Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: Kalistaja - 01.05.21 - klo:13:31
-
Jos Herättäjä-Yhdistys olisi jalkapallojoukkue, niin olisiko valmennustiimi pistetty jo vaihtoon, ja olisiko muutaman pelaajan sopimus jätetty uusimatta? :107: :kahvi: :icon_eek:
-
Jos Herättäjä-Yhdistys olisi jalkapallojoukkue, niin olisiko valmennustiimi pistetty jo vaihtoon, ja olisiko muutaman pelaajan sopimus jätetty uusimatta? :107: :kahvi: :icon_eek:
No ei tietenkään olisi! Mikä saa Sinut edes ajattelemaan noin epäheränneesti? :eusa_pray:
-
Jos Herättäjä-Yhdistys olisi jalkapallojoukkue, mitkä muut joukkueet pelaisivat samassa sarjassa? Mikä olisi se mestaruus, josta kilpailtaisiin?
Minulle tällainen kilpaurheilun kielikuva on jokseenkin vieras tässä yhteydessä.
-
Mielestäni tuossa jalkapallojoukkue-asiassa saattaisi olla paljonkin asioita mitä voisi
ajatella hengellisten järjestöjen ja seurakuntien toimintaankin.
Yhtenä isona asiana yhteistyökyky, sama päämäärä, jokaisella oma tärkeä paikka,
kannustus kun hyvää tapahtuu, rohkaisu kun epäonnistutaan...jne...
-
Jos Herättäjä-Yhdistys olisi jalkapallojoukkue, niin olisiko valmennustiimi pistetty jo vaihtoon, ja olisiko muutaman pelaajan sopimus jätetty uusimatta? :107: :kahvi: :icon_eek:
Päävalmentajaan minulla on täysi luotto. Kukin peli on ainutkertainen, omanlaisensa. Jos tai kun jonkun pelaajan suoritukset toistuvasti hämmentävät, on käännyttävä hänen taustajoukkojensa puoleen. Libero on saman kylän poikia. Lukkarinrakkauteni on vankka.
Keskushyökkääjä on vaihtamassa joukkuetta. Katseeni kohdistuu omistajaan ja valmennustiimiin. On syytä tässä kaikkien olla yhteydessä heihin, jotta valinta olisi kaikin puolin onnistunut. Henkilökohtaisesti uskon näin käyvän. En epäile sitä hetkeäkään. Vinkkaan kyllä, jos saan konkreettisen idean. Koko kentästä asiantuntemukseni ei ole hyvä. Vältän siksi nurkkakuntaisuutta edellämainittua lukkarinrakkautta enempää.
-
Vierastan tätä jalkapallovertausta varmaan siksi, että läheinen suhteeni Suomen lähetysseuraan alkoi hajota, kun lähetysjärjestöistä tuli keskenään kilpailevia. Ymmärsin, että ns kentällä tehtiin yhteistyötä, mutta seurojen kotimainen johto perusti ’mestaruussarjan’ palkintonaan johtoasema kirkon lähetysvarojen kanavana. Herätysliikkeiden mieltäminen keskenään kisaaviksi ’hengelliseksi urheiluseuroiksi’ on täältä pohjalta mielestäni suorastaan tuhoisa. Herättäjä-Yhdistyksenkään tavoite ei saisi olla edistää herännäisyyttä vaan herätystä. Körttiläisyys on kristillisyyden muotona rakas, mutta ei saa tulla kristillisyyden sisällöksi.
-
Näinhän se taisi mennä. Hyvin ylöskirjoitettu.
-
Muistan näitä asioita jostain 70-luvun alusta alkaen.
Pena mainitsi noista monista lähetysjärjestöistä. Kyllähän niitä silloin 50 vuotta sitten
muodostui useita. Ja näin jälkeenpäin ajatellen jos rumasti ajattelee, joka johtajalle
piti löytyä oma joukkue....no ei ehkä kuitenkaan...
Onhan paikallaan että monelaisille ihmisille löytyy itseä lähellä olevia tärkeitä joukkueita.
(edelleen jalkapallojoukkue-näkökulmaa ajatellen.
Tampereella oli 70-luvun puolivälin jälkeen yhteys-aktioita, Dennis Clark pääpuhujana
Jouko Neulasen tulkkaamana. Niissä haettiin eri joukkueille yhteistä näkyä, yhteistyökykyä,
laajemmassakin kentässä kuin tuo pienten lähetysjärjestöjoukkueiden taso.
Nytkin on paljon sarjakokonaisuuksia joukkueineen ja organisaatioineen.
Mielestäni kilpailuhenki on tänään vähäisempää ja yhteistyökyky parempaa kuin 70-luvulla.
Ja tarkoitan lähinnä divisioonatasoa...joukkuetaso pienemmissä kuvioissa voi olla huonompikin....
Voi olla että näen ja ymmärrän tilanteen väärin...en ole mukana missään päättävissä elimissä.
-
Järjestöjen keskinäinen kilpailu ei näy kokemukseni mukaan toiminnan kaikilla tasoilla. Kuuluin aikoinani rovastikunnalliseen lähetystoimikuntaan, jossa ei kyselty, minkä seuran työtä mikin seurakunta tukee. Evankeliumiyhdistyksen päätyessä monien vaiheiden jälkeen jyrkkään virkakantaan seutumme evankeliset lähetysihmiset kommentoivat asiaa, kun siitä tuli puhe. Sen jälkeen sitä kysymystä ei sivuttu. Minulle on syntynyt kuva, että kirkkopolitiikan kuviot koskevat lähinnä liikkeiden johtohahmoja. Tavalliset jäsenet saavat ihmetellä usein surullisina.
-
Jos Herättäjä-Yhdistys olisi jalkapallojoukkue, niin olisiko valmennustiimi pistetty jo vaihtoon, ja olisiko muutaman pelaajan sopimus jätetty uusimatta? :107: :kahvi: :icon_eek:
PekkaV tuossa otti jo puheeksi keskushyökkääjän. Nyt kysynkin samaa asiaa miettien: Jos jalkapallojoukkue - ja kokonaistapahtumat kentällä - on vähän niin kuin vaiheessa, niin voiko keskushyökkääjän laittaa/päästää lainasopimuksella Espanjaan, vai pitäisikö koko tiimin keskittyä nyt täysin rinnoin pallon kulkuun Suomessa? :kahvi:
-
Pallo ei kulje itsestään. Jompikumpi joukkue pitää sen liikkeessä. Kerro, Kalistaja, kun urheilujournalisti olet, keitä vastaan oikeastaan pelaamme?
-
Mielestäni tuossa jalkapallojoukkue-asiassa saattaisi olla paljonkin asioita mitä voisi
ajatella hengellisten järjestöjen ja seurakuntien toimintaankin.
Yhtenä isona asiana yhteistyökyky, sama päämäärä, jokaisella oma tärkeä paikka,
kannustus kun hyvää tapahtuu, rohkaisu kun epäonnistutaan...jne...
Totta. Kyllä urheilun pohjalta - jos urheilua syvällisesti ja käytännöllisesti tuntee - saa käyttökelpoisia vertauksia ja havaintoja koko yhteiskuntaan. Olen saanut olla kahdella Juhani "Tami" Tammisen pitkällä luennolla, ja tämä kiitetty/kiistelty Tami Tamminen, rohkeasti jopa Aurinkokuninkaaksi sanottu, on onnistunut soveltamaan/vertaamaan urheilun monipuolisia tilanteita ja käytäntöjä mainiosti yhteiskunnalliseen toimintaan. Tamminen on löytänyt kosolti yhteyksiä urheilun ja "muun maailman" välillä ja keskenn. :kahvi: :039:
-
Pallo ei kulje itsestään. Jompikumpi joukkue pitää sen liikkeessä. Kerro, Kalistaja, kun urheilujournalisti olet, keitä vastaan oikeastaan pelaamme?
Meillä pitää olla hyvä joukkue. Voimme pelata kenen tahansa kanssa ja keitä vastaan tahansa. Myös ja ehkä usein ns. "leikkispäältä". Voimme pallotella myös keskenämme. Pisteitä ei aina tarvitse laskea. Peli on pyhää ja arkista samanaikaisesti. Tärkeintä on, että pallo liikkuu. Ja jos välillä menee vaikka "omiin", niin sekään ei ole maatakaatava asia. Yksi peli on vain yksi peli. Elämä on enemmän. Pitää huolehtia siitä, että pelata/pelailla voi myös tulevaisuudessa. Varapalloja on myös oltava kaapissa - pallot kuluvat nopeasti. Erotuomariksi sopii parhaiten itse J. :kahvi:
-
Peli on eri asia kuin höntsäily. Peli on ottelu, jossa pyritään voittamaan vastustaja. Se pitää tuntea. Pelaako Herättäjä surutonta maailmaa vastaan?
-
Peli on eri asia kuin höntsäily. Peli on ottelu, jossa pyritään voittamaan vastustaja. Se pitää tuntea. Pelaako Herättäjä surutonta maailmaa vastaan?
Pena! Nyt olemme samalla kartalla. tse asiassa kirjoittamani tekstin jälkeen mietin sitä, että voisiko olla tällainen matsi: Heränneet vastaan Puolisuruttomat/ Suruttomat. Tosin ei heränneiden(kään) joukkue yksioikoinen tai yksiselitteinen ole. Sellainenkin käsite on kuin hulivilikörtti.
Millaisen joukkueen me voisimme/voimme saada aikaan? Vai otammeko suosiolla nappikset jaloista? Siinäpä sitä pohtimista? :kahvi:
-
Evoluutiolle kiitos, että en kuulu Herättäjä-Yhdistykseen, enkä tule koskaan kuulumaan.
-
Evoluutiolle kiitos, että en kuulu Herättäjä-Yhdistykseen, enkä tule koskaan kuulumaan.
Tarkoitit kai eroosiolle ...?
-
Jeesus antoi kaikille lähetyskäskyn.
Hän tiesi kyllä minkälaisille ihmisille ja joukkueille ja porukoille sen antoi.
Ihmisten kesken kaikki on vajavaista, soinnut ovat varsin vajaita ja riitaisia.
Parempi kuitenkin niin kuin väistyä sivuun, paeta, antaa kenttä muiden voimien valtaan.
Muut voimat kyllä jyllää, mutta tiedämme päämäärän ja voittajan.
-
Onko HY:llä muka vastustaja-joukkueita. Mestarimme, valmentajamme on sanonut: Älkää tehkö pahalle vastarintaa, vaan voittakaa paha hyvällä.
Onko , en yhtään tiedä, valmennustiimimme mennyt mukaan sopupeliin vastustajan kanssa ?
Nyt on joukkueen kapteeni lähdössä, siihenkö alustaja viittaa kysymyksellään. Pitäsikö fanien tietää jotakin mitä emme tiedä ? :017:
Ja tässähän on kai kyse HY:stä, eikä Körttifoorumista ?