Kirjoittaja Aihe: Hurmos  (Luettu 21407 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Salis

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4426
  • Körtti
Hurmos
« Vastaus #30 : 25.10.06 - klo:14:29 »
Korvaisin hurmoksen sanalla intohimo. Se tuottaa parempia tuloksia.  :wink:
Acta, non verba.

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 22048
Hurmos
« Vastaus #31 : 25.10.06 - klo:15:49 »
Ei kai hurmos ole vaihtoehto intohimolle? Hurmos on mielen ohimenevä tila ja intohimo on pysyvä kiihkeä kiinnostus. Ovatkohan oikeastaan toisistaan riippuvaisiakaan? Minua liikuttaa 1847 syntyneen Four Horns -nimisen arikaran (preeriaintiaani) tarina. Hän pyrki toistuvasti ja intohimoisesti saavuttamaan aurinkotanssin tuskan kautta hurmoksen ja näyn itsestään, mutta jäi aina ilman.

uskova

  • Vieras
Hurmos
« Vastaus #32 : 25.10.06 - klo:15:49 »
Kyllä ihan tosissaan kirjoitettu oli kun joku sitä kysyi.

Myönnän, että hurmosta on monenlaista. Sielullinen hurmos joka on väärää hurmosta, johtuu yleensä juuri rock-konserteiden vilkkuvaloista, savukoneista, nopeasta jytkeestä jne. Onhan se tutkittu että basson jytke joka toistuu tietyin väliajoin, aiheuttaa suggestiota.

Tunnelman luomisesta sen verran, että jokainen tilanne elämässä luo tietynlaisen tunnelman, moni erilainen jumalanpalvelus ja kokous sisältää tietyn tunnelman, joka johtuu vaikutuksista jotka siellä ovat.

Kiitos Herralle, että voimme jättää uskonnollisen hurmoksen ja ottaa hengellisen hurmoksen tilalle. Uskonnollisuus on perkeleestä, sanoihin Jeesuskin uskonnollisille fariseuksille heidän uskonnollisista perinnäissäännöistään kovemmallakin tavalla.

Olemme turmeltuneita ihmisiä muttemme saisi sielullisesti ruveta tekemään katumusta ja murtuneisuutta, surua syntisyydemme tähden vaan annetaan Jumalan tehdä se, muuten olemme Lain alla.

Kannattaa myöskin muistaa, että Jumala on suurempi kuin synti ja Pyhä Henki vaikuttaa meissä synneistä vapautumisen jo tässä ajassa, vaikkei täydellisiä meistä tulekaan.

Lainaus
27. Henkeni minä annan teidän sisimpäänne ja vaikutan sen, että te vaellatte minun käskyjeni mukaan, noudatatte minun oikeuksiani ja pidätte ne.

Hes. 36

Lainaus
1. Mitä siis sanomme? Onko meidän pysyttävä synnissä, että armo suureksi tulisi?
2. Pois se! Me, jotka olemme kuolleet pois synnistä, kuinka me vielä eläisimme siinä?

Room. 6

Hei veljet ja sisaret :) muistan kaikkia teitä rukouksissani että Jumala siunaisi teitä ja antaisi kaikkea hyvää.

Vielä lisäykseksi:

En missään nimessä kuulu niihin, jotka pitävät Jumalaa toivomusautomaattina. Hyväksyn vain tosiasiat, jotka seuraavat Jeesuksen ristinkuolemasta ja Jumalan lupauksia pidän tosina.

Jeesus on Herrani ( Adonai hepreassa, ei adon joka myös tarkoittaa herraa mutta on kohtelias nimitys miehestä, varsinkin perheen päästä ), Kristus, lihaan tullut :)

Hurmos on raamatullinen juttu, hyvä juttu kun Pyhästä Hengestä lähtöisin.

Tarkennus: ei ole hurmosta heilutella käsiään, vaan ihmisillä on opittuja tapoja ylistää Jumalaa tavalla tai toisella. Käsien heiluttelu lähtee siitä, että raamatussa kehoitetaan kohoittamaan pyhät kädet rukoillessa, josta on johdettu käsien heiluttelu ylistykseen ja sitä pidetään normaalina. Itse pidän sitä vähän hassuna vaikka kuulun seurakuntaan jossa se on yleistä. Nostan käteni kyllä :)

Tämä Pyhästä Hengestä lähtevä hengellinen hurmos on jotain hienoa. Hetken se kestää voimakkaampana, voi jopa nähdä näyn. Pidempi merkitys on siitä, että Jumala hoitaa ihmistä tätäkin kautta. Olen esimerkiksi Pyhällä Hengellä usein täytyttyäni oppinut hymyilemään uudestaan, en ole enää ollut masentunut puoleen vuoteen, en stressaa mistään vaan annan kaiken Jumalan käsiin. Olen myöskin iloinen, rauhallinen ja rakastan lähimmäisiäni, myöskin vihamiehiäni. Anteeksiantavainenkin olen. En koroita itseäni tällä, kunnia Jumalalle! Nuo ovat Hengen hedelmiä raamatun mukaan ja hedelmistään puu tunnetaan. Itsekkyys vähenee reilusti ja muiden paras on tärkeää minulle, eli Jumalan tahdon tapahtuminen. On vain hyvä olla siunattu jotta voi olla siunaukseksi muille.

Kysymys teille: Pelastuvatko kaikki? Raamatun perusteella vastaisin tähän että eivät.

Toinen kysymys: Onko Jumalan tahto että kaikki pelastuvat? Onko ristinkuolema tarkoitettu kaikkien pelastukseksi? Raamattu sanoo, että Jumalan tahto on että kaikki pelastuvat ja että ristinkuolema on tarkoitettu kaikkien pelastukseksi. Mutta ainoastaan ne, jotka uskovat ( heillä joilla on luja luottamus, kiinni pitäminen ja ojentautuminen kyseiseen asiaan ) pelastuvat. Suluissa oleva on sitä, mitä usko raamatun mukaan ja kreikankielen mukaan tarkoittavat.

On vain niin, että Jumala suree kun kaikki eivät pelastu, vaikka se olisi Hänen tahtonsa. Hän on rakastava kaikkivaltias Jumala, mutta myöskin vanhurskas tuomari, oikeudenmukainen. Ne ihmiset, jotka eivät halua pelastua eivätkä ole asiasta kiinnostuneita, joutuvat tuomiolle synneistään. Ne taas, jotka ottavat armon vastaan eivätkä kieltäydy siitä, heidän syntinsä, KAIKKI, on sälytetty Jeesuksen ylle.

Mutta juu, kiitos Herralle Jeesukselle Kristukselle körteistäkin, Jumalalla on vain yksi seurakunta johon kuuluu osa jokaisesta seurakuntaryhmittymästä, niin körteistä, katolilaisista, luterilaisista, ortodokseista, baptisteista, helluntailaisista, city-seurakuntalaisista, lestadiolaisista, anglikaaneista ja kaikista muista mahdollisista ryhmittymästä, vaikka jotkut opit ikävä kyllä ovatkin jokaisessa vähän pielessä. On vain yksi usko ja yksi Herra. On vain yksi evankeliumi joten on vain yksi oikea oppi jokaisesta erinäisestä asiasta evankeliumissa. On erittäin surullinen asia, että meissä kaikissa on jotain, mikä menee pieleen oppiasioissa jolloin emme voi vastaanottaa kaikkia Jumalan siunauksia ja puhdistusta, jotka Hän on meille varannut.

Onneksi kaikki pelastuvat, jotka ottavat armon vastaan uskomalla Jeesuksen kantaneen heidän syntinsä tuoden anteeksiannon ja puhdistuksen. Meidän on vain muistettava kilvoitella Pyhän Hengen vaikuttamassa voimassa, koska Jumala vaikuttaa tahtomisen ja tekemisen jos hyväksymme Hänet tekemään niin, koska useimmiten vapaa tahtomme jonka Jumala on antanut meille, kieltäytyy johdatuksesta tai pyytää itsekästä johdatusta. Usko on luja luottamus ja ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy (Heb.11) ja kreikankielen mukaan myös kiinni pitämistä.

Paljon siunausta teille, vielä kerran, veljet ja sisaret Kristuksessa Jeesuksessa. Jumalan armo ja rauha olkoon teidän kanssanne!

Poissa juhani

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4178
Hurmos
« Vastaus #33 : 25.10.06 - klo:23:56 »
jaaha!
wilhelmi niskasen jäljillä

Poissa Salis

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4426
  • Körtti
Hurmos
« Vastaus #34 : 26.10.06 - klo:13:08 »
Lainaus käyttäjältä: "juhani"
jaaha!


Ja aamen plottis.
Acta, non verba.

Poissa Juho A.

  • veisaa: "...Armahda heikkoa ja kurjaa.."
  • Viestejä: 239
    • http://www.juhoasikainen.pp.fi
Hurmos
« Vastaus #35 : 26.10.06 - klo:16:56 »
Lainaus käyttäjältä: "eeva-kaisa"
Lainaus käyttäjältä: "Salis"
Naiseen voi olla hurmioituneen rakastunut. Olen ollut niin kolme kertaa elämäni aikana. Toisaalta hurmioitumisen jälkeinen pettymys saattaa olla kova pala. Senkin olen kokenut.

Näin se on, muuten, hengellisenkin hurmioitumisen kanssa. Tämä tiedettiin jo varhaisessa körttiläisyydessä.


Hei-jei! Körttien piirissä olen tämän kuullutkin. Onko joku muu mieltänyt armonvilahduksen jotenkin toisin?
Rooliinsa tykästynyt taivaanrannanmaalari