Minä kannatan laatuaikaa poikkeuksetta.
Keskustelun jatkumisen edesauttamiseksi ja hyvien fiiliksien pysymiseksi laatuaikakysymys on keskeinen.
Kaikella on aikansa. Aika on itkeä, aika on nauraa, aika on niittää, aika on laulaa.
Tarkoitan vapauden välttämättömyyttä, vapauden, jota vastuu sitoo. Kaikkea ennen on kuitenkin rakkaus, rakkaus, rakkaus (vrt. venäjävenäjävenäjä).
Elämän sietämätön keveys on rakkauden, vastuun ja vapauden kolmiyhteyttä. Se on kärjellään seisova epätasakylkinen kolmio. Ylinnä on vapaus, sitten vastuu, kaiken pohjana lemmen liekki leimahtaa / kerran vain - ja kestää läpi elämän ja pitää kolmion pystyssä! Vapaus vertautuu Poikaan, vastuu Isään, rakkaus Pyhään Henkeen.
Siinä on laatua. Siinä on aikaa. Siinä on koko elämä.