Raamattu ja sen lainaaminen

[Hanna]

Osa foorumilaisista harrastaa keskustelua Raamattua lainaamalla. Olen huomannut, etta se arsyttaa minua toisinaan...Miksi ihmeessa?

Asiaa yhden unettoman yon (unettomuus ei johtonut raamatunlauseista vaan paikkareista) miettineena tulin muutamaan johtopaatokseen: Minua arsyttavat lahinna ilman perusteluja keskusteluun laitetut raamatunlauseet. Kyllahan moneen asiaan loytyy Raamatusta loytyy sanansa, mutta taalla on kyse ihmisten mielipiteista, eika vain raamatun toistosta. Tai ehka mua vaan arsyttaa raamatun niksipirkkamainen lainaaminen: Oli ongelma mika vaan avaa Raamattus ja loytyy apu vaivaan! :wink:

Ehka kaikki johtuu vain siita, etta minulle Raamatta on lahinna jonkinkaltainen uskontoni "lahdeteos" ja koen raamatun suoran lainaamisen vaikeaksi sen monitasoisuuden ja laajuuden vuoksi. Toki sietaisi jokaisen nyky-yhteiskunnassa tuntevan Raamattunsa, mutta kaikkein hedelmallisimmaksi koen sen siita keskustelemisen, sen kyseenalaistamisen ja syvempien merkitysten etsimisen.

En ketaan kiella taalla asioihin vastaamasta Raamatunlauseella, mutta itse olen kiinnostuneempi kunkin omista mielipiteista. Olen myos kiinnostunut siita, mita mielta te muut olette asiasta... Niin ja kylla :lol: , myos tahan ketjuun saa laittaa raamatunlauseita, mutta mieluiten hivenen avaten ja perustellen niita...ja vielapa jos mahdollista jattaa tilaa keskustelulle niista!

[Pena]

Kannatan raamatunkohtien karsimista. Toisaalta ne vaikuttavat usein lyömäaseilta, vaikka se ei olisikaan siteeraajan tarkoitus. Toisaalta niiden viesti käytävään keskusteluun jää ainakin minulta usein ymmärtämättä. Kun jotain perustellaan pontevasti yhdellä jakeella, haen koko luvun eteeni ja tutkin asiaa. Perustelut hajoavat yllättävän usein siinä. Kappale puhuukin muusta kuin siitä irti repäisty jae.

[seppos]

Kannatan raamatunkohtien karsimista. Toisaalta ne vaikuttavat usein lyömäaseilta, vaikka se ei olisikaan siteeraajan tarkoitus. Toisaalta niiden viesti käytävään keskusteluun jää ainakin minulta usein ymmärtämättä. Kun jotain perustellaan pontevasti yhdellä jakeella, haen koko luvun eteeni ja tutkin asiaa. Perustelut hajoavat yllättävän usein siinä. Kappale puhuukin muusta kuin siitä irti repäisty jae.

Olen kanssanne samaa mieltä. Raamatun lainaaminen on usein pyrkimystä saada lisää pontta ja tukea omille mielipiteille ja siinnä muodossaan keskustelua tuhoavaa. On hyvä että asia pohjautuu raamattuun , mutta lainaamista hillitsisin ja niin tarvittaessa teenkin. Asenne, kun minä ja Jumala ollaan tätä mieltä, ei kuulu tähän foorumiin, vaan on täysin vierasta henkeä.

[Liisa]

On hyvä että asia pohjautuu raamattuun , mutta lainaamista hillitsisin ja niin tarvittaessa teenkin. Asenne, kun minä ja Jumala ollaan tätä mieltä, ei kuulu tähän foorumiin, vaan on täysin vierasta henkeä.

Hyvä. Myös minä allekirjoitan tämän täysin.

[Lars Mikael]

Osa foorumilaisista harrastaa keskustelua Raamattua lainaamalla. Olen huomannut, etta se arsyttaa minua toisinaan...Miksi ihmeessa?

Tunnustan harrastaneeni sellaista. Teen sen siksi, että en voi rakentaa uskoani erilaisten mielipiteiden, enkä tunnekokemusten varaan. Mielipiteitä on niin paljon kuin on niiden esittäjiäkin. Tunteet katoavat. En voi elää niiden varassa.

Perustan uskoni Jumalan Sanan varaan. Tosin on myönnettävä sekin, että Raamattua käytetään usein lyömäaseena ja siitä irroitetaan kohtia, joiden merkitys muuttuu kokonaan tarkasteltaessa aihe- tai asiakokonaisuutta. Se on sitä meidän kristittyjen vajavaisuutta. Erilaisissa mielipiteissä ja Raamatun tulkinnoissa onkin lähtökohta kristikunnan hajoamiselle. Erilaiset mielipiteet ja tulkinnat johtivat aikoinaan uskonsotiinkin.

Niin on aina ollut ja niin taitaa aina olla. Sen osoittaa tämänkin hetkinen tilanne. Ei taida nykyaikana olla montakaan sellaista päivää, etteikö päivälehdistä löydy todisteita tästä.

[vaivainen mato]

Eräs ystävä rovasti sanoi kerran.' pirukin lukee Raamattua ja onkin taitava lukija, osaa hämmentää asioita päälaelleen. Kai tästä johtuen körttiläiset käyttävät hyvin vähän Raamatunlauseita seurapuheissaan.

[Hölkänen]

Varmaan takana on se, että kristityn on ojentauduttava Jumalan sanan eikä omien mielipiteiden ja tuntemusten mukaan... Ja Raamatun siteeraaminen (muka) osoittaa, että kirjoittaja on kunnon kristitty.

Omasta puolesta täytyy todeta, ettei ole sellaista ymmärrystä suotu, että Isosta Kirjasta paljoakaan tajuaisin, eli luotan mieluummin viisaampieni (enemmän teologiaa lukeneitten / muuten vain kokeneempien) tulkintoihin kuin omiini. Ei se tarkoita, etten uskaltaisi Raamattuun koskea, mutta pohdin lukemaani mieluiten pienessä piirissä, jossa saa erehtyäkin.

Mielestäni on hienovaraisempia tapoja perustella asiansa kuin siteerata Sanaa. Pidän körttimäisen hillitystä ja vähäeleisestä puhetavasta (vaikken välttämättä itse sitä ole vielä oppinutkaan... :roll: ).

[C-kortti]

Varmaan takana on se, että kristityn on ojentauduttava Jumalan sanan eikä omien mielipiteiden ja tuntemusten mukaan... Ja Raamatun siteeraaminen (muka) osoittaa, että kirjoittaja on kunnon kristitty.

Omasta puolesta täytyy todeta, ettei ole sellaista ymmärrystä suotu, että Isosta Kirjasta paljoakaan tajuaisin, eli luotan mieluummin viisaampieni (enemmän teologiaa lukeneitten / muuten vain kokeneempien) tulkintoihin kuin omiini. Ei se tarkoita, etten uskaltaisi Raamattuun koskea, mutta pohdin lukemaani mieluiten pienessä piirissä, jossa saa erehtyäkin.

Mielestäni on hienovaraisempia tapoja perustella asiansa kuin siteerata Sanaa. Pidän körttimäisen hillitystä ja vähäeleisestä puhetavasta (vaikken välttämättä itse sitä ole vielä oppinutkaan... :roll: ).

Mitä pidät Herramme Jeesuksen tavasta vastata kiusaajalle siteeraamalla Sanaa:

1. Sitten Henki vei Jeesuksen ylös erämaahan perkeleen kiusattavaksi.
2. Ja kun Jeesus oli paastonnut neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä
yötä, tuli hänen lopulta nälkä.
3. Silloin kiusaaja tuli hänen luoksensa ja sanoi hänelle: "Jos sinä
olet Jumalan Poika, niin käske näiden kivien muuttua leiviksi."
4. Mutta hän vastasi ja sanoi:
"Kirjoitettu on: 'Ei ihminen elä ainoastaan  leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee.'"
5. Silloin perkele otti hänet kanssansa pyhään kaupunkiin ja asetti hänet pyhäkön harjalle
6. ja sanoi hänelle: "Jos sinä olet Jumalan Poika, niin heittäydy tästä
alas; sillä kirjoitettu on: 'Hän antaa enkeleilleen käskyn sinusta', ja:
'He kantavat sinua käsillänsä, ettet jalkaasi kiveen loukkaisi.'"
7. Jeesus sanoi hänelle:
"Taas on kirjoitettu: 'Älä kiusaa Herraa, sinun Jumalaasi.'"
8. Taas perkele otti hänet kanssansa sangen korkealle vuorelle ja
näytti hänelle kaikki maailman valtakunnat ja niiden loiston
9. ja sanoi hänelle: "Tämän kaiken minä annan sinulle, jos lankeat
maahan ja kumarrat minua."
10. Silloin Jeesus sanoi hänelle: "Mene pois, saatana; sillä
kirjoitettu on: 'Herraa, sinun Jumalaasi, sinun pitää kumartaman ja häntä ainoata palveleman.'"

Vähän liian fundamentalistista toimintaa?

[seppos]

Varmaan takana on se, että kristityn on ojentauduttava Jumalan sanan eikä omien mielipiteiden ja tuntemusten mukaan... Ja Raamatun siteeraaminen (muka) osoittaa, että kirjoittaja on kunnon kristitty.

Omasta puolesta täytyy todeta, ettei ole sellaista ymmärrystä suotu, että Isosta Kirjasta paljoakaan tajuaisin, eli luotan mieluummin viisaampieni (enemmän teologiaa lukeneitten / muuten vain kokeneempien) tulkintoihin kuin omiini. Ei se tarkoita, etten uskaltaisi Raamattuun koskea, mutta pohdin lukemaani mieluiten pienessä piirissä, jossa saa erehtyäkin.

Mielestäni on hienovaraisempia tapoja perustella asiansa kuin siteerata Sanaa. Pidän körttimäisen hillitystä ja vähäeleisestä puhetavasta (vaikken välttämättä itse sitä ole vielä oppinutkaan... :roll: ).

Mitä pidät Herramme Jeesuksen tavasta vastata kiusaajalle siteeraamalla Sanaa:

1. Sitten Henki vei Jeesuksen ylös erämaahan perkeleen kiusattavaksi.
2. Ja kun Jeesus oli paastonnut neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä
yötä, tuli hänen lopulta nälkä.
3. Silloin kiusaaja tuli hänen luoksensa ja sanoi hänelle: "Jos sinä
olet Jumalan Poika, niin käske näiden kivien muuttua leiviksi."
4. Mutta hän vastasi ja sanoi:
"Kirjoitettu on: 'Ei ihminen elä ainoastaan  leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee.'"
5. Silloin perkele otti hänet kanssansa pyhään kaupunkiin ja asetti hänet pyhäkön harjalle
6. ja sanoi hänelle: "Jos sinä olet Jumalan Poika, niin heittäydy tästä
alas; sillä kirjoitettu on: 'Hän antaa enkeleilleen käskyn sinusta', ja:
'He kantavat sinua käsillänsä, ettet jalkaasi kiveen loukkaisi.'"
7. Jeesus sanoi hänelle:
"Taas on kirjoitettu: 'Älä kiusaa Herraa, sinun Jumalaasi.'"
8. Taas perkele otti hänet kanssansa sangen korkealle vuorelle ja
näytti hänelle kaikki maailman valtakunnat ja niiden loiston
9. ja sanoi hänelle: "Tämän kaiken minä annan sinulle, jos lankeat
maahan ja kumarrat minua."
10. Silloin Jeesus sanoi hänelle: "Mene pois, saatana; sillä
kirjoitettu on: 'Herraa, sinun Jumalaasi, sinun pitää kumartaman ja häntä ainoata palveleman.'"

Vähän liian fundamentalistista toimintaa?

Ei tuo fundamentalistista ollut, mutta en keksi miten se liitty aiheeseen. Ylläoleva lainaus raamatusta oli täysin turha ja aiheeseen kuulumaton. Jokainen meistä on lukutaitoinen ja lukee raamattuan tavallaan.

[Pena]

Jeesus puhutteli kiusaajaa ja pahoja henkiä hyvin eri tavalla kuin yksittäisiä ihmisiä. Kaupungit, kuten Kapernaum, ja ryhmät, kuten fariseukset, saivat häneltä osakseen koviakin sanoja.

Ihmisiä Jeesus harvoin moitti, kielsi tai käski. Useimmiten riitti, että hän sanoi. Sitä ei tarvinnut perustella kirjoituksilla, vaan hänen sanansa oli sellaisenaan vastaansanomattomasti totta.

[mt]

Mielestäni on hienovaraisempia tapoja perustella asiansa kuin siteerata Sanaa. Pidän körttimäisen hillitystä ja vähäeleisestä puhetavasta (vaikken välttämättä itse sitä ole vielä oppinutkaan... :roll: ).

Mitä pidät Herramme Jeesuksen tavasta vastata kiusaajalle siteeraamalla Sanaa:

[--- Matt. 4 ---]

Vähän liian fundamentalistista toimintaa?

Kylläpä taitavat ainakin Hölkänen ja allekirjoittanut jäädä Sanan tuntemuksessa ja siteeraustaidossa Jeesuksen rinnalla toiseksi.

Mielestäni Raamatun runsas siteeraaminen (retorinen keino) ja fundamentalismi (eräisiin "fundamentteihin" pitäytyvä uskonnollinen katsomus) eivät liity toisiinsa siten, että runsaat sitaatit osoittaisivat esittäjän fundamentalistiksi. Tosin fundamentalismin voi määritellä monella tavalla, ja yhteisesti hyväksytty käsitteen määrittely on tietysti mielekkään keskustelun edellytys.

On muuten mielenkiintoista tarkastella sitä, millaisissa muissa tilanteissa Jeesus siteerasi kirjoituksia. Minulla on sellainen tuntuma, että useimmissa tapauksissa hän viittasi profetioiden toteutumiseen omassa elämänkulussaan. Siteerausten joukossa on varmaan myös opetustilanteita.

Mt

[Hölkänen]

[--- Matt. 4 ---]

Vähän liian fundamentalistista toimintaa?

Kylläpä taitavat ainakin Hölkänen ja allekirjoittanut jäädä Sanan tuntemuksessa ja siteeraustaidossa Jeesuksen rinnalla toiseksi.

Täysin samaa mieltä. =)

Mielelläni kyllä lukisin enemmänkin Jeesuksen teologiaa. Ei fundamentalismissa vikaa ole, jos fundamentit ovat kohdallaan. Mutta jos puhutaan Raamatun kirjaimellisesti ottamisesta, niin siihen Jeesus ainakaan ei mielestäni yllytä, suosihan hän itsekin vertauskuvia.

[tosikkoko]

Ei se tarkoita, etten uskaltaisi Raamattuun koskea, mutta pohdin lukemaani mieluiten pienessä piirissä, jossa saa erehtyäkin.

Saahan täälläkin erehtyä. (tässä kohtaa voisi siteerata sopivaa virttä...)

Mitä pidät Herramme Jeesuksen tavasta vastata kiusaajalle siteeraamalla Sanaa:
...
"Kirjoitettu on..."
...
"Taas on kirjoitettu: "
...
kirjoitettu on: '"

Vähän liian fundamentalistista toimintaa?

Ei tuo fundamentalistista ollut, mutta en keksi miten se liitty aiheeseen. Ylläoleva lainaus raamatusta oli täysin turha ja aiheeseen kuulumaton. Jokainen meistä on lukutaitoinen ja lukee raamattuan tavallaan.

Mielestäni tuo ei ole täysin turha ja aiheeseen kuulumaton vaan hyvä esimerkki siitä että Jeesuskin siteerasi sanaa joskus. Jos alkuperäisessä olisi ollut bold:lla vain nuo "kirjoitettu" kohdat niin olisi tullut paremmin tuo esille.
Mutta kuten moni muu edellä niin olen samaa mieltä että Raamatun(kin) lainaamisessa pitää olla varovainen.

Ja tähän loppuun vielä turhamainen VT-siteeraus (en edes tätä muistanut ilman hakukonetta):
"Mikä ilo, kun löytyy sattuva vastaus, oikea sana oikeaan aikaan!" (snl 15:23) :wink:

[seppos]

Mielestäni tuo ei ole täysin turha ja aiheeseen kuulumaton vaan hyvä esimerkki siitä että Jeesuskin siteerasi sanaa joskus. Jos alkuperäisessä olisi ollut bold:lla vain nuo "kirjoitettu" kohdat niin olisi tullut paremmin tuo esille.
Mutta kuten moni muu edellä niin olen samaa mieltä että Raamatun(kin) lainaamisessa pitää olla varovainen.

Ja tähän loppuun vielä turhamainen VT-siteeraus (en edes tätä muistanut ilman hakukonetta):
"Mikä ilo, kun löytyy sattuva vastaus, oikea sana oikeaan aikaan!" (snl 15:23) :wink:

En mielestäni kieltänyt raamatun siteeraamista kokonaan, mutta kun koko teksti on koottuja raamatunlauseita, ollaan väärässä paikassa.

 :smt014

[llwyd]

Meillähän ei olisi teologiaa, joka pohjimmiltaan on puhdasveristä Raamatun tekstien tulkintaa, jos Raamattu olisi itsessään yksiselitteinen teologinen oppikirja. Se on suuri kokoelma kirjoituksia, joilla on eri tarkoitus, eri painoarvo ja vaihtelevat alkuperäiset tarkoitukset. Tämä johtaa teologian tarpeeseen. Niinpä kun siteraa yhtä lyhyttä kohtaa Raamatusta niin täytyisi aina muistaa selittää mitä tulkintaa on siitä tekemässä ja mihin tarkoitukseen ja miten kantansa perustellen. Yksittäinen kohta ei itsessään voi puhua suoraan, se täytyy nähdä suhteessa muihin kohtiin ja jopa tähän "klassiseen" kristilliseen tulkintatraditioomme. Ehkä meidän luterilaisten kohdalla erityisesti perinteiseen Lutherista lähtevään perinteeseen. Pelkkä yksittäisillä kohdilla ex cathedra -tyylinen päähän hakkaaminen ei ole vain väärin vaan se on loogisesti väärin. Yksinkertaisinkaan teksti ei koskaan voi puhua "suoraan", ilman että sitä tarvitsisi ihmisen aivoissa tulkita - saatikka sitten Raamatun kaltainen jättimäinen vuosituhansia sitten syntynyt kirjoituskokoelma, joka usein puhuu vertauskuvin, tai sitten konkreettisesti omasta kaukaisesta ajastaan, josta emme "luontaisesti", suoraan ymmärrä paljonkaan, ja lähes poikkeuksetta se sanoo sanansa ilman yksityiskohtaisen teologian, uskonopin, teoreettista kieltä. En oikein ymmärrä miten tätä valtavaa armon aarretta voisi tulkita muuten kuin sen kokonaisuuden valossa - kokonaisuuden, jonka muotoutuminen jää pakosta aina inhimillisen epätäydelliseksi.