Sanan laskiainen alkuperää ei varmasti tiedetä. Suosittu selitys on ollut se, että laskiaisena laskeudutaan paastoon. Nykyisin kannatetaan myös tulkintaa, jonka mukaan sana juontuu laskea-verbistä. Laskiaisesta aletaan laskea paastopäiviä.
Tuhkakeskiviikko (p-46) (dies cinerum) on laskiaistiistain jälkeinen päivä, josta alkaa paasto (40 pv). Päivä on saanut nimensä paastoon liittyneestä tuhkan sirottelemisesta pään päälle. Se oli katumuksen ja parannuksen vertauskuva. Tunnustamme, että olemme syyllisiä Kristuksen kärsimykseen. Tuhkakeskiviikkoa vietetään siten, että päivä on tavallinen arkipäivä, mutta illalla voi olla jumalanpalvelus. Aiemmin luterilaisessa kirkossa vähämerkityksinen.
Paastonaikaa on vietetty 300-luvulta lähtien. Paastonajan raamatullisena taustana on Jeesuksen paastoaminen erämaassa. Paastonajan sunnuntait kertovat Jeesuksen taistelusta pimeyden voimien, synnin ja kuoleman kanssa. Luterilainen paasto ei vaikuttanut ruokajärjestykseen kuten katolilaisten ja ortodoksien. Paastolla on ollut kolmenlainen merkitys: ihminen katuu syntejään ja maailmanmielisyyttään, haluaa palata täyttämään Jumalan tahdon ja suree osasyyllisyyttään Jeesuksen kärsimyksiin ja kuolemaan. Ihminen pyrkii kasvamaan vastuullisempaan elämäntapaan.
Jos marianpäivä sattuu jollekin paastonajan sunnuntaille, silloin kyseistä paastonajan sunnuntaita ei vietetä.
Pääsiäistä edeltävää paastonaikaa kutsutaan suureksi paastoksi erotuksena joulua edeltävästä adventtipaastosta.
En muista mistä minä tämän olen joskus itselleni nappaissut. Meillä on messu keskiviikkona, kuten on aina keskiviikkoisin, mutta ei siellä tuhkamerkkiä tehdä. Jossain sen kyllä olen otsaani saanut, oisko ollut Varkaudessa tai omassa kirkossa joskus aiemmin.