Puhuisin mielelläni paljonkin rukouksesta, rukoilemisesta, mutta asia on arka näin heränneiden kesken. Luen uskon ydinkysymyksen, sovituksen ja lunastuksen,
ansiottomasti omalle osallenikin. Siksi voin olla körtti, vaikka en täytä perinnekörtin mittaa. Normikörttiä ei liene olemassakaan.
Siis rukoilemisesta. Uskon kaikkien rukoilevan joillakin tavoin. Ainakin kirkossa kävijät kehoitetaan rukoilemaan: Rukoilkaamme !
IsäMeidän on vahvasti seurakuntaa yhdistävä, näin koen. Jeesuksenrukous : Herra armahda minua syntistä ! lienee monille se pika-rukous.
Kaikki kuullaan.
Esirukous sitä tarvitsevien puolesta on meille annettu tehtävä.
Kun tutustuin vanhoihin mystikoihin, etenkin Avilan Teresalta jäi mieleeni sanat: sanallinen rukous, ja sanaton rukous. Olin aiemmin luullut että vain sanoin rukoillaan. Körtit puhuvat huokaamisesta. Sitä lienee se että kun aloitan rukouksen: Rakas Taivaan Isä..., ei olekaan mitään sanomista. On vain yhteys. Olen alkanut ymmärtää, että sekin on hyvä ja riittää yhteydenpitoon.
Kun meillä on yhteys keskenämme niin Jeesuksen Kristuksen veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä.
Rukoilen rakkaan herätysliikkeen puolesta. Tapahtukoon niin kuin Jumala tahtoo liikkeen asioissa.