin hengellisestä elämästä, olisin hukassa - tuuliajoilla. Olisikohan minulla edes Jumalaa, jos samaistuisin jokaisen mielipiteen taakse? Körttiläisyys on kyselevällä paikalla olemista, niin kuin Juhanikin totesi.
Kun katson omaan sisikuntaani, havaitsen, että voin ainakin suusanallisesti myöntää, että olen synnin turmelema ja kovin huono monelta osin. Voin myös luetella eri elämäni osa-alueita, joita tämä huonous ja turmeltuneisuus eniten vaivaa.
Kun sitten jostain tulee joku toinen ihminen, joka sanoo minulle nämä samat asiat, eli kertoo missä olen turmeltunut, niin johan sisikunnasta nousee valtava kiihko ja suuttumus tuota ihmistä kohtaan.
Mistä lie ilmiö johtunut?
Ehkäpä oman huonouteni tunnustaminen onkin puhdasta ylpeyttä, eli ehkäpä en oikeasti olekaan sitä mieltä, että olen puutteellinen?
Muistan, kun innokkaana helluntalaisena välillä törmäsin oman hengellisen kotini arvosteluihin. Karvat nousivat pystyyn, siirryin puolustuskannalle. Koin arvostelun vääräksi ja valheelliseksikin.
Nyt, kun aikaa on kulunut, ymmärrän että todellisuudessa olinkin vain sokea tietyille asioille omassa hengellisessä ympäristössäni.
Yleisesti puhutaan, että ulkopuolinen näkee joskus asioita paremmin, kuin jossaina siassa sisällä oleva henkilö.
Ehkäpä tämä onkin näin.
Mielestäni oikea asenne arvosteluja kohdatessa olisi se, että ensinnäkin hyväksyttäisiin se seikka, että ihminen on perisynnin turmelema ja että saatu arvostelu hyvinkin saattaa pitää paikkansa juuri tästä ihmisen (siis minun/meidän) raadollisuudesta johtuen.
Ja jos arvostelu ei pidä paikkaansa, ainakin se lienee totta, että arvostelija kuvaa sitä, miten hän näkee asian.
Tästä tulisi seurata jonkinlaista itsetutkistelua ja kun jotain korjattavaa löytyy, voisi yrittää korjata asioita.
KOrjattavaa ei ehkä ole se, mihin arvostelija pistää tikkunsa, vaan ehkäpä jokin kohta siinä tikun vieressä tulisi laittaa kuntoon, niin ei olisi enää
arvostelijallakaan paikkaa,
mihin tikkunsa laittaa.
Toki tiedän, että ihmisen psyyke ei kestä sitä, että hän on väärässä tai jotenkin paha ihminen. Pahuuden ongelma tulee jotenkin hoitaa.
Yleinen tapa hoitaa asia on se, että kielletään arvostelu ja leimataan se valheeksi. Tämä toki toimii ja hoitaa ainakin auttavasti tämän ongelman.
Kristillinen tapa hoitaa tämä ongelma on se, että uskotaan, että olin minä sitten pyhä taikka paha, on minun pyhyyteni/pahuuteni laitettu Kristuksen syyksi ja Kristuksen täydellisyys luettu minun edukseni. Tästä sovituksesta käsin voisi olle helpompaa kohdata arvostelu ja ryhtyä tutkimaan itseään ja ryhtyä korjaamaan asioita.
Ikävä kyllä en osaa pukea sanottavaani riittävän hyvin tekstin muotoon.
Aikakin on rajoitettu tekstaillessa, joten sekin on minua vastaan.
Ei muuta kuin onnea vain hedelmälliseen arvosteluun sekä arvostelun vastaanottamiseen.
-
Lars Mikael: Palautit taasen vanhanajan Herännäisyyden mieliimme. Kiitos !
-
Körttejä on moneksi. Varmasti tähänkin asiaan löytyy niitä jotka ajattelevat yhteiskristillisesti, sekä niitä oikeassa olevia.
Toisaalta ei voi lähteä siitä, ettei mitää kristilliseksi itseään kutsuvaa liikettä ei saa arvostella. Meillä on paljon sellaisia uskonnolisia ja "kristillisiä" uskontokuntia, joita en edes sallisia merkittävä Väestörekisterikeskuksen rekisteriin.
-
Jep, näitä yhden asian puolustajia riittää, jotka tahtovat sitten perustaa oman kirkon tätä johtoideaa vaalimaan. (En tarkoita kaima Koivistoa). Rakentava kritiikki on aina paikallaan, mutta harva on kuitenkaan läpikotaisin hyvä tai paha.
-
Lars Mikael:Jos ottaisin todesta kaikki väitteet ja arvioinnit hengellisestä kodistani ja yleensäkin hengellisestä elämästä, olisin hukassa - tuuliajoilla. Olisikohan minulla edes Jumalaa, jos samaistuisin jokaisen mielipiteen taakse? Körttiläisyys on kyselevällä paikalla olemista, niin kuin Juhanikin totesi.Lars Mikael
jUHOMA4.
Lars Mikael: Palautit taasen vanhanajan Herännäisyyden mieliimme. Kiitos !
En tiedä, mutta hyvät herrat , näin nuorempaa sukupolvea edustaen. Täytyy todeta vain ettei,nyt mene läpi... Mutta suokaa mielipiteeni ja oma käsitykseni teidän mielipiteistänne. Ehkä olisi hyvä vähän raottaa kuitenkin menneisyyttä, esim. körttifoorumin sivuilta.
Niin, että voihan perjantai.
Körtit eivät halveksi muita kristittyjä?
Mutta minä (Benkku) ainakin ja harvasen päivä, nytkin.
-
Lars Mikael:Jos ottaisin todesta kaikki väitteet ja arvioinnit hengellisestä kodistani ja yleensäkin hengellisestä elämästä, olisin hukassa - tuuliajoilla. Olisikohan minulla edes Jumalaa, jos samaistuisin jokaisen mielipiteen taakse? Körttiläisyys on kyselevällä paikalla olemista, niin kuin Juhanikin totesi.Lars Mikael
jUHOMA4.
Lars Mikael: Palautit taasen vanhanajan Herännäisyyden mieliimme. Kiitos !
En tiedä, mutta hyvät herrat , näin nuorempaa sukupolvea edustaen. Täytyy todeta vain ettei,nyt mene läpi... Mutta suokaa mielipiteeni ja oma käsitykseni teidän mielipiteistänne. Ehkä olisi hyvä vähän raottaa kuitenkin menneisyyttä, esim. körttifoorumin sivuilta.
Niin, että voihan perjantai.On se kumma kun toi naapuri ei Herää :smt015
Körtit eivät halveksi muita kristittyjä?
Mutta minä (Benkku) ainakin ja harvasen päivä, nytkin.
Pakko tarkastella olenkohan ollut vähän väärää soppaa keittelemässä, puolen vuoden aikana, näillä sivuilla... Kas taisi pastilli lähteä kurkusta, jumpa hui. Lähdempä kesikselle , se on moro. :smt083 :idea: 8)
Suosittelen Kareksen Heränneen kansan vaelluksen lukemista nuoremmalle polvelle, vaikka siinä sivuja runsaasti onkin. Se avartaa, lisää tietoa ja tuskaa.
-
seppos kirjoitti: 24.06.2008 20:19
Suosittelen Kareksen Heränneen kansan vaelluksen lukemista nuoremmalle polvelle, vaikka siinä sivuja runsaasti onkin. Se avartaa, lisää tietoa ja tuskaa.
Missä herännyt kansa nyt vaeltaa?
On kuitenkin aina mahdollista, että vaellus raskaana jatkuessaan kesken kaiken murtuu perillä olemiseksi. Muuan erämaan vaeltaja puki ihmeellistä kokemustaan sanoiksi vanhassa Raamatussa: ”Elleivät sinun kasvosi käy meidän kanssamme, niin älä johdata meitä täältä pois” (2. Moos .33:15).
http://www.sana.fi/etusivu/puheenvuorot/missa_herannyt_kansa_nyt_vaeltaa/
http://www.lapua.fi/hellanmaa/hella11/herannaisyys.htm
Että sillee...
-
No voi hyvä ihme! Olen "äimänkäkenä". En ymmärrä purkaustasi Benkku. En todellakaan ajatellut ketään kirjoittajaa tällä foorumilla, saati sitten Sinua. En ymmärrä ketä halveksin. Minulla ei ole todellakaan varaa halveksia eikä tuomita ketään. Olen kiitollinen kuitenkin niille heränneille, jotka ovat vieneet tätä rakasta herätysliikettä yli monien vaikeuksien - siihen minulla on oikeus, velvollisuus ja siinä saan olla oma itseni. He olivat ihmisiä samalla tavalla kuin minä ja sinä - yhtä vajavaisia - kuitenkin mielestäni Jumalan valitsemia.
Pyydän anteeksi, jos loukkasin sinua, se ei ollut missään tapauksessa tarkoitukseni.
Lars Mikael
-
körttiläisyys on loukkaamattomuutta. Tai toisaalta toisen näkökulman tähden se on helvettiin vedettävää saastaa... en tarkoita täällä körttifoorumilla olleita keskustelijoita...
-
Halveksia -sana tuntuu aivan hassulta. Ei kai tässä kenelläkään ole varaa halveksia ketään eikä mitään. Toinen asia on sitten mielipiteellisyys ja (ehkä ) reippaat kannanotot. Olen tämän kesän aikana huomannut olevani monista asioista ihan eri linjoilla kuin esimerkiksi Sley:n kaapupojat - tuon olen saanut myös tuta. Toisaalta: olen saanut lunta tupaan ( tai tukkaan ) myös tällä foorumilla...
Joten: Älkäämme koskaan halveksiko ketään emmekä mitään.
Mutta: Reipas ( mutta perusteltu ) sanailu sijansa saakoon!
Toivon jokaisen körttiläisyydestä vähääkään kiinnostuneen perehtyvän tymäkästi myös liikkeen historiaan. Ei tähän olla tyhjästä tultu! :wink:
-
Ei sinun tarvitse Lars Mikael, alentua nuorelta ”körmy” niskalta pyytää anteeksi, eiköhän se ole päinvastoin. Sillä kun, olen laskenut, ”vanhan Aatun” valloilleen, tunne elämässäni, kiivauteni sekä impulsiivinen hyökkäys ympäristö kohtaan, riistäytyy usein käsistäni. Eikä silloin kohteella ole väliä, kunhan saan purkaa kiukkuani. Näin sitten se tuottaa juuri tämän tapaista väärinkäsitystä, ihmisten kanssa vuorovaikutus tilanteissa. Eli, Benkun pitäisi aina, ajatella, pohtia ja sitten vasta tehdä. Mutta minä kumminkin , ”kelmien, kelmi ”. Toteutan hyvin usein tekemällä ensin ja sitten vasta ajattelen, mahdollisesti ehkä lopuksi vielä pohdin. Joten rauha olkoon keskuudessamme ja pyydän vilpittömästi, anteeksi. Tämän keskustelun ”Körtit eivät halveksi muita kristittyjä” osallistuneilta ihmisiltä.
Että on jano, kun vaeltaa, erämaassa . Hiekkakin tukki korvat ja samentaa näön sekä vielä murskaa sydämen, voi perjantai.
Kallis Hunajan Pisara / Thomas Wilcox, s.59. Siionin virsi, 190. 1-5. Suo, Jeesus, paras opettaja, mun itseäni tuntea,… :oops:
-
On levon aika.
-
Körtit ei julistele, kuten jotkut: Jeesus on vastaus Jeesus auttaa sinua ja Jeesus parantaa tai muutakaan sellaista, vaan: Kun olet armonkerjäläisenä murrettuna olet oikealla paikalla.
Kyselevänä ja kaipaavana.
Lutterin Martti joskus kirjoitti, että hunajalla houkuteltiin, mutta olikin tervainentie.
Körtit ei varmaankaan houkuttele muuten kuin omalla elämällään todistaen.
Sinänsä ihan hyvä, sillä kyllä kristillisyys näkyy ihmisestä, Ei voi olla vuorella oleva kaupunki piilossa yöllä.
Kuitenkin körttiläisyys pikkasen voisi olla ulospäin suuntautuva, sillä kristus kuitenkin on ja vaikuttaa. Se ei tietenkään tulisi olla itsetarkoitus saada jotain hengellisiä kokemuksia tai saada jokin johdatus tai muuta, kuten Paavalilla oli aikoinaan ja ei missään nimessä mikään mitta, mutta jonkunlainen menestyminen ja sen painotus on aina ollut kristillisyydessäkin mukana.
Jos t-paidoissa lukee: Väärä vanhurskaus ja vastaavaa, niin antaahan se kuvan armahtavasta Jumalasta, mutta viekö se ahdingossa olevaa lähimmäistä Jumalan luo vai laittaako ajattelemaan, uskosta ei taitane olla apua?
Körttien painotukset ovat radikaalisti erilaiset kuin yleensä muuten kristillisyydessä nykypäivänä, eli painotetaan hengellisiä kokemuksia ja paranemisia ja menestystä.
Kuitenkin voiko niitä jättää, kun ne kuuluu Raamatulliseen kristillisyyteen myös osaltaan. Tai sitten ei?
Niin tai näin,,etteenpäin :shock:
-
Heikki Rusama
23.06.2008
Herättäjä-Yhdistyksen puheenjohtaja Ilkka Mattila piti Kotimaan esittämiä väitteitä hoopoina. Sarjassa kristillisten järjestöjen johtohahmot kommentoivat edustamaansa liikkeeseen yhdistyviä provosoivia väitteitä,katso.
http://www.kotimaa.fi/kotimaa/index.php?option=com_content&task=view&id=5483&Itemid=161
Hm,hm, no mikäs nyt taas rykii, pastilli perjantai. Joo, rehellisesti sanottuna, aivan varmasti tulee arvosteltua naapuria, vähän joka asiassa.
"Sillä Minä olen oikeassa, et sinä." [-X Vai mitä? :oops:
Pahus kun muutin niin en ole päässyt nettiin, kun ne tumpelosormi mämmikouraat ei saa linjoja auki kun vasta joskus. Ois ollut kiva pähkäillä ton isokenkäisen kommentteja enempikin, jonka linkki tossa alussa.
Hyin toi pääjohtaja tai joku siinä haastattelussa antoi vastauksia.
Varsinkin usko ja tunne oli hyvin mietitty ja se mitä usko on.
Raamatun mukaan usko on luottamusta Jumalaan ja ojentautumaan hänen mukaan jota ei näe.
Paljon kaikenlaista kristillisyyttä nähneenä ja nyt viimeksi esikois lestojen kesäjuhlilla vieraillessa on taas tullut mietittyä vähän tota samaa kysymystä.
Joillekkin usko on tunteita suuremmissa määrin ja toisille tunteet merkkaa vähemmän, kuten kait mulle, mutta uskon elämään ne kuulunee.
Herättäjä yhdistyksen päällikkö mietti samaa ja totesi uskoon kuuluvan myös tietoa ja muuta, oliko se vaellusta. Hän ei kuitenkaan puhunut uskoon kuuluvasta luottamuksesta, joka on se Raamatullinen määritelmä.
Uskon luottamus kasvaa vuosien varrella, kun näkee, että kuitenkin joku ohjaa ja näkee ja vaikuttaa, joku itseään isompi voima eli Isä taivaassa.
Kun opettelee myös tekemään kuten Raamatussa on huomaa Raamatun toimivan tai sen mitä siellä luvataan luottamus kasvaa.
Itsellä oli vaikea uskoa esirukouksen voimaan ja varsinkin, että joka kylvää hän niittää mitä on kylvänyt, mutta kyllä luottamus on kasvanut.
Monen uskonelämässään haaksirikkoon joutuneen perusongelma on juuri luottamuksen puute ja silloin tulee epäusko, katkeruus omat yrittämiset ja avun hakeminen jostain, mistä ei tulisi ja juostaan milloin minnekkin
No mielenkiintoinen lyhyt haastattelu tossa linkissä ja ajattelemisen arvoinen ainakin mulle.
-
http://www.kotimaa.fi/kotimaa/index.php?option=com_content&task=view&id=5527&Itemid=161 :-k
-
Uskon luottamus kasvaa vuosien varrella, kun näkee, että kuitenkin joku ohjaa ja näkee ja vaikuttaa, joku itseään isompi voima eli Isä taivaassa.
Mutta kristityn vaellus alkaa elämän jäkaisena päivä alusta. Aina vain uudelleen ja uudelleen, joka päivä "petyin siihen mitä sain, näissä pyörteissä maan hulluuden. Sielu haurastunut, mieli maahan taipunut onko aina vain osa ihmisen? En Jeesus jaksa enempää! Kuule köyhää pyytäjää, pysy luonani, nyt on pimeää."
Oho, oliko tuo uusista siikkareista. kuinka ollakaan...
Ja sitten huomasin, että "Petyin vastauksiin, petyin tyhjän puhujiin, sanat onttoina vain kaikuivat. Kun sen taas ymmärsin, tulin alkuun takaisin. Mistä löytyvät sanat oikeat?"
Viimeinen kysymys on muuten kiperä. Siihen en saanut vastausta vaikka kysyinkin kahdelta pappisihmiseltä.
Mutta halveksimisesta: Petyin tyhjän puhujiin. Ei kovin mairittelevaa. Toisaalta, onhan se hyvä kun halveksii kaikkia vähän tasapuolisesti. Mitäpä sitä, kun on itse ensimmäisenä itsensä vastaisessa rintamassa?