Minusta on siis vain hyvä että ruotsin kieli näkyy ja on saavuttanut vakiintuneen aseman maamme virallisena toisena kielenä. Kaiken lisäksi se on kaunis kieli. Tosin sen asema on jatkuvasti jonkunlaisen taistelun alaisena syystä että aika ajoin kuuluu soraääniä jolla ruotsinkielen asemaa yritetään heikentää. Itselläni on pelkästään myönteisiä kokemuksia suomenruotsalaisuudesta ja ruotsin kielestä. En ymmärrä mitä se vie meiltä tai mistä se on pois, jos ruotsinkieli on vaikuttavuudeltaan silti niinkin vähäinen kuin mitä se nykyään on? Otetaan myös huomioon että suomenrutosalaisissa kouluissa luetaan huomattavasti enemmän suomea kuin mitä suomalaiset lukevat koulussa ruotsinkieltä.
Kaksikielisistä palveluista joudutaan jatkuvasti taistelemaan, se on osa tätä nykypäivän "sivistysvaltiota"
Saksakin on kaunis kieli. Ja suomi. Ja saame.
Mutta eipä ole saamella virallista asemaa kolmantena kotimaisena. Sen historialliset juuret nyt kuitenkin ovat syvemmällä kuin ruotsin, jos nyt ruetaan pilkkua viilaamaan.
Olen ennemminkin samaa mieltä seppoksen kanssa. Miksi traditiosta kiinnipitäminen ajaa aina käytännöllisyyden edelle? En nyt halua olla mikään kaikkea vanhaa lyttäävä modernisaation edustaja, vaan ajattelin tänään juhlajumalanpalvelusta kuunnellessani saarnan seuraamisen olevan melko hankalaa ilman tekstitystä.
Saarnat ovat nykypäivänä ihan riittävän vaikeaselkoisia ilman, että ne luetaan kahdella kielellä. Olkoonkin nyt kyseessä vain poikkeustapaus ja juhlajumalanpalvelus.
Ja sitten tuo ruotsinkielen opiskelu. Päättäjät ja muut "pakkoruotsi-keskustelusta" valittavat voisivat tulla tutustumaan koulujen arkeen. Lukiossa on tällä hetkellä viisi pakollista ruotsinkurssia. Niitä on aika paljon siihen nähden, että harva itäsuomalainen on tarvinnut ruotsia lukion jälkeen. Ainakin osan ajasta olisi voinut käyttää hyödyllisemminkin.
Tähän nyt tietysti vedetään taas vasta-argumenteiksi mukaan matematiikan suhteeton osuus ja kaikki muut epäkohdat... Kannattaisi kuitenkin oikeasti miettiä kummasta on oikeasti hyötyä: ruotsista vain venäjästä?
Itse kirjoitin ruotsin ylioppilaskisoissa, venäjää osaan ainoastaan korkeajännityksestä oppimani käskysanat ja muutaman tervehdyksen.
Ruotsia en ole tarvinnut kertaakaan kirjoitusten jälkeen. Venäjä olisi ollut hyödyllinen jo useampaankin kertaan pelkästään kaupungilla (Joensuu) liikkuessa ja koulussamme, jossa on runsaasti venäjänkielisiä oppilaita.
"Sivistysvaltio" ei halua muuttaa opintosuunnitelmiaan, jos niiden tavoitteet eivät vastaa tarpeisiin. Sehän olisi suorastaan kauhistus, jos meillä luettaisiin ruotsin sijasta venäjää kouuluissa. Käytännöllisyys on kirosana.
Muuten, ihan kiva saarna Peuralta. Kommeestihan nuo veisasivatkin, vaikka Joensuun yliopiston opettaja Arajärvi ei suutaan auki saanutkaan eturivissä.