Mietin, miten koemme henkivaltojen taistelun itsessämme?
Koen tämän välillä vaikeana, ja koen olevani ihan hukassa, Jeesus on kuitenkin voittaja,
voittaa myös saatanan hyökkäykset.
Tästä tuli ensimmäiseksi mieleeni nuoruuden painajaisuni, jossa minua lähestyi jokin paha olento maatessani vuoteessani. Se oli niin paha että olin kauhun vallassa ja huusin mielessäni "Jeesus auta". Olento katosi heti. Olin sitten niin hereillä että jäin ihan miettimään oliko se totta vai unta.
Tämä hyökkäys oli ulkoapäin tuleva ja ajattelin silloin ovatko toiset ihmisten painajaisista pahojen henkien hyökkäyksiä avuttomia kohtaan. Eivät ne enää pelottaneet, tiesinhän nyt ihan varmasti miten henkivalloille on käynyt! Jeesus on riisunut niiltä aseet ja riisuu yhä jos ne yrittävät hyökätä. Monet ihmiset antavat niille tietä tulla ja koko lohikäärmeen porukka viskataan maan päälle taivaan avaruuksista. Minäkin olin ollut niistä liian kiinnostunut lukemalla kaikenlaisia kummitusjuttuja.
Luin Jobin kirjaa, ja se alkoi avautua, kiitos myös hyvien kirjailija-opettajien. Saatana sai luvan käydä Jobin kimppuun, hyökkäyksissä oli tappava tuulispää lapsille ja kipeitä paiseita Jobille. Jos me näitä alamme pelätä olemme paljon enemmän hukassa kuin "vn"!
Job kääntyi suoraan Jumalan puoleen ja valitti Hänelle. Jumalahan oli kaiken takana. Job oppi ettei ihmisen oma hyvyys ole mitään Kaikkivaltiaan edessä ja kuinka ystävätkin voivat pettää.
Job on VT:n esimerkki meidän Herrastamme Jeesuksesta, joka Hänkin petettiin mutta Hän aina kääntyi Isän puoleen. Meillä on nyt Vapahtaja jonka puoleen voimme kääntyä ja hänen nimessään apua pyytää. Paholaisesta Job ei välittänyt ja hänkin tiesi Lunastajansa elävän.
Tämä ei liene oikea vastaus "vn":lle. Tärkeää on silti erottaa mikä on vieras henkivalta ja mikä on synnin valta meissä itsessämme, että emme ala sekoilla painajaisissa. Oma aatami tai eeva kuuntelee käärmeen kuiskauksia ja katselee mielihyvää tuottavia houkutuksia ja kohottaa omaa ylpeyttään ja hyvyyttään ja sehän olen minä itse.