Tähti oli taas kerran hyvä - nimensä mukainen: tähti. Mahtavaa on se intensiteetti, jolla nämä paraolympialaisissa olleet suomalaisurheilijat tekevät urheilullisia asioitaan. Sain 1990-luvulla olla jututtamassa yhtä paraolympialaisissa mitalin ottanutta miestä hänen kotonaan. Määrätietoisuus jäi hänestä päällimmäisenä mieleen.
Salis ja Sarai: televisiolähetykset ajankohtaistapahtumista - muussakin kuin urheilussa- ovat huikean hintaisia. Pottia ei ole nyt niin moni jakamassa kuin mitä elokuun viiden renkaan kisoissa. Hyvää on mielestäni se, että koostetta tulee. Kyllä koosteista ainakin käsityksen asiasta saa. Salis ja Sarai ovat sitten toivottavasti katsomossa tiketteineen mukana kun Tähti ja kumppanit kiitävät radalla täällä Suomessa. Hurskastelematta ja osoittelematta: vammaisten asioissa on vielä paljon tekemistä, vaikka ainakin yleisellä taholla -asenteissakin - on tapahtunut huimaa kehitystä 1960-luvulta lähtien
Pyörätuolista asioita katsoo vain se, joka on pyörätuolissa - monelle meistä on samastuminen vaikeaa, minullekin, vaikka olen kymmeniä kertoja ollut kimpassa pyörätuolia alati pakosta käyttävän Usko T:n kanssa, olemme käyneet yhdessä muun muassa jalkapallo-otteluissa, taidenäyttelyissä ja kirjallisuustilaisuuksissa. On ihan eri asia istua pyörätuolissa kuin sitä toisinaan työntää - eikä edes tarvitsee työntää silloin kun Usko on paremmalla tuolillaan liikkeellä, sillä sähkötuolillaan... :wink:
