Tunneihmisenä luotan enemmän tunteeseen kuin järkeen. Tuntea on tunne-sanan verbi. Se ilmaisee tekemistä, passiivista tosin enimmäkseen.
Sielussa on tunne , silloin voin uskoa. Aivoissa on järki, se tahtoo epäillä ja kritisoida.
Näin minulla. Kun Henki täyttää tunteeni, olen lähimpänä Jumalaa kuin koskaan. Järki ei usko, eikä ymmärrä. Tunne sisältää myös ymmärryksen.
Tunneihmisyytensä taakse pääsee myös pakoon itseään, ja tämä meille jokaiselle aivan yleisesti. Omiin ominaisuuksiinsa voi vedota: tällä perusteella tein niin tai tällä perusteella toimin noin.
Mikäli tuo "tunneihminen" tarkoittaa henkilöä jonka on vaikea hillitä tunneimpulssejaan niin no, siitä voi olla useaa mieltä. Miksi juuri nyt näin on ja minkälaisia tunteita ja onko hän tottunut niiden varassa purjehtimaan.
Ei se kyllä kadehdittavaa ole, ja ainut lohdutus on itselleni viisausveisaajan huomautus että eihän tässä tapahtuneessa tosiseikassa meidän tunteillamme enää mikään mitään merkitse.
Tuosta Penan listasta on samantapaisia paljon, uskontotieteiden kirjoissa löytyisivukaupalla. Tämä ja tuo ja nämä ja nuo.
Valtaosa oli sellaisia että voihan tuota miettiä, ja miksei noinkin, ja ennen muuta, näemmä tämä luokitusten maailma on ehtymätön ja loppumaton. Religionspsykologins grunder on hyvä henkilöille jotka pitävät ilmiöiden erilaisista ryhmittelyistä. Joka gurulta löytyy omansa siinä vaikka kirja on suppea. Alkuun niistä innostuin mutta kun niitä tuli ja tuli aloin miettiä ihmistä lumihiutaleena, joka hetkisen näkyy ja harvemmin silloinkaan muutoin kuin möykkyyntyneenä moneen ja nopeasti se katoaa ja menettää sen tosi kauniin muotonsa, sanotaan ettei kahta samanlaista olisi muttei niitä jokaista ole tutkittu... Kumminkin niin viisausihmiset sanovat.
Sellainen on ihminen. Ei hän kummempia luokituksia tarvitse. Mihin hänet on kutsuttu onkin jo enemmän, ja kyllä sekin että arpoessaan tuskastuneena kuka ja mikä minä olen, niin mitä minä sillä tiedolla teen?
Jos pidät Jumalani minua omanasi niin se tässä kiinnostaa, ja miten sitten täällä ripisen tai rapisen niin jos jotain mieluummin hyvää kuin pahaa. Lyhyttä aikaa ei kannata tuhlata.
