Tänään 42

[Riitta-mummi]

Tänään aloittavat tuossa Mukkulan kirkolla klo 14 Tarinatuvan. En yhtään tiedä mitä se tulee olemaan, mutta ajattelin mennä katsomaan ja kokemaan.

Periaatteessa olen vastaan kirkon monimuototoimintaan teatterimatkoineen tms.
Aina tulisi olla keskeinen sanoma mukana tavalla ja toisella kun kirkosta on kysymys.

Toisaalta ihmisten yhteen kokoontuessa voi yksikin ihminen tuoda puheellan, ja jo pelkällä olemuksellaankin, evankeliumin läsnäolemaan.

Taisimme sopiakin erään ulkonäöltä tutun kirkossakävijän kanssa että kokeilemme onko meidän juttu.

[PekkaV]

   On sinuun jäänyt tuota vitoslaista hapatusta.

[Riitta-mummi]

Hyvä huomio, niin onkin !  Huomaan sen itsekin. Vängällä saan oltua kuuntelematta raamattrutunteja Deistä.

Pese minut puhtaaksi !   

[Pena]

Meihin sieltä ja täältä tarttunut hapatus on uskoakseni samaa kuin elämänkokemus, jota viisaudeksikin sanotaan.

[Leena]

Totean inhoavani uskontotiedettä entistä enemmän. Keskiviikon jälkeen olen Onnellinen Siiliinsamastuja sillä seuraava tenttimahdollisuus on joskus vuoden kuluttua. Ne on järjestetty niin.

Runsas viikko ja istun keinutuolissa Wipunen sylissäni yötä pitkin laulaen sille siililauluja. Viikko ja päivä. 

Wipustarvikkeet on hankittu, hiekkalaatikko, juoksu-urheilua varten laitteisto, pesätarjokkaita on peräti kaksi, viistoputki josta pääsee mukavaan pehmeään fleecepussiin, muovikassillinen silputtua fleeceä, sillä Hugo potkii mielellään sitä kuin me syksyn lehtiä samoillessaan, fleecesokkelo, jauhomatopallo, erilaista nuuskutettavaa, auto tietysti. Tarjottimet joilla ateria tuodaan, tarjotin hiekkalaatikon alle. Kaikki viivoiltaan ja värisoinnuiltaan harmonista. Ruskeaa ja heleänvihreää, kuin kevään varhainen koivunlehti.

Kun tentti on ohitettu ompelen itselleni wipusviitan jonka taskuissa Wipusta on helppoa kanniskella. Fleece on jo hankittuna 

[myyrä]

Harmiteltiin kauppapostirouvan kanssa kun entisaikojen pahviset LP-levykotelot on hävinneet. CD-kotelojakaan ei enää ole posteissa. Molemmat on käyneet vanhanaikaisiksi. Ystävällinen rouva taiteili kuitenkin kotelon, jolla sain pari älppäriä lähtemään.

[Riitta-mummi]

Sain vihdoin valmiiksi ' muistelmani'. Tulostin kahdet kappaleet kuusisivuisesta eepoksesta, tyttärille. Tämän tein toimittajatyttären toiveesta.

Homma oli hauska, mutta vaativa sikäli etten halunnut rönsyillä vaan kirjasin lähes ainoastaan faktat. Herännäisyydestä halusin kirjottaa eniten, sillä tämä runsas kahdeksan vuotta ovat olleet elämäni ' vihreää niittyä'.

[Antti Juhani]

Tänään leivottu gluteenitonta pullaa, tosin vanhemman tyttären avustamana. Liian hyviähän niistä tuli. Kun tekee voisilmän kanssa, niin nam, nam. En ole syönyt kuin vasta kolme, kolmesta kymmenestä. Tytär laski kappale hinnaksi 20 senttiä, kaupan hyllyllä on toistakymmen kertainen hinta. Ja entäs se maun ero, on todella suuri. Oma tekoisten hyväksi kertoimella 10/6.

[Leena]

joutunut jälleen kerran miettimään mitä vapaaehtoistyö merkitsee. Ei siinä toimita sen mukaan mikä juuri nyt sattuu sopimaan eikä myöhästyminen käy päinsä, ei ainakaan tyyliä " eihän me kuin jotain puoli tuntia...".   

Odotin taksia kiidättämään kotiin kun voin liian kurjasti, tulee nuori mies joka tahtoo kertoa minulle että "Jumalalla on minun elämälläni ihmeellinen suunnitelma olenko koskaan kuullut" . Siinä tilanteessa sitten repesi eli minä vain itkin, sanoin että nyt tämä on liikaa, minä olen pahuksen sairas ja ihan koppuunväsynyt enkä jaksa tämmöistä yhtään hetkeä. Pyysin kaveria puhumaan mieluummin Jumalalle ihmisistä kuin ihmisille Jumalasta ja sanoin etten jaksa, en kerta kaikkiaan jaksa nyt.

Ja oravatappelua terassilla. Tyhmä minä, itsehän niitä poikasina hyysäsin mutta sain kyllä hauskoja kuvia. Kaadoin pussillisen pähkinöitä matolle, tuli hiljaisuus, vaan luullakseni kohta kaikki seudun oravat tietävät pähkinämetsän, sen siellä....   

[vn]

Kompostorin tyhjennys lähti käyntiin.
Haeskelin soutuveneelle uutta halvempaa ja loivempirantaista paikkaa...
mielellään myös hiljaisempaa ja rauhallisempaa, ei vielä löytynyt.

[Riitta-mummi]

Kyllä jouduin "tyytymättömyyden kompostorin" kertymät minäkin tänään tyhjäämään
kun olimme taasen vaikeasti kehitysvammaisten ' tyttöjen- talossa' kummityttömme syntymäpäivillä.

Siinä jouduin taas kerran omat vilkkaat tylleröni uudelleen arvostamaanan kun vertasin näitä erilaisia autistisia naisia  heihin.

Hyvän pohjatyön teki eilinen Inhimillinen tekijä. Siitä noillakin synttäreillä keskusteltiin. Kuka on terve ? Kuka on sairas ?Mikä on normaalia ?

Sain siellä tutulta rouvalta kauniin esitteen Rett-oireyhtymän tytöistä, joista yksi tämän harvinaisen vamman kantajista on hänen Riitta-tyttönsä.

Lapsi syntyy näennäisesti terveenä, kehittyy hiukan hitaammin, ehtii oppia kävelemään ja puhumaankin muutaman sanan, ja sitten alkaa taantuminen.

Nykytekniikoilla on kehitetty jopa katseella ohjattava tietokone joilla eräille lapsille onnistutaan antamaan kommunikaatiomahdollisuus. Se on jo iloa se.

Tämä kaimani on jo keski-ikäinen leidi ja jäänyt aikanaan vaille mitään opetusta kun sitä ei yksinkertaisesti ollut.

Iloa pidettiin kuitenkin tällaisella tyttöporukalla. Yksi tytöistä nauroi tikahtuakseen
kun kuuli hyvän vitsin mielestään. Minä en kuullut mitään. Katsoin ja ihmettelin.

[1944]

Emme lähdekään aamusta V-heittoon, sillä Laurahan on meidän hupilaisena vielä koko päivän. Lisäksi olemme saamassa flunssaa, ehkä-oireita on, joten kannattaa senkin vuoksi nukkua täällä yön yli, jos maltan 

[donpate]

Ei näkänyt punaista kuuta, sen verran paljon oli taivas pilvessä.

[1944]

Kyllähän kipeä olen. Otin jo troppeja. Kaariina laittoi minulle sipulimaidonkin, mistä pidän. Laura 5 v tuli osille ilman sipuleita, ettei vaarin renkää, kuten hän sanoi, yksin syödä. Renkää on äidinkieltäni ja merkitsee "tarvita, olla pakko". Taidan puhua murretta.

[Pena]

Sana on tuttu pohjalaisesta kansanlaulusta: Vertaastansa kun rakastaa, ei trenkää olla fiini.