Sadulle on minusta lajityypillistä se, että satu on tiivistetty kertomus jostakin tietystä asiasta, sadussa ei luoda syviä henkilöhahmoja, vaan kerrotaan: tapahtui näin ja sitten tapahtui näin. Useimmiten sadussa on jokin opetus maailman luonteesta tai sitten ei ole. Mutta näkisin, että sadun ja tarinan ero on siinä, että tarina ei ole niin ohjelmallinen, yhteen asiaan keskittynyt. Lisäksi satu voi olla tyyten epäuskottava ja keinotekoinen. Sadussa se on sallittua, hyvälle tarinalle se on vahingollista.
Täten satua määritellen väitän, että Potterit ovat enemmän tarinaa kuin satua. Taiteilija kertoo valheen näyttääkseen totuuden, poliitikko kertoo totuuden näyttääkseen valheen, vai miten se nyt menikään.