Aamuhartaus 25

[Pena]

Otetaan siis esikuvaksi perhekunta maallisessa suhteessa. Siinä tehdään työtä henkensä ylläpitämistä ja yhteisen talouden ylläpitämistä varten. Kun lapset ovat kuuliaisia, niin he hyvin pienestä alkavat toimia talon toimeentulon hyväksi. Kukin aina ikänsä mukaan tekee työtä: tytär auttaa äitiänsä monessa askareessa, poika isäänsä jne. On siten suotavaa, että he tässä kehityksessä varttuvat, että kun jäävät itse pitämään taloutta yllä, ovat kehittyneet sitä hoitamaan. Voi kun silloin on ihanaa kun talouden ylläpito jää nuorten toimeksi, että vanhempi saa ajatella, että tuli kunnon mies pojasta, voi kun on hyvä, että on vävy kunnon mies, että siten voi tulla helpommalle talouden hoidossa. Nuorukaiset, te kuulutte Jumalan perheeseen, te olette Jumalan perheen jäseniä. Yhteisesti koetatte te tehdä työtä. Miksi ei Jumala vaatisi teitä työhön siinä.

Juho Malkamäki

[Pena]

Kuinka voisivat niin korkeat lahjat, mitä suuri Jumala antaa, olla käyttämättä! Se on minullekin antanut kaikkein ihanimpia hetkiä. Harva teistä on käynyt niin monta kertaa heränneiden seuroissa likellä ja kaukana kuin minä. Tämä on ollut rasittavaa minulle. Ei tästä tule aineellista palkkaa; näyttäisi, että se köyhdyttäisi. Mutta ihmeellistä on, että siellä aina on ollut elävä Herra saapuvilla. Ja Hän on aina siellä niin paljon puhunut, ettei ole vielä koskaan tarvinnut katua sinne menemistä, vaan on sieltä aina palannut uudistetuin mielin. Ei ole tarvinnut siellä aina kuulla samaa teoriaa esitettävän, vaan siellä on aina ollut jotakin uutta kuultavaa.

Juho Malkamäki

[Viisveisaaja]

Kuinka voisivat niin korkeat lahjat, mitä suuri Jumala antaa, olla käyttämättä! Se on minullekin antanut kaikkein ihanimpia hetkiä. Harva teistä on käynyt niin monta kertaa heränneiden seuroissa likellä ja kaukana kuin minä. Tämä on ollut rasittavaa minulle. Ei tästä tule aineellista palkkaa; näyttäisi, että se köyhdyttäisi. Mutta ihmeellistä on, että siellä aina on ollut elävä Herra saapuvilla. Ja Hän on aina siellä niin paljon puhunut, ettei ole vielä koskaan tarvinnut katua sinne menemistä, vaan on sieltä aina palannut uudistetuin mielin. Ei ole tarvinnut siellä aina kuulla samaa teoriaa esitettävän, vaan siellä on aina ollut jotakin uutta kuultavaa.

Juho Malkamäki

Samaa mieltä, vaikka en varmaan seuroissa eniten juokseva.

[Pena]

Ja juuri saatuani tästä ystäväpiiristä nuorena sellaista elämää, joka vetää ja vaatii tähän kanssakäymiseen, minulle tuli halu saada pysymään nuoria joukossani tämän kasvatuksen alaisina. Ja sittemmin on Jumala erityisemmällä painolla vaatinut minua murehtimaan heränneiden lapsista, - mutta toiselta puolen ei huomaa missään saaneensa vähemmän toimeen kuin siinä.

Juho Malkamäki

[Pena]

Kuulkaa, nuorukaiset! Me olemme Jumalan perhe, me olemme niin paljon saaneet Jumalalta, että pääsemme kuulemaan Hänen sanaansa, Hänen, jioka meitä niin paljon on rakastanut. Sanotko sen itsellesi, sanotko toisille ikäisillesi? Te tunnette monta nuorta, te tunnette heidän syntinsä ja kiusauksensa. Lähtekää papeiksi toinen toisillenne, ruvetkaa lapsiksi Jumalan perheessä! Minä uskon, että te olette kokeneet, kuinka saatana koettaa estää tätä teidän työtänne. Teistä riippuu, saako tämä kansa vielä Jumalan hoitoa. Me katoamme pois, te saatte meidät kantaa. Mutta te olette oras, josta me toivomme satoa.

Juho Malkamäki

[Pena]

Minä luulen tietäväni teidän kiusauksenne hyvin ja te tiedätte ne itse, minun ei tarvitse sitä sanoa teille. Se Herra, joka näkee, mihin me menemme, tulkoon auttamaan erityisemmin teitä nuorukaisia niissä kiusauksissa, mihin saatana pyytäisi epäuskon, epätoivon ja muiden suurten syntien kautta teitä vietellä. Hän sen tehköön ja Hän sen tekee.

Juho Malkamäki

[Pena]

Ääretön kansasto on kokontunut tälle paikkakunnalle. On jo paljon Jumalan sanasta kehoitusta, nuhdetta, neuvoa ja lohdutusta imetty; sitä on saatu sekä suullisesti sanasta että virsistä, joita on veisattu. On kuultu terveellistä opetusta Jumalan sanasta kokonaisena Jumalan sanana eikä puolinaisena, Voi jos kätkisimme kuulemamme sanan, että se pääsisi meissä elämää vaikuttamaan. Ystäväini kehoituksesta olen minäkin vaadittu tässä tilaisuudessa muutamia sanoja lausumaan, mutta sanani eivät ole niitä, jotka voisivat vaikuttaa elämää ja olla elämän sanoija. Sellaisia elämän sanoja on meille jo Kristus puhunut. Voi jos pääsisi syrjään oma persoonani ja sais puhua nytkin Kristus, silloin olisi puhe jonkin arvoista.

Juho Malkamäki

[Pena]

Jos Kristuksen sanoja pyydämme oppia opetuslapsen mielellä, niin tarkastakaamme Hänen puhettansa Matt. 7:24: "Sentähden jokaisen, kuin minulta nämä puheet kuulee ja ne tekee, vertaan minä toimelliseen mieheen, joka huoneensa kalliolle rakensi." Tämä on loppua Kristuksen vuorisaarnasta, tuosta merkillisestä puheesta, jonka Hän piti vorella.

Juho Malkamäki

[Viisveisaaja]

Jos Kristuksen sanoja pyydämme oppia opetuslapsen mielellä, niin tarkastakaamme Hänen puhettansa Matt. 7:24: "Sentähden jokaisen, kuin minulta nämä puheet kuulee ja ne tekee, vertaan minä toimelliseen mieheen, joka huoneensa kalliolle rakensi." Tämä on loppua Kristuksen vuorisaarnasta, tuosta merkillisestä puheesta, jonka Hän piti vorella.

Juho Malkamäki

Aika merkillinen.
Eikö Jeesus siellä saarnannut myös, jos silmäsi viettelee revi se pois tai jos kätesi hakkaa se pois.

Ihan mahdotonta toteuttaa ja outoa kyllä.

Voinee olla että erehdyin sananpaikasta.
https://www.youtube.com/watch?v=nFDS32JEkUk&ab_channel=Suomirockfan

[Pena]

Eikö Jeesus siellä saarnannut myös, jos silmäsi viettelee revi se pois tai jos kätesi hakkaa se pois.

Raamattuun kirjaimellisesti uskovat eivät taida aina ymmärtää Jeesuksenkin puheeseen kuuluvia liioittelevia sutkauksia. Kamelin mahtuminen neulansilmään ja pölkky omassa silmässä ovat näitä esimerkkejä. Raamatussa käytetään rikkaasti eri tyylilajeja, sehän ei ole historiallinen dokumentti tai tietosanakirja.

[Pena]

Näissä sanoissa Kristus kehoittaa tekemään sen, mitä Hän oli edellisessä puheessa sanonut. Jos siirrymme taapäin ja tarkastamme joitain kohtia tästä puheesta, niin huomaamme, että se alkaa sanoilla: "Autuaat ovat hengellisesti vaivaiset." Sen ehkä tietävät useimmat meistä ulkoakin, minkälainen tämän vuorisaarnan alku on. Mutta samassa puheessa lausuu Herra vielä mm: "Rakastakaa vihollisianne, siunatkaa niitä, jotka teitä sadattavat," ja Hän sanoo: "Jos joku lyö sinua poskelle, käännä hänelle myös toinen - jos joku ottaa sinulta hameen, anna myös hänelle muukin vaate." Kun tätä puhetta tarkastamme ja otamme huomioon käytännöllisen elämän alala, niin miltähän mahtanee tuntua? Kristus itse, totuuden suu, on tällaisia käskyjä meille antanut. Joka ne tekee, sen Hän sanoo vertaavansa toimelliseen mieheen, joka rakensi kalliolle; sen rakennuksen alla seisoo perustus, jota eivät mitkään myrskyt kukista.

Juho Malkamäki

[Riitta-mummi]

Aivan. Minulle tämä tuli nyt aamulla mieleen, oliko Herralta: Kun olemme sakilla läimineet luterilaista mielipiteidensä johdosta, mitä jos koettaisimme rakastaa hänet joukkoon.


Tule ! Tässä joukossa on turvallista ja mukavaa.

[Riitta-mummi]

SV 9   Olen maan päällä muukalainen

https://www.youtube.com/watch?v=tG4bELZwNaY

1. Olen maan päällä muukalainen,
kotimaalleni matkaavainen.
Näen: ihmisten kiireinen vuo
yhä outoja kasvoja tuo
Baabelin virtain varsilla.

2. Pyhä Siion on määräni siellä,
mutta vastukset suuret tiellä.
Niinpä katselen kahtaalle päin:
hyvin viihtyä saatankin näin
Baabelin virtain varsilla.

3. Miten tällainen päästä voisi
Herran omaksi, niin kuin soisi,
kun on harhassa syntisen tie
ja se Herrasta pois yhä vie
Baabelin virtain varsilla?

4. Herran ystävät Baabelissa,
joiden toivo on Siionissa,
moni kanssanne katsoa saa
ajan vaivan ja kuoleman taa
Baabelin virtain varsilla.

5. Voi jos niitäkin muistaisitte
ja ne Herralle kantaisitte,
joille taivas on tuntematon,
sydän kun yhä suljettu on
Baabelin virtain varsilla.

6. Herra, armahda, auta meitä
synnin teillä jo nääntyneitä.
Ota kuoleman laaksosta pois,
sävel että jo virtemme sois
Siionin virtain varsilla.

 

Albert Johan Soveri 1911, uud. J. Haavio 1971

[Pena]

Kuulimme kirkossa Jumalan sanan vaatimukset perinpohjaisesti sekä mihin sana johtaa ja millainen koko totuus on, kun sana otetaan vastaan Jumalan sanana. Voisi ajatella mahdottomaksi vihollisensa rakastamista, sen siunaamista, joka meitä sadattelee. Kun Vapahtaja puhuu vihollisesta, tarkoittaa Hän tietysti sellaistakin, joka suotta meitä vihaa, jolle emme ole antaneet siihen mitään aihetta. Joka syyttömästi meitä vaivaa, sen edestä Kristus käskee meidän rukoilla. Jos meihin olisi sana painunut elämän sanana, niin tunnemme, kuinka luontomme on kova menettämään oikeutensa ja antamaan toisen, kun olemme muka viattomia, itsellemme niin tehdä. Mutta Kristuksen sana on kirkas totuus, kun luontomme on vastahakoinen. Sillä jos luopuisimme taipumattomuudestamme ja vetoaisimme Herraan, niin tulisi Herran sanan tekeminen meille paljon helpommaksi. Me alkaisimme valittaa Herralle taipumattomuuttamme ja sitä ylpeyttä, joka meissä hallitsee ja aikoo pitää ylivallan. Silloin löytyisi kalliopohja, oikea perustus rakennuksellemme; me näkisimme, ettei meissä ole sitä henkeä, mikä Kristusen sanassa puhuu, vaan että Sinä, Herra, joka olet iankaikkisen elämän lähde, voit sen antaa. Me näkismme, ettemme tsessämme pääse Jumalan sanan kuuliaisuuteen, ja huutaisimme apua Herralta. Herra saisi siten olla elämän antajana ja ratkoa ne solmut, joiden taakse sanan tekeminen jää; Hän saisi itse olla sen tekijänä meissä.

Jho Malkamäki

[Pena]

Kaikkien pyhäin ihmisten eteen on ilmaantunut sanasta sellaisia solmuja, joita ei itse yksikään aukaisemaan pysty. Se on ääretön armo, sillä se panee harjoittamaan sanan tekemistä, saattaa ihmisen vaivatuksi ja murheelliseksi luontaisen taipumattomuutensa tähden. Kun tässä tunnossa pääsee Kristuksen autettaville, Hänelle valittamaan kykenemättömyyttänsä, niin saa tuntea, että on saanut avun. Luontaisen jäykkyyden murtaen Kristus taivuttaa sydämemme niin, että vihamies on kadonnut, päällekantaja poistunut, eikä näe enää yhtään itseänsä kurjempaa koko maailmassa, koska niin välttämättä tarvitsisi itse elämän Herraa, ennenkuin Hänen sanojansa voi käyttää.

Juho malkamki