Muistelo nuoruuden kotikaupungistani Äänekoskelta

[sivullinen]

Taas tuli romua tänään Äänekoskella. Nyt Suolahden ja Sumiaisten välillä. Toivottavasti loukkaantuneet selviää.

https://www.ksml.fi/paikalliset/ 3781897

[1944]

Pelastajat näköjään joutuivat omilla erikoistyökaluillaan irrottamaan ihmisiä autosta.

[sivullinen]

Ostakee hyvä talo Äänekoskelta  Jos kiinnostuit oikeasti, niin lähetän paljon kuvia. Talo on myynnissä Huoneistokeskuksessa.

[sivullinen]

Taas saa laittaa kynttilöitä Liimattalan - Kevätlahden tienoille melkein samaan paikkaan kuin vuonna 2004. Kaksi kuollutta ja neljä sairaalaan. Surullista on. Keskikaidetta sinne on odoteltu, mutta nyt vasta on luvassa 2023. Ei se keskikaidekaan turmaa olisi estänyt, mutta ehkä kuolonuhreilta olisi vältytty. 

[sivullinen]

Taas saa laittaa kynttilöitä Liimattalan - Kevätlahden tienoille melkein samaan paikkaan kuin vuonna 2004. Kaksi kuollutta ja neljä sairaalaan. Surullista on. Keskikaidetta sinne on odoteltu, mutta nyt vasta on luvassa 2023. Ei se keskikaidekaan turmaa olisi estänyt, mutta ehkä kuolonuhreilta olisi vältytty.

Kaistoja...

https://www.youtube.com/watch?v=3oTnNEDm5uU

[sivullinen]

Keski-Suomen kotiseutulaulu

https://www.youtube.com/watch?v=QS5I3X3_3-g

[007]

Lueskelen omistamaani opettaja Urpo Sparfin toimittamaa kirjaa Äänekosken seurakunta 1907-2007. Kyseessä on siis 100-vuotishistoriikki sekä painettua lehtistä Herättäjä-Yhdistyksen Suolahden paikallisosasto 30-vuotta; koonnut kanttori Päiviö Turtiainen v.2008.

Herätysliikkeiden vaikutus Äänekoskella (tiedoissa on voinut varmaan tapahtua muutoksia ja onkin:)

Kiinnostava arvio: Isostakyröstä lähtöisin olleen, Äänekoskella pitkään vaikuttaneen kirkkoherra Niilo Katilan v.1945 tekemän arvion mukaan seurakunnassa oli evankelisia useita satoja, lestadiolaisia kauppalan puolella noin 30 ja maalaiskunnan 40-50, mutta herännäisyydellä ehkä vain kymmenkunta kannattajaa.

Vielä minun aikoinani (1968-1983) Äänekosken kylillä oli kohtalaisen paljon evankelisia ja varmaan myös lestadiolaisia. Nämä kaksi ovat Äänekosken "suurimmat", vanhat herätysliikkeet. Herättäjän paikallisosaston perusti v.1979 kirkkoherra Otso Sovijärvi, mutta toiminta kuihtui ja vuonna 1994 osasto lopetettiin. Ei ole tietoa, onko osastoa elvytetty uudestaan. Naapurikaupunki Suolahteen (matkaa Äänekoskelle 9km) paikallisosasto perustettiin v.1978 kirkkoherra Pekka Palhon toimesta ja saattaa jopa jatkaa edelleen. Suolahdessa on minusta vähemmän muita vanhoihin herätysliikkeisiin kuuluvia. Suolahdessa vaikutti myös 1950-alussa sinne opettajaksi saapunut nivalalaissyntyinen opettaja Katri Taanila.

Kiinnostavaa on ollut, että maallikkoliikkeenä pidetyn körttiläisyyden kantavia voimia on olleet Äänekoskella papit ja näin myös ainakin osittain Suolahdessa. Evankelisuus on ollut täällä lähes täysin maallikkovetoista alkuajoista lähtien, ellei khra Katilaa lasketa. Lestadiolaisuus nyt on jo pakosta maallikkoliike joidenkin kirkon opista poikkeavien korostusten takia.

1960-luvun alussa Suomeen rantautui ns. viides eli evankelioiva herätysliike, joka saavutti Äänekosken seutukunnallakin, jo enemmän kaupunkimaisessa ympäristössä, kannatusta. Vuonna 1975 Kansan Raamattuseura etunenässä saapui ja vanavedessä Kansanlähetys, Kylväjä ym.

Äänekoski-kirjassa on paljon kiinnostavaa niille, jotka seutukuntaa tuntevat ja tunsivat ihmisiä täällä. Muille jää pakostakin vieraaksi.   

[1944]

Hyvin kirjoittelit. Katri Taanilasta muistin hänen veljensä toimittaja Taanilan, kun hän kirjoitteli omiaan. Pahoitin usein mieleni ja olin tilaamatta Hengellistä Kuukauslehteä jonkin aikaa.

Olisiko niin, että tänään po alueella on runsaasti lestadiolaisia, kun siinä lähellä oli heidän isot juhlansa. En muista vuotta.

[007]

Hyvin kirjoittelit. Katri Taanilasta muistin hänen veljensä toimittaja Taanilan, kun hän kirjoitteli omiaan. Pahoitin usein mieleni ja olin tilaamatta Hengellistä Kuukauslehteä jonkin aikaa.

Olisiko niin, että tänään po alueella on runsaasti lestadiolaisia, kun siinä lähellä oli heidän isot juhlansa. En muista vuotta.

Hannu Taanila oli Bachin ja muunkin kirkkomusiikin tuntija ja värikäs persoona. Tykkäsin.

Ensimmäiset maininnat alueen lestadiolaisista on jo 1870-1880 luvuilta, kun lestadiolaissaarnaaja Kustaa Jalo tuli tukkiliikkeen mukana Kalajoelta Pohjois-Hämeeseen eli hän vaikutti Laukaassa, Äänekoskella ja Saarijärvellä. Hämettähän alue silloin vielä oli. Sitten hän avioitui syksyllä 1875 Mämmenkylän Pohjan tyttären kanssa ja tämän talon tupa olikin herätysliikkeen ensimmäinen seurapaikka Äänekoskella.

Nämä tiedot on samaisesta U.Sparfin toimittamasta Äänekosken seurakunnan 100-vuotis historiikista, jonka kirjatoimikunnan pj. oli veljeni. Hän oli tuohon aikaan paikkakunnan khra, ennen Äänekosken, Suolahden ja Sumiaisten yhdistymistä.

[Riitta-mummi]

Oliko Äänekoskella tietojesi mukaan baptisteja ?  Eräs henkilö työpaikallani oli muuttanut sieltä Lahteen ja kuului em. kirkkokuntaan. Ei Lahdessakaan mainituilla ollut seurakuntaa, perhe kävi helluntailaisiaa.

Pääpaikkansa oli muist. Pietarsaaressa.

Itse en tunne Äänekoskea kuin mitä olen lehdistä, netistä ja sinun postauksista lukenut.
Matkamme Suolahteen jossa Matin veli oli Rauma-Repolan palveluksessa kulki Laukaan kautta.
Sukulaisiin Saarijärvelle tie kääntyy muistakseni ennen Äänekoskea ? Siellä on käyty usein.
Lappiin on useimmiten ajettu Orivesi-Virrat-lapua-Vaasa-reittiä. Jostain sitä kautta ajoimme myös Oulun Herättäjäjuhiin 2011, niinkö se oli.

Olen kyllä Lapista tullut Äänekosken ohi, pimeässä.

Suuri teollisuuspaikkakunta se on. Onko Kemin tyyppinen politiikassa ?

[007]

Oliko Äänekoskella tietojesi mukaan baptisteja ?  Eräs henkilö työpaikallani oli muuttanut sieltä Lahteen ja kuului em. kirkkokuntaan. Ei Lahdessakaan mainituilla ollut seurakuntaa, perhe kävi helluntailaisiaa.

Pääpaikkansa oli muist. Pietarsaaressa.

Itse en tunne Äänekoskea kuin mitä olen lehdistä, netistä ja sinun postauksista lukenut.
Matkamme Suolahteen jossa Matin veli oli Rauma-Repolan palveluksessa kulki Laukaan kautta.
Sukulaisiin Saarijärvelle tie kääntyy muistakseni ennen Äänekoskea ? Siellä on käyty usein.
Lappiin on useimmiten ajettu Orivesi-Virrat-lapua-Vaasa-reittiä. Jostain sitä kautta ajoimme myös Oulun Herättäjäjuhiin 2011, niinkö se oli.

Olen kyllä Lapista tullut Äänekosken ohi, pimeässä.

Suuri teollisuuspaikkakunta se on. Onko Kemin tyyppinen politiikassa ?

En muista yhtään baptistia olleen, mutta muita hihhuleita senkin edestä. Isäni huimeni eläkkeelle päästyään niin pahasti, että liittyi kristilliseen puolueeseen ja yleni heti paikallisosaston puheenjohtajaksi. Se oli aikaa, jolloin metsänhoitaja Raino Westerholm oli puoleen puheenjohtajana ja saman firman miehiä kuin isä. Kymillä oli ilmeisesti ollut varmaan kirjoittamattomana sääntönä, ettei firman henkilöt saaneet osallistua näkyvällä tavalla politiikkaan, mutta ainakin eläkeläiset saivat. Meille alkoi tulla käymään kaikkia ihme helluntalaisia ja vapaakirkkolaisia tietenkin puolueen asioissa.

Joo, Saarijärvelle lähdetään 4-tieltä ja siinä lukee Kokkola Vaasa. Tie on hyvin tuttu. Kun vanhempani muuttivat pois Suolahdesta, niin talomme osti eräs Rauma-Repolan konttoripäällikkö, joka muuten asuu siinä vieläkin. Vaimo häneltä kuoli, samoin poika. Monia seurojahan siellä pidettiin ja yksissä olivat mukana mm. paikkakunnan silloinen khra, Karttulasta tullut Rauhan sanaan (pikkuesikoinen) kuuluva lestadiolainen Martti Sinko, entinen nuorisopappi Alpo Järvi ja nykyinen, eli silloinen vastaava Eero Holma. Saattoi pappeja kyllä olla muitakin. Sitten oli eteläpohjalainen, kai Lapualta kotoisin oleva teologian opiskelija, joka haukkui pohjalaisen körttiläisyyden pataluhaksi ja sen jälkeen lähti aitan taakse tupakalle  Olihan seurat. Paikkakunnan papeista lapualaislähtöinen  Pekka Palho oli demari ja mukava mies. Hän ajoi Morris Marinalla. Vaimonsa Aino Palho oli muistaakseni opettaja. Pekka P. loukkaantui vakavasti kolarissa ja hänestä tuli oikeastaan kehitysvammainen. Surullinen juttu. Lähistön pitäjistä Saarijärvellä pidettiin joskus 70-luvulla sen paikkakunnan toiset Herättäjäjuhlat, joissa en ollut, mutta vuonna 1980 Laukaassa olin ja keräsin kolehtia. Isä oli siellä liikennetoimikunnan puheenjohtajana.

Sen ajan politiikasta olenkin jo tänne kirjoittanut aiemmin. Äänekoski oli vaaleanpunainen (SDP) ja Suolahti kirkkaanpunainen (SKDL) eli tyypillisiä sen ajan tehdaspaikkakuntia poliittiselta enemmistöltään. Porvaripuolueista keskusta oli suurin.

[öppiäinen]

Paikkakunnan papeista lapualaislähtöinen  Pekka Palho oli demari ja mukava mies.

Onkohan hän ollut kirjoittamassa tuollaista Demokraattisuus seurakunnassa -opusta? https://www.antikvaari.fi/teos/demokraattisuus-seurakunnassa/62a521e0eaa1ec176c552a08?product=63836cc3750ec16ef0668516

Äitini taisi käydä Suolahdessa koulua muutaman vuoden joskus 50-luvun lopulla.