Yö hirmuinen nyt hämmästyi
1. Yö hirmuinen nyt hämmästyi, Ett' au-
rink' armas lähestyi; Siis kiitos Her-
rall' sanokaam', Tarpeit' myös hänelt' anokaam', Hänen
allens' meitäm' vannokaam'.
2. Kiitos ja rukous nöyrä, Kuin sinull' antaa henki
köyhä, On sinull' kelpaava uhri; Sill' sanokaam' vah-
vast' juuri, Sekä pieni että suuri:
3. O Herra kaikkivaltias, Isä hyvä ja laupias!
Sinä tänä yön' meit' auttelit, Enkeleis kautt' meit' var-
jelit, Kosk' pirut päällem' karkelit.
4. Sen edest' sinä meilt' yletään, Ja sydämmest' kovin
kiitetään, Sinua viel' nytkin pyydäm' palvell', Sekä ke-
säll' Että talvell', Emp' me muutoin pysy tallell'.
5. Me rukoilem' Poikas kautta, Tänäpäivän' sinä
meitä auta, Pirun juonet pois hajota, Kuin pyytää
meitä kadottaa, Ja syntiin aina vajottaa.
6. Ole, Herra, meidän vartiam', Tukem', kilpem' ja
haltiam'! Johdat' meit' oikiall' retkell', Älä harhall' tiell'
meit' vetkel', Mutt' siipeis alla aina kätkel'.
7. Sinun haltuus annamme henkem', Halum', puheem',
työm' ja perheem', Tee sinä kanssam' mieles jälkeen, Ei
sielu sitt' kuole nälkään, Enk' me myös ketäkään pelkää.
8. Pyhä Henki meill' lähetä, Itse myös tyköm' si-
nuas vedätä, Hyvyys ann' meissä enetä, Ja pahuus
aina vähetä, Riita myös poijes säetä.
9. Kiitos siis olkoon Isälle, Ja kunnia suuri Po-
jalle, Pyhäll' Hengell' se olkoon myös, Joka meit' aut-
taa kaikess' työss', Ja hädäss' ompi apumies.
Jacobus Petri Finno, (suom.) s. n.1540 † 1588.