Jatkuva veisaaminen

[Virpi]

En keksinyt parempaa,ja etsin täältä, mutta.. Tosiaan pakko-oireilen laulaen ja Virsiä enin osa, Hoosianna pääasiassa. Tätä täältä täältä lähdin etsimään, kun vaivaa. En voi olla ääntämättä mielessä ainakaan. Keskittymishäiriööön auttaa kanssa. Olisko jotain  muutakin taustaa, kun on niin sitkaassa kiinni.

Ja tosiaan tutustelen tähän körttiin 

Ja nämä sananmuunnokset ja muut, ku joka asia on jotkin toistakin, kokonainen kappale elämää... Raamatun lauseineen ja korintti pyöriijne...

[Virpi]

Jokaine lause on toisinpäin toista, ja huomasin, että se on Uskosta. Eli jos kieltää täysin, niin puhuuko jotenkin nurin tai jtn?

[myyrä]

Mie en ymmärrä mittään 

[malla]

Ehkä kirjoittaminen selkeyttää ajatuksia. 
Ainakin mulla toisinaan, luulen ainakin niin.

[Virpi]

No niin Kalevala unohtui, Kannel, SalamanKantama. Kuulostaako tutulle? Lopetin toissa vuonna, ääni kantaa yhä, noin 6m päähän.

Weissaaminen ois oikeammin 

Jos lähtisin, olisi.. Ärjyttäen tulevammin, kielekannat kurikan. Kielletty Lempi, Iivanan Kiena.

[Riitta-mummi]

Siihen aikaan kun astiat vielä tiskasin käsin, oli tapani samalla veisata jo kansakoulussa oppimiani virsiä. Oppikoulussakin oli joka aamu aamuhartaus . Opettajista joku puhui, apulaisrehtori säesti oppilaiden veisuuta pianolla. Siinä ne virret tarttuivat muistilokeroihin. Sieltä ne kymmenien vuosien kuluttua ,  käyttämättöminä yhä muistuivat hyvin. Se oli vielä sitä aikaa kun askeleeni eivät kirkkoon vieneet.
Sitten alkoi lähes jokasunnuntainen veisuu kirkossa tai seuroissa.

Ääneni alkoi madaltua astmalääkkeiden takia, ja nyt se on pelkkää köhimistä ja kähinää, turha yrittääkään. Veisaan sanat päässäni ja ajatukset sydämessä.

Olen usein kuullut kertomuksia muistisairaista jotka eivät enää puhu, mutta veisaavat kun tuttu virsi alkaa kuulua.

" Mua siipeis suojaan kätke, oi Jeesus Herrani... "

[malla]

Mulla vähän sama.
Aamuhartaudet kuuntelin mielelläni koulussa.
En osaa laulaa, en veisata.
Mutta aikuisempana tuli vastaan aika, että ne lapsuudessa kuullut ja paljonkin lauletut aamuhartausvirret alkoivat elää minussa.
Ne vaan nousivat toinen toisensa jälkeen mieleeni ja niistä tuli minulle enemmän eläviä.
Vaikka lapsenakin uskoin mitä niissä laulettiin, veisattiin ja sanottiin...mutta tuli aika, kun alkoivat ikään kuin uudella tavalla soida mielessäni ja ihme ja kumma, muistin monia niistä virsistä kuin "ulkoa"

Ihmisen mieleen ja alitajuntaan kaiketi jää jälki kaikesta kuullusta, nähdystä ja koetusta.

Virret siunasivat jo lapsena, sittemmin nuorena ja nyt hiukan jo ikääkin kertyneenä...aina vaan.

[vn]

Mitähän olisin ollut...toisella kymmenellä...kun äitini opetti minulle miten harmoonin
koskettimista löytyy melodiaa virsien veisuun tueksi.
Sitä sitten jatkui useita vuosia, varsinkin pohjanmaalla asuvien tätien vieraillessa oli
yhteisiä virsilauluhetkiä, muidenkin vieraiden kanssa, usein yksinkin.

Sehän sitten jäi vuosikymmeniksi taka-alalle...mutta eipä ollut jäänyt unholaan.
Tämä harrastukseni heräsi henkiin...jaa'a...ehkä jo liki parikymmentä vuotta sitten...
vuodet vierii nykyään aika vinhaa vauhtia...vaikka välillä on pitkiäkin päiviä.

[Virpi]

Mietin tuossa itsekin milloin viimeksi joku on laulanut virttä ilman kirkossa oloa, ja kauas se meni alle 8v. Vähän hämärässa, nämäajat mielessä. Itsehän olen ollut hiljaa ja päässä joihkannut.

[Virpi]

Tällainen liatikossa syntynyt, ku tuota, ehkä saatoin unohtua ilman kastetta. Ja Jumaluskoa tulvii kautta ranna. Roomuskakin ottaa vallan. 

[Viisveisaaja]

Tällainen liatikossa syntynyt, ku tuota, ehkä saatoin unohtua ilman kastetta. Ja Jumaluskoa tulvii kautta ranna. Roomuskakin ottaa vallan. 

Kiva toi allekirjoitus ja Virpi kun jaksat, niin kirjoittele taas.

::::::::::::::::
Kieltänyt täysin itsensä ja Uskonsa. Pirunristi kaulassa. Pietarin kirkon kautta engelmäneska, manne.
Monen uskonnon kautta kimurantisti. Persoona pirtaleinen. Tässä kokoilen itseäni. Mt hoito on, ja lääkkeet.
:::::::::::::::::::::::::::::::::::

Varmaan samalla viivalla ollaan, vaikkakaan mulla ei ole ristiä kaulassa eikä lääkitystä, ehkä pitäisi olla.
Vieressä kuljetaan.

[Virpi]

Pöljä kyselen, kun onko Siionin virsi sama, kuin vanhat virret? Mitä nämä uudet sitten on? Ja lauletaan näitä evlut virsiä? Kun ihmettelin niitä, kun ikäni kuunnellut toista kautta, kun kaikuu kotona? Toinen puhuu kottaraisesta ja toinen valheet,  samalla päivällä kirkosta, saman aikaan miltei, eri ihminen, samasta kohdasta kannelta eli altto?

[vn]

Kirkon piirissä on monenlaisia virsikirjoja.
Viime vuosina on tullut paljon myös uusia virsiä.
Uusia virsiä on jotenkin muutettu nykyaikaan paremmin sopiviksi, en tiedä miten on.
Itse pidin alkuun niitä vähän outoina, mutta olen oppinut niitä veisaamaan ja jotenkin
ymmärtämäänkin.
Virsien sanoituksiin on tullut paljonkin aiheita luonnosta.
Sanoma Jumalasta ja Jeesuksen pelastustyöstä on kyllä säilynyt.

[malla]

 

Muistan lapsuuteni koulun aamuhartaudet niin hyvällä.
Ne ikään kuin elävät edelleen.
Ja sanoma vain syvenee vuosi vuodelta.

-Kiitos niistä.

Hyvää yötä.

[Pena]

Pöljä kyselen, kun onko Siionin virsi sama, kuin vanhat virret?

Ei ole mikään pöljä kysymys. Vanha virsikirja on toki eri kokoelma kuin Siionin virret, mutta onhan monilla Siionissakin olevilla sanoilla ja sävelillä jo ikää. Uudetkin virret taitavat tietoisesti hakea vanhojen virsien sointia ja poljentoa. Siionin virret on kuitenkin juuri uudistettu omalle ajallemme käyviksi.

Siionin kannel, joka on evankelisen liikkeen laulukirja ei ole musiikiltaan niin vakava ja vanhahtava. Laulukirja heijastanee liikkeen sielua.