Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: Kalistaja - 16.04.22 - klo:14:49
-
Se on Kristus. Eikä mikään suklaamuna. Pääsiäisen ydin siis.
-
Pienenä poikana olin enemmän suuren mysteerin kannalla pääsiäisenä kuin jouluna. Kristus on kaikki.
-
Minäkin koin koulutyttönä, yli seitsemänkymmentä vuotta taapäin, suurta surua, sääliä ja rakkautta, kun luimme koulussa Jeesuksen yksinäisestä valvomisesta ja murehtimisesta Getsemanessa. Ja sitten se kaikki muu epäoikeus viattomista viattominta kohtaan aina ristinkuolemaan asti.
Se muisto on kantanut läpi elämän paremmin kuin joulukertomus. Yksinäinen, hyljätyksi itsensä tunteva aikuinen mies, Kristus, vavahdutti suuremmin kuin seimeen syntynyt vauva.
Myöskin tämä kevääseen sijouttuva Pääsiäinen elonmerkkien odotuksineen ja valon lisääntyminen lähes pisimmilleen, saa mielen näkemään merkityksiä joita en ole niinkään joulun tienoossa erottanut.
Pääsiäinen on uskonelämässä ja vuodenkierrossa merktyksellisin juhla.
-
Se on...
-
Noidatkin on totta ja pahat ihmiset,
Mun oli joskus vaikea uskoa, että on vaan pahoja ja ilkeitä pahansuovia ihmisä,
Kun Jeesus opetti, että anna voima anteeksi meille pahaa tekeville, niin mietin sitå hetken, mutta niin se on, jos emme luota, että paha on myös Jumalan sallimaa, niin emme osaa antaa anteeksi ja meistä tulee pahoja katkeria anteeksi antamattomia pahansuovia, ilkeitä löhimmäisille.
Tanskassa aseman vieressä olikohan Istegaden, niin wallpaper, siis kirhoitus seinössö, elsk din nest, rakasta lähimmöistä, pahimpien kovathuumeiden jengin kesjekkö oli valonne kirkas, ainakin mulle, teki vaikutuksen.
https://www.youtube.com/watch?v=ScK3v5gcBK0&ab_channel=HillsongUNITED