Teetkö ristinmerkin?

[hippiäinen]

Vastauksia lukiessani huomasin etten ole edes ajatellut että sen tekeminen olisi jotenkin väärin tai aiheuttaisi pahennusta, voi minua Aion kyllä tehdä niin jatkossakin, se tulee automaattisesti ehtoollispöytään astuessa ja ehtoollisesta kiittäessä. Ja messussa alkutervehdyksessä, syntien anteeksisaamisessa, loppusiunauksessa, Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.
Siunaan ristinmerkillä itseni aamuin illoin, kesken kiireisen työpäivän, mennessäni ristiriitaiseen tai vaativaan tilanteeseen, se on rukous siinä missä sanoin sopertelu. Usein huomaamaton ele, itselle hyvin tärkeä, ei 'esityksen' vuoksi eikä mitään paremmuuden todistelua Jumalalle eikä muille. Jotenkin se auttaa keskittymään ja on merkki minulle itselleni että keskitän ajatukseni tuohon tiettyyn asiaan, siunaan sen ja siihen liittyvät ihmiset, annan sen Jumalalle ja pyydän Jumalan tahdon toteutumista.

[santtu-62]

 

[Viisveisaaja]

Hippiäinen tekee vaan vaikka kuperkeikkaa, mutta minulle ei sovi ristintekeminen.
Tietysti siinä on puolensa, kuten yhteisessä Isä meidän rukoilussa ja muussa yheisöllisessä jumiksen yhteydessä.

RIstinmerkki sinänsä on hyvä kaunis tapa, mutta uskoisin Jumalalle olevan ihan sama vaikka pyörittelisi sormia tai narskuttelisi hampaita.
Olisikin parempi kun jokainen sopisi henkilökohtaisesti jostain eleestä ylöspäin. Siis muunlaisesta kuin ristinmerkistä.

Vaikka näin voisi tehdä aina välillä kun haluaa siunata itseään.
Tai näin 
Tai näin kuten juutalaiset tekee:

[hippiäinen]

Niin teenkin, sekä kuperkeikkoja että ristinmerkkejä
ja viisveisaan vastakkaisista mielipiteistä.

En vaan tajua et mikä ristinmerkissä on niiiiin 'hirveetä'?!? Eikä kyllä ole välikskään tajuta. Jotenkin tuntuu kuin ois sama jos muitakin ristejä vieroksuttaisiin, esim. koruissa tai missä vaan. 

[Viisveisaaja]

Oih.
Toivottavasti en ilmaissut taas ajatuksiani väärin, kun totesin että Hippiäinen saa tehdä vaikka kuperkeikkaa.
Mun pitäis miettii ensin ja jälkeen kirjoittamisen.
Siis loukata nyt ei ollut tarkoitus.

Kuperkeikan tekeminen noin muuten esimerkiksi aamurukouksen sijasta Jumalalle voisi olla ihan hyvä ja piristävä vaihtoehto.
Tulis jo Joululoma, tunnun olevan sen tarpeessa.

Hippiäinen on kyllä hieno nimimerkki. Körttiläinenkin, kun eikö Hippiäinen ole pieninlintu maassamme? Körtit pieniä ihmisiä, kuten sanotaan.
Hippi sanana taas on kiva ja hippiäinen ihan paras.

Voinen olla väärässäkin linnuista ja muutenkin,,,yleensä olen.

Millaistakohan olisi olla hiljaisuuden retriitissä?
Tendäänkö siellä ristinmerkkejä?
Kait siellä jotenkin ilmaistaan itseään ja sieluntilaa Jumalalle?
 

[hippiäinen]

Ei, et loukannnut. En ihan vähästä loukkaannu, ihmettelen vaan asioita yleensäkin ja ihmeteltävää riittää pienellä ja vähän isommallakin immeisellä, myös täällä foorumilla.

Kiitos sovittelevista sanoistasi, Hippiäinen on oikeestikin ihan kiva, eikä vain nikkinä 

Ja pienin lintukin se on. Ja paljon muuta, koostaan huolimatta.

Hlijaisuuden retriitti on minulle 'elämisen' ehto ja joo-o, tehdään siellä ristinmerkkejä.

P.s. Just sanottiin iltaruokouksessa että siunatkaamme itsemme pyhällä ristinmerkillä...

[hippiäinen]

Ehhh.. siis niin sanottiin radion iltahartaudessa.

[Pyryharakka]

Kysyisin Hippiäiseltä ja muilta ristinmerkin tekijöiltä, mistä olette tavan oppineet? Missä vaiheessa elämää se on teille rakkaaksi tullut?

Minä en tee ristinmerkkiä lähinnä juuri siksi, etten ole siihen oppinut. Äitini opetti minulle iltarukouksen, jonka aikana kädet piti olla ristissä. Pyhäkoulussa rukoiltaessa, kädet piti laittaa ristiin ja pää painettiin alas. Samoin totuin kirkossa tekemään.
Seutakuntanuorissa opin sulkemaan silmät rukoillessa. Kädet pidettiin useimmiten ristissä, muuten asento oli vapaa.
Tämä kaikki on ollut mallioppimista. Sitä vain haluaa toimia samoin kuin toiset. Ja minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa. Eikä näin vanhana enää opi uusia "temppuja" tai ne ei tunnu itselle luontevilta.

Minua ei lainkaan häiritse se, että toiset tekee ristinmerkin. Se on heille luontevaa, mutta ei minulle. Eikä sitä voi varmaksi tietää, vaikka vielä joskus tulisi se päivä ja joku oivallus asiaan, niin että alkaisin ristinmerkkiä tehdä.

[Pena]

Hippiäinen on pieni kuningas, Regulus regulus. Se on kuusimetsän latvusten lintu.
Toinen pikkuinen on peukaloinen Troglodytes troglodytes, jonka olen nähnyt sinnikkään etsimisen jälkeen tanskalaisessa puutarhassa. Voimakkaan laulun kuulin kaiken aikaa, mutta 9,5 cm löytäminen tiheästä pensaasta olikin hankalaa. Talvisin ne kuulemma käyvät  lintulautojen vakiovieraina. Tanskaksi lintu on gaerdesmutte.

[mt]

Kuperkeikan tekeminen noin muuten esimerkiksi aamurukouksen sijasta Jumalalle voisi olla ihan hyvä ja piristävä vaihtoehto.

Jos sinä olet joskus Herättäjäjuhlien aamuveisuissa puhujana, otan sinne tavallisen kameran asemesta videokameran.

Meitähän on jo Aholansaaressa valmisteltu.

Mt

[santtu-62]

Kysyisin Hippiäiseltä ja muilta ristinmerkin tekijöiltä, mistä olette tavan oppineet? 

Kylän "paha susi"(pappi) opetti.

[hippiäinen]

Pyryharakka - Jos oikein muistan se tuli aikaa myöten retriiteissä tutuksi; siellä kun rukous- ym. teksteissä luettiin Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, jotenkin vaan se alkoi elää, ts. tuntui että se "täytyy" tehdä, että tavallaan sen tehden elää syvemmin tekstissä mukana. Ja retriiteissä olen käynyt noin 12 vuoden ajan.

Pena   Olisin laittanut hippiäisen kuvan profiiliini mutta en saa sitä liittymään - enkä kyllä mitään muutakaan kuvaa  

[myyrä]

Niin teenkin, sekä kuperkeikkoja että ristinmerkkejä
ja viisveisaan vastakkaisista mielipiteistä.

Hippiäisellä on terve asenne elämään.

[Pena]

Ja kuvakin ilmestyi!

[hippiäinen]

Juu, ilmestyi... vaikken ollu tuolloin ees sivustolla