Tulipa mieleeni kirkossa saarnaa kuunnellessani Helsingin Sanomien avittamana villi ajatus. Ovatko tämän päivä sapatinrikkojia naispappeuden hyväksyjät. Paavalihan on kirjannut kirjeisiinsä paljon perinnäissääntöjä ja ajan tapoja ja päivän teksti oli
Matt. 12:1-7
Niihin aikoihin Jeesus kerran kulki sapattina viljapellon laitaa. Hänen opetuslastensa tuli nälkä, ja he alkoivat katkoa tähkäpäitä ja syödä. Fariseukset näkivät sen ja sanoivat Jeesukselle:
"Katso nyt, opetuslapsesi tekevät sellaista, mitä sapattina ei ole lupa tehdä."
Mutta Jeesus vastasi heille:
"Ettekö ole lukeneet, mitä Daavid teki, kun hän ja hänen miehensä olivat nälissään? Hän meni Jumalan huoneeseen ja söi uhrileivät, vaikka niiden syöminen oli sallittua ainoastaan papeille, ei hänelle eikä hänen miehilleen. Tai ettekö ole laista lukeneet, että papit tekevät temppelissä sapattinakin työtä mutta ovat silti syyttömiä? Minä sanon: tässä teillä on enemmän kuin temppeli. Jos te ymmärtäisitte, mitä tämä tarkoittaa: 'Armahtavaisuutta minä tahdon, en uhrimenoja', te ette tuomitsisi syyttömiä. Ihmisen Poika on sapatin herra."
Tulkitkoon teologit tätä luvatonta yhdistämistä miten haluavat, niin siitä huolimatta se tuli mieleeni ilman saarnaajan vinkkiä. Mielikuvitus juoksee missä haluaa.