Mikä yhteiskunnassa estää kristillisen kasvatuksen, ehkä kaiken yläpuolella oleva
tasa-arvovaatimus, ihmisen oman valinnanvapauden korostaminen?
Osaako ihminen tehdä valintoja ilman opetusta?
Se pitää kai kysyä joka kodista, mikä estää.
Veikkaan yhdeksi syyksi sitä, että ei pidetä itseä kristittyinä, vaikka ehkä kirkkoon kuuluttaisiin. Suomen yleisin uskonto kyselytutkimusten mukaan on "uskon Jumalaan, mutta eri tavoin kuin kirkko opettaa". (Siitä en ole varma, onko käsitys siitä, miten kirkko opettaa, edes oikea.) Saatetaan kyllä selittää kuolleesta mummosta tai lemmikkikoirasta, että se on nyt enkelinä pilven päällä/tähtitaivaalla, ja että vilkutetaan sille.
On jonkin verran niitä, joiden mielestä lapsi saa päättää uskontonsa sitten aikuisena, ja jättävät siksi lapsen kastamatta. Niiltä koetan kysyä, viekö se kaste valinnanvapauden jotenkin pois. Koetan perustella, että päinvastoin, sehän tuo sitä lisää: On paljon helpompaa kastetun valita toisin kuin kastamattoman mennä kasteelle.
